1. yle.fi
  2. Uutiset

Korona-aika koettelee omaishoitajien jaksamista – vapaapäiviä jäänyt pitämättä, yksinäisyys tullut osaksi arkea

Pelko hoitopaikassa saatavasta koronatartunnasta ajaa omaishoitajia välttämään lakisääteisten vapaiden viettoa.

omaishoito
Satakunnan omaishoitajien omaistoiminnan ohjaajat Susanna Ronimus ja Mari Hellsten työn touhussa.
Susanna Ronimus (oik.) ja Mari Hellsten muistuttavat, että omaishoito ei kohdistu pelkästään ikäihmisiin vaan myös erityislapsiperheisiin ja työikäisiin.Kasper Heimolehto / Yle

Kun keväällä hoitopaikat suljettiin ja päivätoiminta loppui, moni omaishoitaja löysi itsensä tilanteesta, jossa edes pieni hengähdyshetki arjesta ei tullut kyseeseen.

Tämän vuoden poikkeustilanteesta johtuen moni omaishoitaja ei ole halunnut tai uskaltanut käyttää lakisääteisiä vapaitaan koronan pelossa. Vapaita on pidetty paljon aiempaa vähemmän mahdollisuuksien puuttuessa.

Kolmasosa Suomen kunnista ei järjestänyt keväällä vapaata omaishoitajille. Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervosen mukaan ongelmia oli myös monin paikoin tärkeissä palveluissa ja tuessa.

Lakisääteisiä vapaitaan käytti jo ennen koronaa vain noin puolet omaishoitajista Suomessa, käy ilmi THL:n tuoreesta raportista. (siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajalla on lakisääteisesti oikeus pitää kahdesta kolmeen vapaapäivää kuukaudessa. Tämä koskee kuitenkin vain sopimusomaishoitajia. Epävirallisilla omaishoitajilla ei ole oikeutta vapaapäivämenettelyyn.

Jaksaminen koetuksella

Omaistoiminnan ohjaaja Susanna Ronimus Satakunnan omaishoitajat ry:stä kertoo, että koronakevään aikana monessa Satakunnan kunnassa ei ollut mahdollista edes pitää vapaapäiviä.

– Omaishoitaja joutui itse miettimään, milloin oli mahdollisuus vapaiden viettoon ja uskaltaako hoidettavan läheisen laittaa laitos- tai perhehoitoon. Osassa hoitopaikkoja mietittiin, uskalletaanko siellä vastaanottaa hoidettavia tuoksi ajaksi.

Raskas tilanne ja omaishoitajan uupumisoireet ovat herättäneet suurta huolta. Joissain tilanteissa omaistoiminnan ohjaajat joutuvat ottamaan yhteyttä palveluohjaajiin ja järjestämään vapaata tai omaa aikaa omaishoitajalle.

Satakunnan omaishoitajat -yhdistys on soittanut tähän mennessä yli 750 vertaistukipuhelua omaishoitajille. Se on yli puolet enemmän aiempiin vuosiin verrattuna.

Esite, jossa lukee "Oletko omaishoitaja - joka kuudes meistä on".
Moni on tietämättään omaishoitaja ja siten velvoitettu saamaan palkkiota ja tukea hoitoon liittyen.Kasper Heimolehto / Yle

Vertaistuen tärkeys on korostunut merkittävästi koronan myötä. Omaishoitajat ovat kaivanneet kuuntelijaa, jonka kanssa voi jutella vaikeista asioista.

Omaistoiminnan ohjaaja Mari Hellsten kertoo, ettäetävälitteisen vertaistuen myötä on tavoitettu uusia omaishoitajia ja henkilöitä, jotka ovat tilanteessa, jossa arjesta ei pääse lähtemään mitenkään.

Hellstenin mukaan omaishoitajille soitetuissa puheluissa korostui pelko koronatartunnasta, kun oli aika miettiä hoitopaikkaan viemistä.

– Vapaapäiviä tulisi käyttää juuri oman jaksamisen vuoksi. Jos omasta hyvinvoinnista ei voi pitää kiinni, miten silloin voi jaksaa huolehtia omasta läheisestä.

Iso osa sopimusomaishoitajista on itsekin iäkäs ja riskiryhmään kuuluva.

Vapaita rästissä usealta kuukaudelta

Omaishoitajaliiton Sari-Minna Tervosen mukaan kuntien halukkuus järjestää vapaata on nyt parempi kuin keväällä.

Tosin koronatilanteen pahentuessa edessä on todennäköisesti uusia rajoituksia, ja mahdollisuudet vapaiden pitoon heikkenevät.

– Monella omaishoitajalla on jäänyt rästiin pitämättömiä vapaita usean kuukauden ajalta. Kodin ulkopuolista vapaa-aikaa järjestävissä paikoissa on osassa Suomea ruuhkaa, ja vapaajaksoja on voitu lyhentää. Kuntien tulisi joustaa vapaiden järjestelyissä. Tämän vuoden pitämättömät vapaat tulisi voida pitää reilusti vielä ensi vuoden puolella, Tervonen tarkentaa.

Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta. Korona-aika on vaikuttanut eri tavoin eri tilanteissa oleviin omaishoitoperheisiin.

Erityisen raskasta on ollut omaishoitoperheillä ja -pariskunnilla, jotka ovat tottuneet liikkumaan ja osallistumaan omaishoitotoimintaan jäämättä neljän seinän sisään.

Toisaalta on myös monia, jotka eivät normaalistikaan käy missään, jolloin toiminnan taukoaminen ei ole tuonut muutoksia arkeen.

Yksinäisyydestä on tullut osa arkea

Porilaiselle omaishoitajalle Paavo Stengårdille korona ei tuonut muutosta vapaapäivämenettelyyn. Hän on pystynyt pitämään lakisääteiset vapaapäivät lähes samaan tahtiin kuin ennen koronaa.

Pitkään omaishoitajana toiminut mies varaa aina noin vuodeksi vapaapäivät eteenpäin.

Näin hän varmistaa saavansa vapaata haluamanaan ajankohtana. Stengård kannustaa muitakin menettelemään samalla tavalla ennakoivasti.

Vaikka vapaapäivien pitäminen ei ole muuttunut merkittävästi, koronan muut vaikutukset ovat näkyneet Stengårdin arjessa.

– Kaikki sosiaalinen kanssakäyminen ystävien ja sukulaisten kanssa on vähentynyt ihan huimaavasti ja kaikki harrastukset ovat jääneet taka-alalle.

Porilainen omaishoitaja Paavo Stengård Raatihuoneenpuistossa.
Paavo Stengårdin mukaan omaishoitajan tulee olla itse hyvin perillä kaikesta hoitoon liittyvästä. Kaupungit ja kunnat eivät palveluita ja vapaita tyrkytä.Kasper Heimolehto / Yle

Porilaismies on mukana aktiivisesti yhdistystoiminnassa. Sen myötä hän on kuullut muidenkin omaishoitajien mietteitä korona-ajan toiminnasta.

Hän tuntee monia hoitajia, jotka ovat jääneet kotiin vähentäen ulkoiset kontaktit minimiin. Vastaavasti on samankaltaisia hoitajia kuin hän itse, jotka vain noudattavat tarkkaan annettuja ohjeita ja pyrkivät pysymään terveenä.

Paavo Stengård uskoo, että kotiinjäävät omaishoitajat ovat kuitenkin yleisempiä.

Hän ei koe joutuneensa koronatilanteen myötä koville, vaikka arjesta on tullut henkisesti normaalia rasittavampaa.

– Tietysti tämä lisää yksinoloa ja yksinäisyyttä. Kyllä se tekee arjesta ankeampaa, kun joutuu olemaan paljon sisällä eikä ole kanssakäymisiä tai kontakteja kuten ennen.

Tavoitteena omaishoitotarpeen tunnistaminen

Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 22.–29.11. (siirryt toiseen palveluun)Teemaviikolla halutaan nostaa esiin omaishoitoasioita.

Paavo Stengårdin mielestä omaishoitajuuden haasteita pitäisi tuoda enemmän esille ympäri vuoden eikä vain yksittäisen teemaviikon aikana.

Omaishoitajaliiton Sari-Minna Tervosen mukaan kotiin tarjottaville vapaamahdollisuuksille on entistä suurempi kysyntä. Myös perhehoitoa ja kiertävää perhehoitoa pitäisi pystyä lisäämään.

Perhehoidon osuus vapaiden järjestelyssä on monin paikoin yhä pieni, joillakin alueilla jopa olematon, kuten Varsinais-Suomessa. Puolestaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella perhehoitoa on hyvin saatavilla.

Satakunnan omaishoitajien Susanna Ronimus korostaa median tärkeyttä kanavana, josta uudet omaishoitajat usein tunnistavat oman omaishoitotilanteensa.

– Kerran meidän toimistolle tuli omaishoitaja, joka oli artikkelin luettuaan tajunnut toimineensa kaksi vuotta omaishoitajana tietämättään. Tavoitteenamme onkin tunnistaa paremmin omaishoitajuus, ja sen myötä saada tukia ja palveluita omaishoitotilanteeseen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella tiistaihin 24.11. kello 23.00 asti.

Lue myös:

Omaishoitaja Sanna Langen nukkuu samassa sängyssä vaikeasti CP-vammaisen tyttärensä kanssa: Ei kunnon yöunia seitsemään vuoteen

Jenni Partanen, 37, hoiti sairasta aviomiestään kotona 13 vuotta: “Olin vanki omassa kodissani”

Lue seuraavaksi