1. yle.fi
  2. Uutiset

Henna Karlsson on teknologiayrityksen johtaja ja usein palavereissa ainoa nainen – hän on Suomessa harvinaisuus ja syyt siihen ovat syvällä

Naisten johtamat yritykset saavat murto-osan Suomessa jaettavasta riskirahoituksesta. Kyse ei ole syrjinnästä, vaan ongelma on rakenteellinen.

yrittäjänaiset
Henna Karlsson puhdistaa poraa.
"Missä tahansa työssä pärjääminen on enemmän kiinni persoonasta ja asiantuntemuksesta kuin sukupuolesta", sanoo teknologia-alan yritysjohtaja Henna Karlsson.Elisa Kinnunen / Yle

Jos suomalaisen teknologia-alan yritysjohtajat laitettaisiin samaan huoneeseen, Henna Karlsson erottuisi joukosta selvästi. Kuten monilla yritysjohtajilla, hänelläkin on diplomi-insinöörin koulutus ja vuosien työkokemus. Ainoa asia, mikä hänet kollegoista erottaa on sukupuoli.

Karlsson on kajaanilaisen teknologiayritys Prometecin toinen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän vastaa yrityksensä liiketoiminnan kehittämisestä.

– Uusien ja ihmeellisten teknologioiden saalistaminen on minun työtäni, Karlsson kuvailee.

Ainoan naisen rooli on Karlssonille jo tuttu. Aikaisemmassa työssään paperitehtaalla hän kertoo olleensa ensimmäisiä käyttöinsinöörinä toimineita naisia Suomessa. Joskus Karlssonin sukupuoli on saanut esimerkiksi yhteistyökumppanin aliarvioimaan tämän ammattitaitoa. Nämä tilanteet ovat lähinnä naurattaneet.

– On kysytty, olenko minä oikea ihminen puhumaan tästä ja pärjäänkö minä. Minä annan sellaisten puheiden olla ja ajattelen, että vastapuolihan siinä on nolossa tilanteessa.

Rahoituksesta vain murto-osa menee naisten johtamille yrityksille

Naisten osuus suomalaisten yritysten johdossa on hyvin pieni. Jos tilastoja katsoo, niin tilanne vaikuttaa jopa epäreilulta. Naisten johtamat yritykset ovat alakynnessä, mitä tulee esimerkiksi yritysrahoituksen saamiseen. Esimerkiksi riskirahoituksesta vain 1,3 prosenttia menee naisten johtamille yrityksille (siirryt toiseen palveluun) (HS).

Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana Business Finlandin rahoittamien nopeaa kansainvälistä kasvua tavoittelevien nuorten innovatiivisten yritysten toimitusjohtajista vain seitsemän prosenttia oli naisia, kertoo Business Finlandin Marjo Ilmari.

Epäsuhtainen tilanne ei kuitenkaan ole suoranaisesti syrjintää, vaan kyseessä on rakenteellinen ongelma.

Ilmarin mukaan syy piilee siinä, että start up -yritykset perustuvat yleensä teknologiaan, joka on alana miesvoittoinen.

– Koska näiden alojen opiskelijoista edelleen valtaosa on miehiä, tämä heijastuu suoraan yritysten perustajatiimeihin.

Henna Karlsson työpöydän äärellä.
Kun Henna Karlsson osallistuu työpalaveriin, on hän porukan ainoa nainen. Elisa Kinnunen / Yle

Samaa mieltä on Karlsson, joka näkee asian toimialakysymyksenä. Riskirahaa ei naisille myönnetä, koska he eivät ole sitä hakemassakaan.

– Naiset perustavat yhden hengen yrityksiä ja kivijalkayrityksiä, joihin ei riskirahaa haeta, eikä saada. Ehkä naiset toimivat mieluummin omalla mukavuusalueella kuin lähtevät ottamaan riskejä, Karlsson pohtii.

Henna Karlsson perusti miehensä kanssa oman yrityksen kahdeksan vuotta sitten, koska muuten edessä olisi ollut muutto toiselle paikkakunnalle työn perässä. Nykyään Prometec Oy:n liikevaihto lasketaan miljoonissa.

Muutamia ajattelemattomia ja aliarvioivia kommentteja lukuun ottamatta Karlsson ei näe, että hänellä olisi urallaan tullut seinä vastaan sukupuolen takia.

– En koe koskaan hävinneeni palkassa tai työtehtävien laadussa mieskollegoille.

"Minulle ei koskaan rakennettu lasikattoja"

Koska Karlsson oli jo koulussa kiinnostunut matematiikasta ja fysiikasta, tekninen ala oli hänelle luonteva valinta. Karlsson kertoo saaneensa kannustusta esimerkiksi lukionsa opinto-ohjaajalta ja kotoa.

– Iso kiitos vanhemmille siitä, että minulle ei koskaan rakennettu lasikattoja. On oleellista, ettei minua koskaan estelty vaan kannustettiin päätä pahkaa kokeilemaan.

Rahoitusta hakiessaankaan Karlsson ei ole nähnyt naiseuden vaikuttaneen tilanteeseen. Rahoitusta on saatu ja haettu useaan kertaan.

– Itseasiassa pääsimme juuri eräässä nuorten innovatiivisten yritysten rahoitushaussa toiseen vaiheeseen. Siinäkin on taas yksi lasikatto hajotettu.

Jos yrittäjäpolku ei ole naiselle erityisen kivinen, mistä naisten vähyys sitten johtuu? Karlsson pohtii, että kyse voi olla naisten itsensä asettamista esteistä ja rajoista, jotka eivät välttämättä pohjaudu tosiasioihin.

– Se on vain harhaa. Ihan yhtä lailla naiset pystyisivät näitä yrityshommia tekemään. Kyse on enemmänkin asenteesta, uskalluksesta ja itseluottamuksesta.

Business Finlandin Marjo Ilmarin mukaan Suomessa on kaikki edellytykset siihen, että naisten osuus yritysjohdossa olisi tulevaisuudessa suurempi: sekä kasvuyritykset että rahoittajat kiinnittävät tähän entistä enemmän huomioita.

Asenteet muuttuvat hitaasti

Naisyrittäjyyttä tutkinut Tarja Pietiläinen on hänkin todennut, että sekä yrittäjyys että teknologia-ala houkuttavat naisia reilusti miehiä vähemmän. Pietiläisen mukaan asenteet ja toimintamallit muuttuvat hyvin hitaasti. Yksi asia joka voisi lisätä naisten näkyvyyttä kasvuyrityksissä ovat roolimallit.

– Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja on ensimmäistä kertaa nainen. Sillä on oikeasti iso merkitys. Roolimallit yrittäjyydessä ovat erittäin tärkeä asia.

Henna Karlsson.
Henna Karlsson tekee kaikkensa kannustaakseen naisia yrittäjyyteen ja teknologia-alalle. Elisa Kinnunen / Yle

Henna Karlssonkin pyrkii tekemään osansa, että naisten osuus yritysjohdossa ja varsinkin teknologia-alalla voisi tulevaisuudessa nousta. Hän on tehnyt kaikkensa, että yritykseen palkattaisiin naisia, mutta monesti hakijoistakaan ei heitä juuri löydy.

– Jos meitä olisi monenlaisia ihmisiä ja ajatuksia erilaisista lähtökohdista, se toisi rikkautta koko alalle, Karlsson sanoo.

Myös yhteiskunnan tulisi Karlssonin mukaan tukea naisyrittäjyyttä.

– Tyttöjä pitäisi hiekkalaatikolta asti kannustaa unohtamaan kympin tytön ajatukset. Ne johtavat siihen, että ihminen vetää omat rajansa ja odotukset liian korkealle ja tyytyy vähempään.

Juttuun on haastateltu myös Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malista, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Mika Pajarista, sekä Finnveran asiantuntijoita.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella keskiviikkoon kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi