1. yle.fi
  2. Uutiset

Keuhkosyövän hoitotulokset ovat jo vuosia olleet Suomessa muita Pohjoismaita huonommat – "Totta kai se tuntuu pahalta", sanoo keuhkosyöpään sairastunut Marjo Forsblom

Keuhkosyöpään kuolee Suomessa vuosittain lähes yhtä paljon ihmisiä kuin siihen sairastuu.

keuhkosyöpä
Marjo Forsblom
Marjo Forsblomin keuhkosyöpä todettiin elokuussa. Berislav Jurišić / Yle

Ulkoilma tekee hyvää keuhkoille. Siksi Marjo Forsblom käy päivittäin ulkona kävelemässä koiransa Sulon kanssa, satoi tai paistoi.

Kävelylenkit rytmittävät pitkällä sairauslomalla olevan Forsblomin päivää. Keuhkosyöpä todettiin elokuussa, levinneenä. Suomessa keuhkosyöpä on miesten ja naisten kolmanneksi yleisin syöpä (siirryt toiseen palveluun).

Kesäkuussa Forsblom tunsi rintakipua ja -poltetta, jota hän luuli ensin närästykseksi. Sitten tuli outo yskä ja hän hakeutui lääkäriin.

– Otettiin keuhkoröntgen, jossa näkyi jotain. Lääkäri epäili aluksi kuumeetonta keuhkokuumetta. Antibiootit eivät kuitenkaan tehonneet ja keuhkoröntgenkuva otettiin uudestaan. Sama löydös näkyi kuvassa edelleen, ja tässä kohtaa lääkäri laittoi minut jatkotutkimuksiin. Sillä tiellä nyt ollaan, kertoo Forsblom.

Suomessa hoitotulokset ovat huonoimpia Pohjoismaissa

Tuoreen Pohjoismaisen vertailutilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa keuhkosyövän hoitotulokset ovat edelleen huonommat kuin muissa Pohjoismaissa.

5 vuoden elossaolo keuhkosyöpään sairastuneilla vuosina 2012 - 2019
Jyrki Lyytikkä / Yle

Tutkimuksessa verrattiin miljoonaa miestä ja miljoonaa naista. Suomessa 5 vuotta taudin toteamisen jälkeen elossa on noin 13 prosenttia miehistä ja 19 prosenttia naisista. Vastaavat luvut esimerkiksi Ruotsissa ovat 19 ja 24 prosenttia, Tanskassa 17 ja 23 prosenttia.

– Totta kai se tuntuu tosi pahalta. Se tuntuu pahalta sen takia, että siihen on niin monta syytä, miksi hoitotulokset eivät ole niin hyviä, Forsblom sanoo vakavana.

Forsblomin mukaan vertaistyhmissä jaetut kokemukset ovat tuoneet esiin eroja hoitokäytännöissä.

– Me potilaat verkostoidumme ahkerasti ja jaamme tietoa. Verkostojen kautta tiedämme, mitä missäkin tapahtuu. Tuntuu aika kurjalta, kun jossain sairaalassa on enemmän aikaa potilaalle kuin toisessa. Jossakin potilas saa itselleen suhteellisen pysyvän hoitotiimin, jossain hoitava keuhko- tai syöpälääkärikin vaihtuu kovin usein, jolloin kokonaiskuva ja historia potilaan tilanteesta pirstaloituu. Yhteiset hyvät käytännöt pitäisi ottaa käyttöön koko valtakunnassa, toteaa Forsblom.

Eroja on sekä tupakoimattomien keuhkosyövän hoidossa että tupakoivien hoidossa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Erojen syitä olisi syytä selvittää Suomessa huolellisesti, sanoo keuhkosairauksien erikoislääkäri ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestön Filhan pääsihteeri Tuula Vasankari.

Marjo Forsblom
Keuhkosyöpään voi sairastua kuka tahansa. Silti syöpään liittyy edelleen stigma, joka pahimmillaan voi estää varhaisen hakeutumisen hoitoon. Marjo Forsblom kertoo, ettei ole hävennyt syöpäänsä.Berislav Jurišić / Yle

– Esimerkiksi Tanskassa tupakoidaan enemmän kuin meillä, mutta siellä elossaololuvut ovat selvästi suuremmat. Tanskassa on aika paljon satsattu koko hoitopolkuun ja monissa maissa on satsattu seulontaan, mitä meillä ei ole olemassa, Vasankari arvioi.

Keuhkosyöpään menehtyy Suomessa vuosittain lähes yhtä monta ihmistä kuin siihen sairastuu.

– Moni jää oireidensa kanssa helposti miettimään. Useimmiten keuhkosyöpä on tupakkatauti ja tupakoiva herkästi ajattelee oireiden eli yskän, hengenahdistuksen ja limaisuuden kuuluvan asiaan, sanoo Vasankari.

Keuhkosyöpä todetaan Suomessa liian myöhään

Keuhkosyöpädiagnoosin sai viime vuonna noin 1 700 miestä ja 1 035 naista.

Usein keuhkosyöpä todetaan vasta pitkälle levinneenä. Keuhkokudoksessa ei ole hermotusta, joten ihminen ei tunne kipua, vaikka keuhkoissa olisi jotain vikaa. Kipuaistimukset tulevat yleensä vasta sitten, kun syöpä on levinnyt keuhkoa ympäröivään kipuherkkään keuhkopussiin saakka.

Keuhkosyöpä voidaan poistaa leikkauksella, jos se todetaan ajoissa. Tässä auttaisi Vasankarin mukaan mahdollisesti seulonta. Suomessa seulontaa on aiemmin harkittu, mutta toistaiseksi siihen ei ole ryhdytty, sillä sen kustannustehokkuutta ei ole pidetty riittävän hyvänä.

Uusista tietokonetomografia- eli viipalekuvausseulonnan hyödyistä on tutkimusten perusteella maailmalta jo näyttöä, sanoo Vasankari. Seulonta kohdistettaisiin tupakoitsijoihin, joita keuhkosyöpään sairastuneista on 80–90 prosenttia.

Muut Pohjoismaat ovat keuhkosyövän seulonnassa pidemmällä. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa alueellisia seulontoja on jo käynnistetty.

– Seulonnassa voisimme löytää pienikokoiset syövät, jotka olisivat leikattavissa. Tällä hetkellä harmillisen usein pieni syöpä löytyy sattumalta jonkun muun asian yhteydessä.

Vasankarin mielestä seulonnan hyötyjä olisi Suomessa syytä selvittää aluksi alueellisena kokeiluna. Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) keuhkosyöpäseulonnan alueellista pilottia on harkittu, mutta seulontakokeilulle ei toistaiseksi ole järjestynyt rahoitusta.

– Olemme Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa suunnitelleet tutkimusta, joka selvittäisi, tulevatko ihmiset kuvantamistutkimukseen, mitä niissä löytyy, ja mitä hyötyä seulonnasta on niille, joilla syöpä löydetään varhaisessa vaiheessa. Ainakin maailmalta on voimakas ja selkeä näyttö siitä, että hyötyjä on, sanoo Vasankari.

Suomessa seulonnan toteuttamista jarruttaa myös pula röntgen- ja keuhkolääkäreistä.

Kuvantamisesta apu varhaiseen toteamiseen?

Forsblom on yksi noin sadasta ei-tupakoivasta suomalaisesta, jotka sairastuvat keuhkosyöpään vuosittain. Häntä ja hänen kaltaisiaan keuhkosyövän seulonta ei tulisi hyödyttämään.

Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan miehillä keuhkosyöpätapaukset ovat tasaisesti laskeneet jo vuosikymmeniä. Naisilla puolestaan keuhkosyöpä on lisääntynyt. Myös ei-tupakoimattomien naisten keuhkosyövät ovat lisääntyneet viime vuosina huolestuttavasti. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä.

Keuhkoröntgenkuvan ottaminen matalalla kynnyksellä oireiden ilmaantuessa voisi auttaa siihen, että sekä tupakoivilla että tupakoimattomilla tauti voitaisiin todeta nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, uskoo Vasankari.

– Kannustan, että ottakaa keuhkoröntgenkuva. Lääkärikoulutuksessa koulutamme lääkäreitä välttämään turhia röntgenkuvia. Mutta suosittelen lämpimästi, että perusterveydenhuollon lääkärit ottaisivat yli 3–4 viikkoa yskineeltä keuhko-oireiselta potilaalta röntgenkuvan, painottaa Vasankari.

Perusterveydenhuollossa potilaiden keuhko-oireet ovat hyvin yleisiä ja ne helposti niputetaan kiireessä yhteen luokkaan, varsinkin nyt korona-aikana, sanoo Vasankari.

Omassa hoidossaan Forsblom ei ole kokenut viiveitä. Hän toivoo kuitenkin, että hoitoon hakeutumista ja hoidon aloittamista voisi vielä parantaa potilailla, joilla keuhkosyöpää ei välttämättä heti osata epäillä.

– Kun niitä ensimmäisiä epämääräisiä oireita alkaa tulla, pitäisi itsekin olla hereillä ja aktiivinen, ja sitten kun hakeutuu lääkäriin, niin toivoisin, että perusterveydenhuollossa osattaisiin ajatella, että olisikohan mahdollisesti kyse muusta kuin pitkittyneestä yskästä.

Leima estää puhumasta

Keuhkosyöpä on tappava syöpä ja usein se liitetään tupakointiin. Syöpään liittyvä häpeä saattaa estää ihmisiä puhumasta syövästä.

Suomen syöpäpotilaat ry:n teettämän kyselyn mukaan sairastuneista ja heidän omaisistaan noin 40 prosenttia on kertonut kokeneensa muun muassa ennakkoluuloista suhtautumista kanssaihmisiltä ja terveydenhuollon ammattilaisilta keuhkosyöpään liittyen.

– Keuhkosyöpään liittyy paljon ajatuksia, että se on paljon tupakoivien vanhojen miesten tauti. Minulta on kysytty usein, paljonko olen polttanut, mutta minulla ei ole tupakkataustaa. En ole osannut hävetä tätä syöpääni, kun en tiedä, olisinko tätä itse voinut välttää, sanoo Forsblom.

Hänen mielestään on väärin, että tupakoivia syyllistetään sairastumisesta.

– Eivät kaikki tupakoitsijat saa syöpää. Tietysti tupakoinnissa on haittoja ja se lisää riskiä, mutta ei näille voi mitään. Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin vaiheessa johonkin syöpään, ja aika moni saan keuhkosyövän. Mitä enemmän asioista puhutaan, niin sitä parempi.

Täsmälääkkeet eivät sovi kaikille

Keuhkosyöpä ei ole vain yksi tauti, jota hoidetaan aina samalla tavalla. Lisäksi syövän tyyppi vaikuttaa paljon hoitotuloksiin. Esimerkiksi pienisoluisen keuhkosyövän 5-vuotisennuste on huono, kun taas ei-pienisoluisen usein parempi.

Forsblom näkee tilanteensa valoisana, sillä hänen sairastamaansa ei-pienisoluiseen syöpätyyppiin on olemassa täsmälääke, jonka hillitsee syöpäkasvaimen leviämistä.

Kaikilla näin ei ole. Geeniperäisten syöpien hoitoon kehitetyt täsmälääkkeet eivät sovi kaikille ja taudin ominaisuuksiin kuuluu myös, että keho ajan myötä tottuu lääkkeeseen ja tarvitaan uusi lääke estämään syövän leviäminen.

Uusien lääkkeiden saaminen kelakorvauksen piiriin kestää Suomessa pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) päättää valmisteiden korvattavuudesta. Ajalla on merkitystä, sillä ilman Kela-korvausta syöpälääkkeet voivat maksaa yli 5 000 euroa kuukaudessa.

– Käyttämäni täsmälääke on onneksi erityiskorvattava, joten juuri nyt minun ei tarvitse olla huolissaan lääkekustannuksista. Mutta on tilanteita, joissa sekä lääkäri että potilas ovat turhautuneita, kun olemassa olevalle uusia lääkkeelle ei ole saatu Hilalta erityiskorvattavuusstatusta. Harvalla on mahdollisuutta maksaa useita tuhansia euroja kuussa lääkehoidosta, toteaa Forsberg.

Sairausloman päätyttyä Forsblomin suunnitelmissa on palata vielä töihin takaisin.

– Välillä on vaikea ymmärtää, että on sairas, kun lääkkeet toimivat hyvin. Olen kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa väsymyksestä ja tietyistä lääkkeistä aiheutuvista sivuvaikutuksista huolimatta. Pienistä asioista en enää valittele. Nyt täytyy olla aika iso juttu, että ottaa siitä pulttia, hän sanoo rauhallisesti.

Juttuu korjattu lause: keuhkosyöpä on sekä miesten että naisten kolmanneksi yleisin syöpä.

Lue myös:

Nuorten aikuisten ja keski-ikäisten syöpätapaukset hitaassa kasvussa – grafiikat näyttävät syöpätilanteen Suomessa eri ikäryhmissä

Lue seuraavaksi