1. yle.fi
  2. Uutiset

Aikakauslehtien alv-kikkailu Norjan kautta jatkui vuosia, nyt se on johtamassa miljoonamätkyihin – uusia säästöjä haetaan Venäjältä

Verottajan mukaan Norjan rekkarallissa kyse oli veronkierrosta – kustantajien mielestä verosuunnittelusta.

Sanoma- ja aikakauslehdet
Animaatio, jossa sininen rekka-auto ajaa kuvassa vasemmalle päin. Takana on pilviä ja vuorimaisemaa. Tieviitta merkinnällä E18 vilahtaa rekan jatkaessa maatkaansa kohti määränpäätään.
Aikakauslehtien rekkaralli EU:n ulkopuoliseen Norjaan vie moottoritie E-18 kautta. Joonas Haverinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yhteiskunnalta on jäänyt saamatta miljoonien eurojen arvonlisäverotuotot aikakauslehdiltä vuodesta 2015 lähtien.

Kustantajat käyttivät suomalaisia lehtiä EU-rajan toisella puolella Norjassa, josta tuonnin ne katsoivat olevan verovapaata. Taustalla on EU-direktiivi: sen mukaan alle 22 euroa maksavan tavaran maahantuonti on verotonta.

Norjassa osaan lehdistä lisättiin osoitteet ja ne pussittettiin. Sitten aikakauslehdet tuotiin takaisin Suomeen, jossa ne postitettiin tilaajille.

Verottajan mukaan lehtirallin tavoite oli välttää verot. Kustantajat ovat eri mieltä.

Aikakauslehtiä ovat kuljettaneet Norjaan ainakin A-lehdet, Otavamedia ja Sanoma Magazines.

Oikeudessa asiaa on puitu vuosia: Ylen tietojen mukaan korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa A-lehdille ja Otavamedialle.

Se tarkoittaa, että verottaja voi ryhtyä perimään maksamattomia arvonlisäveroja korkojen kera.

KHO:n päätökset koskivat vuotta 2015. Myöhempien vuosien osalta prosessi on kesken.

Miljoonaluokan veromätkyjä voi siis olla tulossa lisää.

Digimurros ja vero iskevät kerralla

Aikakauslehtien arvonlisäveron lanseerasi Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ja se tuli voimaan vuonna 2013. Sitä ennen aikakauslehdet olivat olleet verottomia.

Arvonlisävero iski pahaan saumaan, sillä samaan aikaan alaa myllersi digitalisaatio. Perinteisten aikakauslehtien tuotot ja mainostulot romahtivat.

Aluksi tilattavien aikakauslehtien veroprosentti oli yhdeksän, seuraavana vuonna se nostettiin kymmeneen. Ruotsissa vero on kuusi prosenttia, Tanskassa ja Norjassa sitä ei peritä.

Verollepanoon jäi kuitenkin porsaanreikä: jos lehti toimitetaan EU:n ulkopuolelta, veron voi välttää. Niinpä lehtiä alettiin pian rahdata Ahvenanmaan kautta.

Lainsäätäjä poisti porsaanreiän vuodenvaihteessa 2015, kun verotulot olivat romahtaneet 31 miljoonasta kolmeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sen jälkeen ne eivät ole palanneet vuoden 2013 tasolle. Viime vuonna vero tuotti valtion kassaan kahdeksan miljoonaa.

Ahvenanmaan jälkeen kustantajat ryhtyivät kierrättämään lehtiensä myynnin osittain Norjan kautta. Tullin tilastojen mukaan se on ollut viime vuosina yksi suurimmista lehtien vientimaista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Huippuvuonna 2017 rekkaralli Suomen ja Norjan välillä oli kuumimmillaan. Silloin Norjaan rahdattiin yli 4,5 miljoonaa kiloa lehtiä. Sen jälkeen virta on ollut hiipumaan päin.

Kustantajilla on nimittäin jo uusi suunta.

Itä-Euroopasta tuli “hotspot”

Apu-lehti perustettiin 30-luvun lamassa. Aluksi sitä myivät työttömät.

Nykyisin Apu painetaan Pietarissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Avun kaltaisten perinteisten aikakauslehtien painaminen on vähitellen siirtynyt pois kotimaasta.

Myös alan työpaikat katoavat: vielä vuonna 2008 graafinen teollisuus työllisti Suomessa 12 000 ihmistä – viime vuonna puolet siitä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Isoista kustantamoista enää Otavamedia painattaa yli 90 prosenttia lehdistään Suomessa. A-lehdet painattaa lehtensä pääosin Venäjällä.

Sanoma Media Finlandin aikakauslehdistä 60 prosenttia painetaan Virossa ja Puolassa, jonne on noussut viime vuosina moderneja aikakauslehtipainoja.

Toimitusjohtaja Pia Kalsta puhuu logistisesta ketjusta, jossa ratkaisevat hinta, laatu ja se, että lehti on ajallaan postilaatikossa.

Siksi painotalot kilpailutetaan vuosittain. Tehokkain voittaa.

– Ei ole mitään syytä, miksei lehtiämme voisi painaa tulevaisuudessa myös Venäjällä, sanoo Kalsta.

Hänen mukaansa kyse on optimointiketjusta: yrityksillä on keskusvarastoja milloin missäkin ja niistä lehtiä kuljetetaan toisiin paikkoihin jälkipostitukseen.

Otetaan esimerkki: kun juttu on kirjoitettu Suomessa, se siirtyy piuhoja pitkin painettavaksi Puolaan. Sieltä se kuljetetaan rekalla Norjaan, jossa siihen lisätään osoite. Sitten lehti ajetaan Suomeen, jossa se postitetaan ja jaetaan tilaajille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koska kilpailu on kova, saattaa Puolan tilalla pian olla joku toinen maa.

Ja kun EU:n arvolisäverodirektiivi (siirryt toiseen palveluun)ensi vuonna muuttuu, voi Norja pudota pelistä kokonaan.

Digitaalisessa maailmassa myös aikauslehtitoimittajan työstä on tullut osa optimointiketjua.

Aikakauslehtitoimittajasta yrittäjäksi?

Markkinointi ja Mainonta -lehden viimeinen printtinumero ilmestyy (siirryt toiseen palveluun)ensi kuussa.

Yt:t ovat käynnissä Fokus Mediassa (siirryt toiseen palveluun), joka tekee Finnairille Blue Wings -asiakaslehteä.

A-lehdissä (siirryt toiseen palveluun)ja Otavamediassa (siirryt toiseen palveluun) yt-neuvottelut saatiin päätökseen aiemmin syksyllä: lähtöpassit sai yhteensä yli 50 ihmistä.

Molemmissa päädyttiin pakettiratkaisuun eli työsuhteet loppuivat työntekijän ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Paketit ovat salaisia, eikä niitä voi riitauttaa. Tähän on kiinnittänyt huomioita myös Journalistiliitto.

Kustantajat perustelevat väen vähentämistä sillä, että maailma ja lukijat muuttuvat. Digitaalinen sisältö puskee perinteisten aikakauslehtien rinnalle, siksi myös toimintamallin on muututtava.

– Ketteryys on strategiamme yksi kulmakivi, sanoo Otavamedian toimitusjohtaja Timo Kopra.

Mutta mitä ketteryys tarkoittaa?

Esimerkiksi joustavuutta, tehokkuutta ja verkostomaisuutta.

– Teemme sisältöä osin itse ja osin ostamme sen muualta, riippuen siitä, missä osaaminen on parasta, sanoo A-lehtien toimitusjohtaja Kaisa Ala-Laurila.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho taas näkee, että käynnissä on kehitys, jossa ennen vakitöissä olleet tekevät samat hommat yrittäjinä – mutta paljon halvemmalla.

Freelancereiden, monet heistä yrittäjiä, vuositulot ovat liiton tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin 20 000 euroa pienemmät kuin vakituisten toimittajien. (siirryt toiseen palveluun)

Ilmiö on tuttu ruokalähettialalta, rakennuksilta, ja terveydenhoidosta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Norja toi kustantajille miljoonasäästöt

Lehtien kierrättäminen EU:n ulkopuolella Norjassa toi A-lehdille vuonna 2015 yhteensä 2,1 miljoonan ja Otavamedialle 2,2 miljoonan veroedun.

A-lehdet käytti Norjaa kolme vuotta: 2015–2017.

Se tarkoittaisi Ylen tietojen mukaan noilta vuosilta yhteensä noin 5–10 miljoonan euron verohyötyä.

A-lehtien toimitusjohtajan Kaisa Ala-Laurilan mukaan 2015 oli pilottivuosi ja toimintamalli käynnistyi täysimääräisesti vasta seuraavana vuonna.

Asian verokäsittely vuosilta 2016–2017 on kesken.

– Kyse oli logistisesta kokonaisuudesta, jolle oli liiketaloudelliset perusteet. Toiminnan yhtenä lopputulemana oli veroetu, Ala-Laurila sanoo.

Otavamedia puolestaan kierrätti lehtiään Norjaan vain vuoden. Kuljettaminen loppui 2016.

– Me katsottiin se kortti, eikä se kannattanut, sanoo toimitusjohtaja Timo Kopra.

Hallinto-oikeudelle toimitetuista selvityksistä käy ilmi, että kustantajien ostamat liimaus- ja pussituspalvelut maksoivat Norjassa monta kertaa enemmän kuin Virossa tai Suomessa.

Liiketaloudellisia edellytyksiä Norjan kierrätykselle ei Verohallinnon mukaan tästä syystä ollut.

Otavamedian verovelka korkoineen oli 3,5 miljoonaa euroa, jonka yhtiö kertoo jo maksaneensa.

Mutta oliko kyse veronkierrosta?

– Ei. Se oli verosuunnittelua, kriteereillä, jotka asiantuntijoiden mukaan olivat laillisia, sanoo Otavamedian Timo Kopra nyt.

Suunta kääntyy itä-Eurooppaan

Vuonna 2018 rekkarallin ilmansuunta vaihtui.

A-lehtien lippulaiva, Apu, painetaan Pietarissa, josta ostetaan kokonaisratkaisu.

Painotyön lisäksi siihen kuuluu osoitteen ja viivakoodin tulostaminen, lajittelu, kimputus ja pakkaaminen.

Siksi Norjaa ei enää käytetä.

– Hinta on iso kriteeri, sanoo Ala-Laurila.

Sanoma Media Finlandilla, joka on A-lehtien kilpailija, aikakauslehtien jälkikäsittely on keskitetty Norjaan. Sinne tulee lehtiä Virosta ja Puolasta, jossa muun muassa Aku Ankka painetaan.

Toimitusjohtaja Pia Kalsta kiistää, että kyse olisi keinotekoisesta järjestelystä tai arvonlisäverojärjestelmän väärinkäytöstä. Hänkin puhuu kokonaisratkaisusta.

– Siinä tärkeintä on liiketoimintariskien hallinta ja kustannusten tehostaminen.

Yhtiön verokäsittely on kesken ja se on Ylen tietojen mukaan edennyt ensimmäiseen valitusasteeseen eli verotuksen oikaisulautakuntaan.

EU-maille miljardien menetykset

Norjan rekkarallin piti päättyä alunperin ensi vuoden alussa. Arvonlisäverotusta koskevan EU-direktiivin voimaantuloa on kuitenkin siirretty kesäkuulle 2021, muun muassa koronan takia.

Se poistaa alle 22 euron lähetyksiltä verovapauden. Kaikki kolmansista maista Euroopan unioniin tulevat lähetykset ovat sen jälkeen verollisia.

Koko EU:ssa muutoksella tavoitellaan verotulojen lisäystä. Arviot liikkuvat noin seitsemässä miljardissa per vuosi.

Lehtien lisäksi unionin ulkopuolelta on tilattu paljon etenkin pienelektroniikkaa, kuulokkeita, latureita ja pelejä.

Lehtirallia päätös tuskin poistaa, mutta se vienee tulevaisuudessa enemmän itään.

Verohallinnon mukaan lehtien painaminen ja jälkikäsittely Venäjällä ei ole alv-järjestelmän väärinkäyttöä, koska sillä on myös liiketaloudelliset perusteet.

Aiheesta lisää:

Hallinto-oikeus pitää Otavamedian rekkarallia Norjan kautta arvonlisäveron kiertämisenä – Verottaja joutunee käsittelemään omat ratkaisunsa uudelleen

Lehtiralli

"Lehdistön arvonlisäveron ajoitus meni totaalisesti pieleen" – Kustantajien vastaisku jätti verottajalle luun käteen

A-studio käsittelee aihetta keskiviikkona 25.11. TV1:llä klo 21.05.

Lue seuraavaksi