1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rakennusvirheet

Kemin kulttuurikeskuksen osittaisen purkamisen aikataulu on vielä auki

Kemin kulttuurikeskuksen kohtalo on puhuttanut kaupunkilaisia. Rakennuksesta on suunniteltu purettavaksi sen kaksi vanhinta osaa.

rakennusvirheet
Kemin kulttuurikeskus
Kemin kulttuurikeskus on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1977, 1980 ja 1990.Juuso Stoor / Yle

Kemin kulttuurikeskuksen osittaisen purkamisen aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon.

Parhaillaan selvittelyn alla on rakennuksessa toimivien Kivalo-opiston ja Musiikkiopiston toimintojen siirtäminen koulujen tiloihin vuoden 2022 aikana. Käytännön toimintojen yhteensovittaminen vie kuitenkin aikaa.

Kulttuurikeskuksesta on tarkoitus purkaa teatterin tilat sekä mahdollisesti myös ensimmäisenä vuonna 1977 valmistuneet silloisen kauppaoppilaitoksen tilat, jotka nyt ovat opistojen käytössä. Purettavaksi suunniteltujen sisäilmaongelmista kärsivien tilojen korjaaminen on todettu liian kalliiksi.

Teatterin purkaminen oli esillä jo ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä, mutta se vedettiin sieltä pois juuri siksi, jos opistojen tilatkin tulevat purkuharkintaan.

Tilatyöryhmässä on todettu muun muassa, että jos opistojen tilat ja teatteri puretaan eri vuosina, uudesta julkisivusta tulee hukkainvestointia seinien muutostöissä.

Teatterin purkukustannukset ovat noin 270 000 euroa ja julkisivun uudelleen rakentamisen hinnaksi on arvioitu noin 700 000 euroa.

Oman aikansa luomus myös rakennusvirheineen

Kemin kulttuurikeskus on rakennettu kolmessa osassa. Kauppaoppilaitoksen, työväenopiston ja taidemuseon tilat ovat valmistuneet vuonna 1977, teatteri vuonna 1980 ja kirjasto sekä osa museotiloista vuonna 1990.

Kaupunginarkkitehti Kaisa-Mari Immosen mukaan rakennuksen ongelmat ovat seurausta aikakauteen liittyvistä rakentamisen virheistä.

– Alapohjaa ei ole vesieristetty, siihen aikaan ei ole ymmärretty, että maapohja voi olla sataprosenttinen kosteus rakennuksen alla. Maakosteus nousee tässä suoraan betonilaattaan, joka on asennettu hiekan päälle. Maakerroksissa on orgaanista ainetta ja voi olla rakennusjätettäkin, joka aiheuttaa mikrobikäymistä betonilaatan alla.

Kaupunki on tehnyt ja tekee yhä sisäilmatutkimusta rakennuksen sisällä. Sisäilmamittauksissa on havaittu, että muun muassa säätila ulkona vaikuttaa merkittävästi kulttuurikeskuksen sisäilman laatuun varsinkin rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa.

– Mitään erityisen poikkeavaa ei ole havaittu. Ilmanpaineen vaihtelut talon ulkopuolella ja tuulen suunta vaikuttavat heti rakennuksen sisällä olosuhteisiin. Talvella sisäilma kuivuu heti kun lämmityskausi alkaa, ilman kosteus laskee alle 20 prosentin, kertoo kaupunginarkkitehti Kaisa Mari-Immonen.

Lue seuraavaksi