1. yle.fi
  2. Uutiset

Suojelupoliisin Antti Pelttari aikoo hakea jatkopestiä päällikön virkaan

Pelttari on johtanut supoa, kun se on laajentunut turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi ja saanut lisää oikeuksia.

Suojelupoliisi (Supo)
Kuvassa on Antti Pelttari, joka vieraili Ylen aamussa 30. lokakuuta 2020.
Suojelupoliisin nykyinen päällikkö Antti Pelttari on johtanut supoa vuodesta 2011 alkaen. Viime vuosina supo on saanut merkittävästi lisää rahaa, työntekijöitä ja toimintaoikeuksia.Silja Viitala / Yle

Suojelupoliisin nykyinen päällikkö Antti Pelttari aikoo hakea jatkopestiä supon määräaikaiseen päällikön virkaan. Pelttari kertoi asiasta Ylelle tiistaina. Hän on johtanut suojelupoliisia vuodesta 2011 lähtien.

– Suojelupoliisin muutos turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi on kesken, olen motivoitunut jatkamaan työtäni, Pelttari perustelee.

Antti Pelttari kuvaa supon muutosta kiehtovaksi haasteeksi ja ainutlaatuiseksi vaiheeksi omalla työurallaan. Muutos on ollut Pelttarin mielestä supon historian suurin.

Pelttarin määräaikainen viiden vuoden kausi supon johdossa päättyy ensi vuoden helmikuussa. Myös nyt haettavana oleva määräaikainen päällikön virka on viisivuotinen. Tehtävä alkaa maaliskuun alussa 2021. Valtioneuvosto nimittänee seuraavan päällikön helmikuun alkuun mennessä.

Sisäministeriön mukaan supon päälliköksi on tähän mennessä hakemuksensa jättänyt neljä hakijaa. Joukossa ei ole yleisesti tunnettuja poliisi- tai turvallisuusalan ihmisiä. Hakuaika päättyy tämän viikon perjantaina 27. marraskuuta.

Sisäministeri korostanut syrjäytymistä, supo-pomo tyytyväinen yhteistyöhön

Sisäministeriötä johtava sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on korostanut syrjäytymistä Suomen merkittävimpänä sisäisen turvallisuuden uhkana. Supo on sisäministeriön alaisuudessa. Pelttarin mukaan supon alaa ovat kansallisen turvallisuuden uhkat.

– Olen ollut tyytyväinen yhteistyöhön ministerin kanssa, Pelttari kuvaa suhdettaan sisäministeriötä johtavaan Maria Ohisaloon.

– Syrjäytyminen voi olla yksi taustatekijä myös kansallisen turvallisuuden uhkissa, Pelttari muotoilee.

Koronaviruksesta huolimatta suojelupoliisin nykyinen päällikkö on tyytyväinen siihen, että supon laajentumiseen liittyvä henkilökunnan värväys on onnistunut. Supon työntekijämäärä lähestyy 500 ihmistä.

Supon näkökulmasta terveydelle vaarallisesta ja taloutta haittaavasta koronaviruksesta on ollut jotain hyötyäkin.

– Turvallisuuteen koronalla on ollut lyhytaikaisesti myönteisiä vaikutuksia, koska ihmisten rajan ylitys on vähäisempää. Pitkäaikainen vaikutus täytyy arvioida erikseen, Pelttari pohtii.

Pelttari toistaa haastattelussa aiemman supon arvion, jonka mukaan Suomi kiinnostaa ulkovalloista erityisesti Kiinaa ja Venäjää.

– Kiina haluaa olla merkittävä tai merkittävin suurvalta vuoteen 2050 mennessä.

Antti Pelttari on johtanut supoa koko laajentumisen ajan

Pelttarin asema supon päällikköhaussa on vahva. Hän on johtanut suojelupoliisia koko sen ajan, kun supo on laajentunut tiedustelupalvelun suuntaan ja saanut uusia oikeuksia tiedonhankintaansa.

Pelttari on ollut poliittisesti lähellä kokoomusta. Ennen supo-päällikkyyttään hän työskenteli muun muassa sisäministeri Anne Holmlundin (kok.) poliittisena valtiosihteerinä. Sitä ennen Pelttari työskenteli sisäministeriössä kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana.

Antti Pelttari on oikeustieteen kandidaatti. Hän on tehnyt käytännössä koko työuransa sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.

Aiemmin Pelttari on hakenut kahdesti sisäministeriön kansliapäälliköksi ja eduskunnan pääsihteeriksi, mutta ei ole tullut valituksi.

Alkuvuodesta Pelttari oli kolmen kärkiehdokkaan joukossa, kun valtioneuvosto nimitti sisäministeriön kansliapäällikön. Sisäministeri Maria Ohisalo esitti ministeriönsä kansliapäälliköksi varatuomari, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiää, jonka valtioneuvosto myös nimitti. Ohisalo on esittelevä ministeri myös supon päällikön valinnassa.

Pimiä on aiemmin ollut poliittisesti lähellä vihreitä. Hän työskenteli muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) erityisavustajana sekä vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.

Supon kasvuvauhti on ollut hurjaa

Suojelupoliisin tehtävät ovat lisääntyneet ja toimintaoikeudet laajentuneet viime kesänä käyttöönotettujen tiedustelulakien myötä. Uusien tehtävien vuoksi suojelupoliisin rahoitus ja työntekijämäärä on noussut huomattavasti. Suojelupoliisi on laajentunut turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi.

Suojelupoliisi voi seurata esimerkiksi Suomen rajan ylittävää tietoliikennettä. Supolla on oikeus tiedonhankintaan myös ulkomailla.

– Uusia toimivaltuuksia on otettu suunnitellusti käyttöön, Antti Pelttari kuvailee.

Tarkemmin hän ei halua kertoa siitä, miten supon uusien kykyjen käyttöönotto on sujunut.

Vuodelle 2021 suojelupoliisille on valtion budjettiesityksessä osoitettu 500 henkilötyövuotta. Kaksi vuotta aiemmin toteutunut henkilötyövuosien määrä oli 425. Vuonna 2015 budjetoidut henkilötyövuodet olivat noin 250.

Rahaa suojelupoliisi saanee ensi vuonna käyttöönsä noin 51 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 määrä oli alle puolet tästä, noin 20 miljoonaa euroa.

Suojelupoliisin valvonta muutettiin uusien oikeuksien mukana. Supoa valvoo tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen sekä eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, jota johtaa kansanedustaja Mika Kari (sd.).

Voit keskustella suojelupoliisin johtajanimityksestä keskiviikkoon 25.11.2020 kello 23 asti. Klikkaa keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Analyysi: Ihmisoikeusjuristi ohittamassa poliisin – poliittinen virkanimitys heijastaisi Ohisalon linjaa ja tekisi vihreistä tavallisen puolueen

Supo kansallisesta turvallisuudesta: Äärioikeiston uhka Suomessa kasvanut – Kiina ja Venäjä vakoilevat kärkkäimmin

Suomen salaisin valiokunta kokoontuu bunkkerissa – sen työstä ei tiedetä juuri mitään

Lue seuraavaksi