1. yle.fi
  2. Uutiset

Liian tarmokas tehdaspomo sai potkut 120 vuotta sitten – nyt äiti ja tytär pelastivat miljoonilla euroilla hänen loisteliaan työsuhdeasuntonsa

Tämä rakennus ei pyytele anteeksi olemassaoloaan, Päivi Korkee kuvailee omistamaansa Pikkupalatsi-rakennusta.

Kulttuurihistorialliset rakennukset
Päivi Korkee Pikkupalatsin salissa
Päivi Korkee iloitsee, että mittava kunnostustyö on saatu valmiiksi. Sisätiloissa kunnostettiin lähinnä parkettilattiat ja uusittiin verhot, mutta ulkona on riittänyt sitäkin enemmän tehtävää.Marko Melto / Yle

– En minä tätä tehtävää valinnut, mutta jonkun on pakko hoitaa tätä taloa.

Pikkupalatsin omistaja Päivi Korkee voi huokaista helpotuksesta. Tamperelaisen uusrenessanssirakennuksen pitkäksi venähtänyt remontti on vihdoin valmis.

Yli kaksi miljoonaa euroa maksaneessa kunnostuksessa on käyty läpi erityisesti julkisivuja. Korkee toivoo, että vuonna 1898 valmistunut Pikkupalatsi sai remontin myötä ainakin 40 vuotta lisää aikaa.

– Koskaan ei voi tietää. Jo ilmastonmuutos tekee sen, että on aika arvaamatonta, kuinka kauan kestää julkisivu, jota ei ole ihan normaalilla tavalla tehty. Kipsikoristeet ovat erittäin alttiina säälle, Korkee sanoo.

Kun Korkeen äiti, Leila Parhankangas aloitteli edellistä mittavaa saneerausta 2000-luvun alussa, oli sisäseinät peitetty lasikuitutapeteilla ja lattiat kokolattiamatoilla. Onneksi sisustuksen rakennushistoriallisesti arvokkaimmat osat, Louis Sparren suunnittelemat seinä- ja kattopaneloinnit oli suojattu vuokrasopimuksessa.

Julkisivu olikin säilynyt alkuperäisessä asussaan sisätiloja paremmin.

Pikkupalatsi Hämeenpuiston puolelta
Pikkupalatsin julkisivu Hämeenpuiston suuntaan hehkuu kunnostettuna seitsemää keltaisen sävyä. Rakennus oli päässyt paikoin huonoon kuntoon, vaikka julkisivua remontoitiinkin jo kertaalleen 2000-luvulla. "Työn määrä on ollut valtava", Päivi Korkee sanoo.Marko Melto / Yle

Korkee on tehnyt äitinsä tavoin kulttuuriteon säilyttämällä perimäänsä tamperelaista rakennus- ja teollisuushistoriaa. Mutta kuka oli mies, joka rakennutti suorastaan röyhkeän runsaasti koristellun asuintalon.

Aikansa muutosjohtaja oli liian räväkkä

Uusrenessanssi oli vielä Tampereella muodissa, kun Suomen suurimman puuvillatehtaan Finlaysonin isännöitsijä Christian Bruun (1849–1911) vaati arvolleen sopivaa työsuhdeasuntoa. Tuolloin Tampere oli pieni kaupunki, jonka pääosin puinen rakennuskanta oli yksikerroksista ja vaatimatonta.

Työväenmuseo Werstaan museolehtori Hanna Yli-Hinkkala kuvailee Bruunia oman aikansa muutosjohtajaksi.

– Hänet pestattiin Finlaysonin tehtaan toimitusjohtajaksi. Bruun uudisti ja laajensi tehdasta hyvin paljon. Hän ylitti valtuutensa, ja sai sen takia lähtöpassit, Yli-Hinkkala kertoo.

Bruun aloitti Suomen suurimman teollisuuslaitoksen isännöitsijänä heinäkuussa 1897. Vain muutamia vuosia myöhemmin, maaliskuussa 1900 hän sai potkut. Tuohon lyhyeen ajanjaksoon mahtui kuitenkin huikea määrä päätöksiä, jotka näkyvät Tampereella vielä tänäkin päivänä.

Pikkupalatsin rakennuspiirustus
Pikkupalatsin alkuperäiset, Frederik Thesleffin rakennuspiirustukset vuodelta 1897 ovat tallessa Tampereen kaupunginarkistossa. Kopioita niistä on kehystetty Pikkupalatsin aulaan.Marko Melto / Yle

Ensitöikseen Bruun aloitti Pikkupalatsin rakennustyöt. Kolmikerroksinen rakennus sijoittui luontevasti puuvillatehtaan ympärille muodostuneen kaupunginosan reunalle Hämeenpuiston ja Puuvillatehtaankadun kulmaukseen.

Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Frederik Thesleff Vaasasta, jossa Bruun oli toiminut Vaasan Puuvillatehtaan insinöörinä ennen siirtymistään Tampereelle. Pikkupalatsin esikuvana pidetään Bruunin sukulaisen omistamaa rakennusta Dresdenissä, Saksassa.

Thesleff piirsi uusrenessanssirakennuksen julkisivuun koristeita runsaalla kädellä – niin korinttilaisia pylväitä, erimuotoisia ikkunoita, kipsisiä kohokuvia kuin kiemuraisia taottuja parvekekaiteita. Sisälläkään ei käsityötaitoja vaativista yksityiskohdista säästelty. Sieltä löytyi tilaa myös nousevalle uudelle tyylille eli jugendille.

Rakennustöitä tehtiin vauhdilla, sillä ilmeisesti vain kahdeksan kuukautta myöhemmin biljardisalissa juhlittiin jo Bruunin tyttären häitä.

– On hurja ajatella, miten se on ollut edes mahdollista. Silloin on ollut kyllä taitoa. Ei ollut tietokoneohjelmia apuna, Päivi Korkee sanoo.

Töissäkin Bruun osoitti tarmokkuutensa. Finlaysonille rakennettiin uusi kutomo ja Siperia-nimen saanut kehräämö. Sveitsistä tilattiin suurin höyrykone, jota Suomessa on koskaan käytetty.

Ulkomailla opiskellut ja työskennellyt Bruun halusi parantaa työläisten olosuhteita.

– Hänellä oli hurjan paljon ajatuksia, ideoita ja suunnitelmia, miten uudistetaan paitsi tehdasta myös yhteisöä. Hän rakennutti paljon uusia asuintaloja, loi suurella rahalahjoituksella pohjan tehtaan osuuskaupalle ja vaikutti monen elämään, Yli-Hinkkala listaa.

Uudistusvauhti ja rahankäyttö oli Finlaysonin hallitukselle liikaa. Bruunin oma elämä jatkui potkujen jälkeen Tampereella ja Valkeakoskella teollisuusyhtiöiden palveluksessa.

Pikkupalatsi sisäpihan puolelta
Remonttirahoista lähes viidennes upposi rakennuksen ikkunoiden kunnostukseen. Monin paikoin oletettavasti alkuperäiset ikkunalasit irroitettiin kehyksistä ja pokat kunnostettiin Kempeleessä yrityksessä, joka on erikoistunut mm. kirkkoikkunoiden kunnostukseen. Myös pihaa ja sadevesijärjestelmää kunnostettiin ja uudistettiin. Marko Melto / Yle

Pikkupalatsi jaettiin Bruunin perheen muutettua pois kahden perheen taloksi. Talossa asuikin lukuisia Finlaysonin johtajia aina 1980-luvulle saakka.

Uusi aika juhlatilana

Päivi Korkeen vanhemmat ostivat 80-luvulta saakka toimistotilana toimineen Pikkupalatsin vuonna 2001. Seppo Parhankangas menehtyi pian kaupan jälkeen, mutta Leila Parhankangas otti kunnianhimoisesti tehtäväkseen tuoda Pikkupalatsi uuteen kukoistukseen.

Bruunin aikakautta piti etsiä rakennuksen sisäseinistä jopa yhdeksän tapetti- ja maalikerroksen alta, kuvailee korjaushanketta suunnitellut arkkitehti Seija Hirvikallio kirjassaan Pikkupalatsi – unesta herätetty.

Hirvikallion mukaan alkuperäisen tyylin etsiminen oli usein kiehtovaa salapoliisityötä. Restaurointi palautti jo kadonneeksi luultuja yksityiskohtia. Kova työ oli myös löytää Bruunin ajan huonekaluja 11 saliin.

Louis Sparren suunnittelemia seinä- ja kattopaneeleita Pikkupalatsissa
Näkymä ruokasalista pääsaliin: ruokasalissa on tallella Louis Sparren alkuperäiset seinä- ja kattopaneloinnit. Pääsalissa seinän yläosaa kiertää Sparren mallin mukaan tehty kukkakoristeraita.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Parhankangas halusi palatsiinsa myös jotakin ihan uutta: kellarikerrokseen rakennettiin saunaosasto ja uima-allas. Vuosina 2004–2005 tehty saneeraus maksoi lopulta 4 miljoonaa euroa.

Alun perin Parhankankaat olivat suunnitelleet rakennusta omaksi asunnokseen, ja yksityistiloja sieltä löytyykin, mutta suurin osa rakennuksesta on ollut varattavissa erilaisiin juhliin, kokouksiin, konsertteihin ja saunailtoihin. Pikkupalatsissa on tanssittu monet häät sitten Christian Bruunin tyttären juhlien.

Leila Parhankangas menehtyi vuonna 2014. Nyt asemakaavalla suojellun rakennuksen omistaa Päivi Korkee Pikkupalatsi Oy:n kautta.

Kuntokartoitus paljasti ikäviä yllätyksiä

Pikkupalatsin kuntoa selvitettiin syksyllä 2017. Osa julkisivusta oli päässyt niin huonoon kuntoon, että oli syytä aloittaa uuden remontin suunnittelu.

– Se alkoi yksinkertaisesti vain hajota, Korkee sanoo.

Kartoituksessa ei pystytty Korkeen mukaan selvittämään, miksi julkisivuremonttiin jouduttiin uudestaan niin pian edellisen saneerauksen jälkeen.

– Johtuuko tosiaan siitä, että talvet ja sääolot ovat erilaisia kuin ennen. Kartoituksessa löydettiin joitakin pieniä kohtia, joissa ei oltu käytetty suunnitelman mukaisia valmisteita tai oikeaa maalia oikeassa kohdassa.

Pikkupalatsin parvekkeen pylväs ennen ja jälkeen
Julkisivu oli päässyt paikoin huonoon kuntoon. Pohjoisparvekkeen yksityiskohdan ennen ja jälkeen -kuvista näkee, miten pylvään alaosa oli romahtanut. “Se piti rakentaa uudestaan betonista ja koristeet kipsistä", Päivi Korkee kertoo. Myös pelti- ja metalliosat on huollettu ja maalattu.Tapani Kaukoniemi ja Marko Melto / Yle

Pirkanmaan maakuntamuseo kiitteli lausunnossaan vuonna 2019, että Pikkupalatsin ulkovaipan korjaus ja valaistus on suunniteltu huolellisesti, ammattimaisesti ja rakennuksen ehdoilla. Ainoa, mistä museoväki huomautti, oli pohjoisparvekkeen oven päälle suunniteltu katos. Katos päätettiin jättää tekemättä.

Työt alkoivat huhtikuussa 2019, ja venyivät alkuperäisestä aikataulusta roimasti. Myös budjetti paukkui alkuperäisestä 1,5 miljoonan euron arviosta yli kahteen miljoonaan.

– Tämä on ollut erittäin työllistävä projekti, Korkee sanoo.

Esimerkiksi ikkunoiden kunnostus oli kova urakka. Kaikki ikkunat irrotettiin ja kuljetettiin kunnostettavaksi toiselle puolelle Suomea. Varsinkin keskikerroksessa ikkunalasit ovat suurimmaksi osaksi alkuperäisiä 1800-luvun lopulla puhallettuja laseja, jotka ovat Korkeen mukaan täysin korvaamattomia.

Äidiltä ja tyttäreltä on mennyt miljoonia 122-vuotiaan talon säilyttämiseen jälkipolville. Leila Parhankangas sai useita palkintoja saneeraustyöstä, ja voisi veikata, että myös Päivi Korkeen työ huomioidaan. Mutta mikä saa jaksamaan?

– Ehkä se on tämän talon ainutlaatuisuus. Ihmiset ovat myös hyvin kannustavia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Peukkuja on sadellut.

Pikkupalatsin salin sisustusta
Puuvillatehtaankadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa on sininen sali, jota myös rouvien salongiksi kutsutaan.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Pikkupalatsia vuokrataan jatkossakin juhlatilaisuuksiin, mutta tuotot eivät riitä kattamaan kunnolla edes rakennuksen ylläpitokuluja remontti-investoinnista puhumattakaan. Siksi Korkee on harkinnut myös myyntiä.

– Tarvitaan uusia luovia ideoita. Välillä ovat yöunet huonot, kun nämä asiat vellovat mielessäni. Mitään kuningasideaa ei ole vielä syntynyt. Yritän silti miettiä, mitä tälle voisi tehdä. Koska sehän olisi pääasia, että tämä talo säilyisi.

Pikkupalatsin remontin valmistumista juhlitaan Hämeenpuistossa sunnuntaina 29.11. kello 16. Tuolloin syttyvät uudet julkisivuvalot.

Artikkelissa on käytetty lähteenä Seija Hirvikallion vuonna 2006 ilmestynyttä kirjaa Pikkupalatsi – unesta herätetty.

Lue myös:

Elävä arkisto: Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan

Lue seuraavaksi