1. yle.fi
  2. Uutiset

Enää kuukausi EU-eroon – brittien merkitys suomalaisille on vähentynyt jo vuosia, mutta silti tammikuussa "tulee rysäys", jolla on selviä vaikutuksia

Miten Brexit näkyy Suomessa kaupanhyllyssä, autokaupassa, viennissä ja tuonnissa? Vaikutukset saattavat olla pieniä, mutta niitä on paljon.

Brexit
Asiakas kaupanhyllyn edessä Smarket Vallilassa.
Suomalaisen kaupan valikoimista alle prosentti tulee Britanniasta. Silti tullimuuri aiheuttaisi Suomen ja Britannian väliseen kauppaan laajoja suoria ja välillisiä vaikutuksia.Ilkka Klemola / Yle

Kaupankäynti Suomen ja Britannian välillä on nähnyt kulta-aikansa vuosikausia sitten, mutta paljon hävittävää on vieläkin.

Suoria vaikutuksia tulee Suomen autotuontiin, metsä- ja kemianteollisuuden vientiin ja vaikeasti arvioitavalla tavalla koko Euroopan elintarvikemarkkinoihin.

Vaikka sopeutumisaikaa on ollut yli neljä vuotta, näyttää tammikuun ensimmäisestä päivästä tulevan kauppahistorian suuri käännekohta. Eikä uuteen tilanteeseen mennä pehmeästi.

– Kyllä siitä tulee rysäys, sanoo EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

Hän on seurannut Brexitin lukemattomia vaiheita tarkasti.

Janica Ylikarjula, johtava asiantuntija, EK
Kaupan hidastuminen aiheuttaa suunnilleen yhtä suuret kulut kuin varsinaiset tullimaksut, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Antti Lähteenmäki / Yle

Britannian osuus Suomen viennistä oli vielä 1990-luvulla pitkälle toistakymmentä prosenttia, kun levikiltään ja sivukooltaan suuret laatulehdetkin painettiin suomalaiselle paperille. Noiden aikojen jälkeen Britannian-viennin osuus on pudonnut alle puoleen.

Huolimatta merkittävyytensä pitkään jatkuneesta hiipumisesta, Britannia on vieläkin Suomen kahdeksanneksi tärkein kauppakumppani.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viime aikoina kauppaa on jarrutellut myös se, että EU-ero alettu ottaa tosissaan. Tuotantoa Britanniasta on pyritty siirtämään EU:n tullirajan sisäpuolelle ja investoinnit Britanniaan ovat vähentyneet. Lisäksi suomalaisetkin yritykset ovat pyrkineet löytämään vientiketjuihinsa lenkkejä EU:n sisältä.

Kyse on isosta rahasta.

Kuukauden kuluttua päättyy Brexitin siirtymäaika ja silloin tullimuuri nousee brittien ja EU:n välille, elleivät neuvottelut päädy todella pikaiseen ratkaisuun. Suomen ja Britannian väliseen kauppaan tullimuuri tarkoittaa uutta painolastia: yhteensä 100 miljoonan euron tulleja.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ulkoministeriön vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen arvioi, että suomalaisille vientituotteille tulee 35 miljoonan euron tuontitullit Britanniassa ja Suomeen tuotaville brittituotteille 60-70 miljoonan euron tulleja Suomessa.

Vientiä kertyy monelta alalta: metsäteollisuudesta, kemiasta ja erilaisesta laiteviennistä, mutta myös esimerkiksi it-palveluista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tosin moni kauppapolitiikan asiantuntija uskoo yhä, että näin ei vain voi käydä. Järkeilyn mukaan lopputulos käy briteille niin kalliiksi (siirryt toiseen palveluun), että neuvotteluissa on pakko löytää ratkaisu, joka edes madaltaa tulleja.

Toisaalta EU-erossa ei ole kyse vain rahasta, vaan myös tunteesta. Siksi punta ei ole ainakaan ainoa suunnannäyttäjä.

Tällä hetkellä nevottelutulosta ei ole. Siirtymäkauden päättyessä joulukuun viimeisenä päivänä EU:n ja Britannian välillä aletaan noudattaa Maailman kauppajärjestö WTO:n kaupan ehtoja. Se tarkoittaa tulleja puolin ja toisin.

Ellei sitten viime metreillä loihdita isompaa tai pienempää kauppasopimusta (siirryt toiseen palveluun).

Bensasta on tullut Suomen ykkösvientituote

Britannian kaupassa Suomen suurin yksittäinen vientituote on bensiini, tuonnissa tärkeimpiä ovat autot.

Brittien julkaiseman tulliluettelon (siirryt toiseen palveluun) perusteella 95-oktaanisen bensiinin tulli tulee olemaan 4,0 prosenttia.

Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilän mukaan se tietäisi 11 miljoonan euron tulleja viime vuoden vientimäärän perusteella. Tämän vuoden kuluessa vienti on kuitenkin pudonnut alle puoleen koko viime vuoteen verrattuna.

Nesteelle tullit eivät ole suurikaan päänsärky.

– Tulli menee ostajan maksettavaksi, muistuttaa Nesteen öljytuotteiden operatiivinen johtaja Sami Oja.

Hänen mukaansa myynti optimoidaan viimeistä senttiä myöten.

– Kovin merkittävää ei ole, myymmekö tuotteen Etelä-Englantiin vai Rotterdamiin. Markkinan kokonaiskysyntä ratkaisee enemmän.

Tänä vuonna kysyntää on pudottanut koronapandemia, joka on vähentänyt autoilua. Mahdollinen neljän prosentin tulli ei hänen mukaansa juuri vaikuta kysyntään.

Tuontitulli Britanniasta iskee Nissaniin

EU:n ulkopuolelta tuleva autotuonti saa hintoihinsa puolestaan 10 prosentin tullin. Se lasketaan auton perushintaan, jolloin tulli kertautuu arvonlisäverossa.

Esimerkiksi Suomenkin markkinoille tuleva Nissan valmistetaan pääosin Swindonissa. EU-rajojen ulkopuolelle on jäämässä Fordienkin valmistusta.

Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio tietää, että jonkin verran tuotantoa on jo siirretty Manner-Eurooppaan. Lontoossa hallitus ei kuitenkaan luovu tärkeästä ja työllistävästä alasta ilman taistelua, eli tukia. Lisäetuna sillä ovat teollisuustuotannon siirtämiskustannukset.

 Bentleylle tehdään lopputarkistusta tehtaalla Crewessä.
Bentleyn hintaan tulee nousupainetta 10 prosentin tullista samoin kuin muihinkin Britanniassa valmistettuihin autoihin, esimerksi Nissaniin.AOP

– Kun huomioi, että Britannian etu on kompensoida valmistajille tullien vaikutusta ja sen, että autonvalmistajille voisi aiheutua mahdollisesta tuotannon poissiirrosta merkittäviä kustannuksia, niin uskon, että teollisuutta jää Britanniaan paljon Brexitin jälkeenkin.

– Mutta pitkällä aikavälillä tuotannon siirtoa EU-alueelle voi tapahtua enemmänkin. Aika näyttää, Kallio pohtii.

Tullin tilastojohtaja Penttilä kertoo, että viime vuonna ajoneuvojen tuonnin arvo Britanniasta Suomeen oli 270 miljoonaa euroa, mutta kauppa on jo muuttunut. Tänä vuonna tuontia on kertynyt vasta 116 miljoonaa. Siitä kertyy tuontitulleja noin 12 miljoonaa euroa.

Valmistajat voivat tinkiä omasta katteestaan pitääkseen loppuhinnan kilpailukykyisenä tullista huolimatta. Nykyiseen katteen suuruudesta riippuu, onko tehdashinnassa tinkimisen varaa vai ei.

Ruokakaupassa näkyvät tullit ja byrokratia

Ruokakaupan hyllyilläkin Brexit näkyy, mutta muutoksen huomaaminen vaatii tarkkasilmäisyyttä. Brittituotteiden osuus on enää alle prosentin S-ryhmän päivittäistavaravalikoimasta. Myös Keskosta kerrotaan, että brittituonnin merkitys on kutistunut lähes olemattomiin.

S-ryhmän vähittäistavaroiden hankintajohtaja Jari Simolin nojaa murohyllyyn Vallilan S-Marketissa 24.11.2020.
S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin ja valikoima Britanniassa valmistettuja tuotteita. Hänen mukaansa sopimukseton Brexit sotkisi Euroopan elintarvikemarkkinoita perusteellisemmin, kuin Venäjän asettamat tuontikiellot vuonna 2014.Ilkka Klemola / Yle

S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolinin mukaan brittien jääminen tullimuurin taakse vaikuttaa valikoiman "satoihin tuotteisiin". Tuotteet eivät ole kuitenkaan suoranaisia kassamagneetteja, joten vaikutus ei juuri heilauta kokonaismyyntiä.

Yksi näkyvimpiä Britanniassa valmistettavista tuotteista ovat Weetabix-aamiaismurot. Murolaatikon kylkeä koristava uljas vaakunakin muistuttaa, että murot on valmistettu kuninkaallisella luvalla.

Monet tuotteet ovat hyvin säilyviä, joten Brexitiin voidaan varautua täydentämällä varastoja. Simolin kertookin, että varautumista tehdään nyt jo neljättä kertaa, sillä lopullisen EU-eron ajankohta on siirtynyt matkan varrella moneen kertaan.

Lähikuva Weetabix muropaketin kyljestä, jossa Englannin vaakuna ilmoittaa, että tuote tehty Englannissa.
Aamiaismurot on valmistettu hänen majesteettinsa luvalla.Ilkka Klemola / Yle

Lukuisilla tuotteilla tullin suuruudeksi on määritelty nolla prosenttia. Siitä huolimatta kauppa voi takkuilla. Uudet rajamuodollisuudet vievät aikaa, rekat ja kontit seisovat. Pääomaa on rajalla kiinni ja se maksaa.

EK:n Ylikarjulan mukaan parin päivän viivästymisten hinnaksi lasketaan kaksi prosenttia kuljetuksen arvosta. Hänen mukaansa viivästyksien kustannusvaikutus on suunnilleen yhtä suuri kuin varsinaisten tullimaksujen.

Pieniä vaikutuksia paljon ja mutkan kautta

Brittien EU-eron vaikutukset tulevat Suomeen enimmäkseen pieninä, mutta moninaisina puroina. Suuri osa vaikutuksista tulee välillisesti, kun EU-maiden viennin pienentyminen lisää tarjontaa Euroopassa ja kasvattaa painetta hintojen laskemiseen.

Esimerkiksi Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt sanoo olevansa juuri välillisistä vaikutuksista "vakavasti huolissaan".

Tilanne huolestuttaa, vaikka Britannian merkitys Valiolle on hänen mukaansa erittäin pieni. Vähäinen vienti menee lähinnä teollisuudelle.

Britannian nyt listaamat tullit (siirryt toiseen palveluun) lupaavat kypsytetyille juustoille yli 50 prosentin tulleja. Se tarkoittaa juustojen viennin romahtamista. Viemättä jäävä juusto on kuitenkin myytävä ja todennäköisesti EU:n sisällä. Se painaa hintoja ja vetää vakavaksi Valiollakin.

EU-maista viedään 500 miljoonaa kiloa juustoa Britanniaan ja sieltä tuodaan 150 miljoonaa kiloa. Jos juusto törmää tullimuuriin, pitäisi 350 miljoonalle kilolle löytää syöjät.

– Jos vienti loppuisi, sille määrälle olisi vaikea löytää markkinoita, Brandt tuskailee.

Myös sian- ja kananlihassa britit ovat nettotuojia.

Venäjän tuontikiellosta on vasta toivuttu

Brittien jääminen EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle sotkee kauppaa tavalla, josta saatiin tuntumaa jo Krimin miehityksen jälkipyörteissä.

Ensi vuoden vaihteessa tapahtuva äkkipysäystä voi verrata Venäjän vuonna 2014 asettamaan liha- ja maitotuotteiden tuontikieltoon. Se sotki Euroopan markkinoita perusteellisesti. EU osti liikatuotantoa interventiovarastoihinsa, joita saatiin taas pienennettyä vasta viime vuoden keväänä.

Esimerkiksi Valio joutui kasvattamaan juustoihin verrattuna heikkokatteisen maitojauheen vientiä. Sianlihalle on haettu uusia markkinoita aina Kiinaan myöten.

– Kyllä brexitillä on valtavan paljon suurempi vaikutus, vertailee S-ryhmän Simolin.

Valion Brandt muistuttaa toisaalta, että Venäjä kielsi tuonnin kokonaan, kun nyt vientiä rajoitetaan "vain" tulleilla ja rajamuodollisuuksilla, mutta tuotekirjo kattaa käytännössä kaiken. Lopputulosta voi vasta arvailla.

Britannia voi halutessaan laskea tai poistaa tulleja omalla päätöksellään milloin tahansa EU-eron jälkeen.

Tai sitten viime hetken neuvotteluissa saadaan aikaan edes osaratkaisu. Tätä EK:n Ylikarjula toivookin.

– Britanniassa on aikamoinen poliittinen paine, että jonkinlainen sopimus saadaan aikaan.

Korjattu 4.12. klo 7.26: Britanniasta tuodaan EU:hun juustoa 150 miljoonaa kiloa, ei 150 kiloa, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Lue seuraavaksi