1. yle.fi
  2. Uutiset

Mystiikan verhoama suomalaiskirjailija kuoli tupakasta syttyneessä tulipalossa 16 vuotta sitten – vuosia myöhemmin oma sisko halusi selvittää, kuka hän oikein oli

Kotkalaiskirjailija Ritva Hellsten kirjoitti siskostaan kirjan, joka on nyt Finlandia-palkintoehdokkaana.

Ritva Hellsten (kirjailija)
Ritva Hellsten selailee kuva-albumia
Ritva Hellsten kertoo, että hänen Raija-siskostaan kirjoittamansa kirja oli osa surutyötä.

Helmikuussa 2004 kirjailija Raija Siekkisen elämä päättyi traagisella tavalla. Hän sai surmansa asuntonsa tulipalossa Kotkassa, vain 50-vuotiaana. Tulipalo sai alkunsa käryävästä tupakasta. Siekkinen menehtyi nukkuessaan.

Siekkisen sisko Ritva Hellsten on kirjoittanut kirjan Raijan viimeisistä kuukausista. Hellsten on parhaillaan ehdolla Raija-romaanillaan kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan keskiviikkona.

Ritva Hellsten kertoo, että oli ällikällä lyöty, kun kustantaja soitti ja kertoi, että hän on ehdokkaana. Hellsten myöntää, että tilanne on hauska, koska siskokin oli aiemmin ehdolla saman palkinnon saajaksi.

Kotkalaiskirjailija Ritva Hellsten kirjoitti kirjan sisarestaan Raija Siekkisestä. Siekkinen oli tunnustettu kirjailija ja novellisti, joka menehtyi tulipalossa vuonna 2004. Teoksessaan Hellsten kirjaa ajatuksia, muistoja ja tapahtumia sisarensa elämän viimeisestä vuodesta. Toimittajana Kirsi Lönnblad.

Siekkinen oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 1991 novellikokoelmallaan Kuinka rakkaus syntyy.

Siekkisen nimi on pulpahtanut esiin Finlandia-ehdokaslistalta muulloinkin. Vuonna 2010 ehdokkaana oli kirjailija Joel Haahtela, jonka romaani Katoamispiste kertoi Raija Siekkisen elämästä.

Mikä saa kirjailijat tarttumaan Raija Siekkisen tarinaan? Entä mikä sai Ritva Hellstenin kirjoittamaan kirjan pikkusiskostaan?

Palkittu kirjailijasisko

Ritva Hellsten asuu lähellä merenrantaa perinteikkäällä puutaloalueella Kotkan Katariinassa. Hellsten kertoo rakastavansa merta ja katselevansa horisonttiin olohuoneensa ikkunasta. Aiemmin hän purjehti aktiivisesti.

– Se oli minulle ihan henki ja elämä joinakin vuosina. Tosi ihanaa, Ritva Hellsten sanoo.

Ritva Hellsten
Ritva Hellsten asuu Kotkassa Katariinan kaupunginosassa.Pyry Sarkiola / Yle

Myös hänen siskonsa Raija Siekkinen vietti paljon aikaa meren äärellä. Hän oli mökillä saaressa, kalasti – ja kirjoitti.

Siekkinen kirjoitti muun muassa novellikokoelmia, romaaneja ja lastenkirjoja. Ne poikivat myös palkintoja. Raija Siekkinen sai Kirjallisuuden valtionpalkinnon vuosina 1984 ja 1992, Runeberg-palkinnon vuonna 1993 sekä Eino Leino -palkinnon vuonna 1998.

Sukellus siskon ajatuksiin

Ritva Hellsten uskoo, että kirjailijoita kiehtoo Raijassa tämän mystinen ja tuntematon puoli.

– Joel Haahtelakin etsii kirjassaan Raijaa katoamispisteeseen saakka, eikä pääse lopullisesti lähelle. Ehkä Raijan persoonassa ja myös hänen tuotannossaan on sellaista, että hän ikään kuin sivullisena tarkkailee ihmisiä ja hänen oma elämänsä jää vähän salaisuudeksi.

Raija Siekkinen oli naimisissa kaksi kertaa. Hän koki parisuhteissaan pettymyksiä ja jopa väkivaltaa. Hänellä ei ollut lapsia.

Hellsten kertoo, että Raija on hänen oma näkemyksensä siskonsa elämästä. Hän ei osaa suoraan kertoa, miksi kirjoitti sisarestaan.

– Edellinen kirjani Lea perustuu äitini elämäntarinaan. Kun Lea ilmestyi, tuli vain tarve kirjoittaa Raijasta. En voinut valita mitään muuta aihetta, vaan piti vain ruveta kirjoittamaan.

Ritva Hellstenin kirja Raija
Hellsten on nimennyt kolmannen romaaninsa siskonsa mukaan.Pyry Sarkiola / Yle

Hellsten kuvailee kirjan kirjoittamista eräänlaiseksi matkaksi Raija-siskon kanssa. Hellsten halusi sukeltaa Raijan ajatuksiin ja tunteisiin. Tässä hän käytti apuna omia kirjattuja muistojaan ja Raijan jäljelle jääneitä päiväkirjoja sekä Raijan ystäviltä saatuja vanhoja kirjeitä.

Myös Ritva itse esiintyy kirjassa, Tuuli-nimellä. Kirjassa sisarukset käyvät keskusteluja keskenään.

– Osa keskusteluista perustuu todellisiin tilanteisiin. Osa on sepitettä ja sellaista, mitä olisin halunnut Raijan kanssa keskustella, Ritva Hellsten sanoo.

Siskojen suhde

Kirja kertoo paitsi Raijan elämästä, myös sisaruudesta.

Ritva Hellsten lapsuuden kuvassa siskonsa Raijan kanssa
Ritvalla ja Raijalla on pieni ikäero. Pyry Sarkiola / Yle

Ritva Hellsten myöntää, että hänen ja Raijan välillä oli kilpailuasetelmaa lapsuusvuosina. Hän oli isosisko, joka tykkäsi urheilla, ja niin myös Raija lähetettiin urheilemaan.

– Isosisko oli tavallaan se malli, johon pienempi sisko vertasi itseään. Kunnes sitten Raija irrottautui kaikista odotuksista. 15-vuotiaasta eteenpäin hän viis veisasi odotuksista, Hellsten sanoo.

Näin Hellsten kirjoittaa Raija-kirjassa:

Lapsuudesta hän (Raija) muisti synkän varmuuden siitä että oli muita huonompi, että yrittipä kuinka tahansa, teki mitä tahansa, sai vähemmän rakkautta kuin muut. Nimenomaan sen: sillä rakkaudesta kovimmat kilpailut käytiin.

Ritvan ja Raijan välit erkanivat teinivuosina.

– Kuten perheissä yleensä, jokainen vähän eristäytyi omaan maailmaansa. Sitten ei ollut muuta yhteistä kuin yhteinen koti ja ne perheen kuviot, Ritva Hellsten sanoo.

Opiskeluaikana sisarukset jälleen lähentyivät: tapasivat ja juttelivat paljon. Sitten molemmat menivät naimisiin, Ritva sai lapsia ja asui muualla. Yhteydenpito väheni. Vasta vuosituhannen vaihteessa kun Ritva muutti takaisin Kotkaan, he löysivät jälleen yhteyden.

Uusi ura

Raija Siekkinen kirjoitti ammatikseen jo silloin, kun Ritva työskenteli kirjallisuuden kääntäjänä, kieltenopettajana ja kirjallisuuskriitikkona. Ritva Hellsten aloitti kirjailijana vasta paljon Raijaa myöhemmin.

Hellsten kertoo, että häntä ja Raijaa on verrattu kirjailijoina keskenään. Tätä hän pitää luonnollisena, sisaruksia kun ovat. Silti hän ei koe, että heidän välillään olisi ollut ammatillista kilpailua.

– Tietysti meillä on tämä eriaikaisuuskin. Raija tosiaan kirjoitti silloin, kun minä tein ihan muita asioita. Sitten kun minä rupesin kirjoittamaan, ei sitä voinut ajatella, että kilpailee kenenkään kanssa. Se on vain itsensä kanssa kilpailua.

Lopullisen kimmokkeen kirjoittamiseen hän kertoo saaneensa vuonna 2007 kesäkurssilla Oriveden opistossa.

– Siellä oli tehtävänä kirjoittaa lapsuudesta, ja innostuin kirjoittelemaan lisää. Pikkuhiljaa syntyi Orvot, mutta siinäkin meni monta vuotta, ennen kuin se muotoutui pienoisromaaniksi.

Hellstenin esikoisromaani Orvot ilmestyi vuonna 2014.

Jännityksen hetket

Ritva Hellsteniä jännittää. Kapellimestari Hannu Linnun valinta uudeksi Finlandia-palkinnon saajaksi kuuden vaihtoehdon joukosta ratkeaa keskiviikkona.

– Se on niin yhden ihmisen mielipiteestä ja mausta kiinni, että ei sitä voi spekuloida millään tavalla. Yritän tässä vain olla ja elellä, Hellsten sanoo.

Finlandia-ehdokkuus on siirtänyt kirjailijan työt syrjään marraskuun ajalta. Hän paljastaa, että jotain on silti työn alla.

– Siitä on kuitenkin liian aikaista vielä puhua sen enempää. Todennäköisesti läheltä itseäni kirjoitan seuraavankin kirjan, Hellsten sanoo.

Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki ja Heikki Kännö Finlandia-ehdokkaiden julkistustilaisuudessa 5. marraskuuta.
Vuoden 2020 Finlandia-palkintoehdokkaina ovat Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki ja Heikki Kännö. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lue lisää: Tässä ovat kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat – mukana tutut suosikit Tommi Kinnunen ja Anni Kytömäki, mutta myös yllätysnimiä

Lue seuraavaksi