1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajalta: Paluu entiseen, jota ei enää ole – Biden luottaa tuttuihin tekijöihin ulkopoliittisen murroksen keskellä

Bidenin hallinnolla on edessään monta ennennäkemätöntä haastetta. Niitä ratkoo kokenut joukko.

USA:n vaalit 2020
Lähikuva Antony Blinkenistä
Silloinen Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Antony Blinken tiedotustilaisuudessa Pariisissa kesäkuussa 2015.Etienne Laurent / EPA

WASHINGTON Presidentti Donald Trump suostui myöhään maanantai-iltana pitkin hampain vallanvaihdon aloittamiseen. Tuleva presidentti Joe Biden on silti jo vauhdissa, ja ehtinyt kasata uuden hallintonsa ytimen.

Ennen kuin Bidenin valinnat varmistuvat, senaatin pitää vielä hyväksyä nimitykset. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ulkoministeriksi nousee Bidenin pitkäaikainen neuvonantaja Antony “Tony” Blinken, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa presidentti Barack Obaman hallinnossa varaulkoministerinä.

Valtiovarainministeriksi ratkomaan koronan luomaa talouskriisiä nousee Janet Yellen, Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja. Yellen on ensimmäinen valtiovarainministeriksi nimetty nainen.

Entiselle ulkoministerille John Kerrylle on luotu aivan uusi ilmastoasioiden erityislähettilään pesti. Sen myötä kansallisessa turvallisuusneuvostossa istuu ensimmäistä kertaa henkilö, jonka pääasiallinen tehtävä on toimia neuvonantajana ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa.

Lisäksi Biden aikoo nimetä Linda Thomas-Greenfieldin Yhdysvaltain YK-lähettilääksi, Avril Hainesin kansalliseksi tiedustelupäälliköksi ja Alejandro Mayorkaksen kotimaan turvallisuuspäälliköksi.

Puolustusministerin valinnan aikataulu ei ole vielä varma, mutta todennäköisin valinta on Michele Flournoy, joka hänkin työskenteli Obaman hallinnossa.

Nimet eivät ehkä ole suomalaisille tuttuja, mutta Washingtonissa ne tunnetaan. Kyseessä on joukko vanhoja tekijöitä. Se on erityisen merkittävää Yhdysvaltojen ulkopolitiikan kannalta.

Ylen kirjeenvaihtaja Iida Tikka analysoi Trumpin hallinnon myöntymistä Yhdysvaltain presidentin vallansiirtoon.

Bidenin ykkösketju kuuluu Washingtonin hallintoeliittiin, joka tunnetaan kaupungissa sekä haukkuma- että hellittelynimellä “mömmö” (englanniksi the blob). Termi viittaa niihin uravirkamiehiin, jotka pyörittävät politiikkaa eteenpäin vuoroin presidentinhallinnossa, vuoroin Washingtonin konsulttiyrityksissä ja ajatushautomoissa.

Siinä on puolensa: kun samat ihmiset tekevät päätöksiä vuodesta toiseen he luovat ulkopolitiikkaan ennalta-arvattavuutta, joka on erityisesti Yhdysvaltojen liittolaisille tärkeää.

Varsinkin neljän viime vuoden jälkeen. Washingtonin “mömmöeliitti” on Trumpin hallinnon vastakohta. Samat ihmiset pysyvät tehtävissään, liittolaisten rooli korostuu ja Yhdysvallat painostaa ennemmin ennakoitavien vastatoimien pelotteella kuin yllättävillä iskuilla.

Bidenin hallitus nojaa amerikkalaisen ulkopolitiikan tuttuihin peruspilareihin. Mutta tilanne on kuitenkin eri kuin kultaisella 2000-luvulla tai vielä presidentti Barack Obaman ensimmäisellä kaudella.

Vielä vuosituhannen vaihteessa silloinen ulkoministeri Madeleine Albright kuvaili Yhdysvaltoja “välttämättömäksi kansakunnaksi”. Silloin lausahdus viittasi yksinäisen suurvallan erityisasemaan maailmanpolitiikassa.

Jo silloin Yhdysvaltain mahtiaseman takasi laaja liittolaisten verkosto. Nyt Biden astuu valtaan tilanteessa, jossa Yhdysvaltoihin ei luoteta enää varauksettomasti. Vanhojen tekijöiden kavalkadilla yritetään rakentaa luottamusta uudellen.

Biden tarvitsee maailmanlaajuista yhteistyötä puskeakseen läpi ilmastonmuutokseen liittyvät kunnianhimoiset tavoitteensa sekä kotimaassa että maailmanpolitiikassa. Juuri ilmasto on tulevina vuosina keskiössä, sen voi päätellä Kerrylle luodusta ilmastoasioiden erityislähettilään pestistä.

Ursula von der Leyen ja Antony Blinken kättelevät
Yhdysvaltain seuraavaksi ulkoministeriksi mediatietojen mukaan nouseva Antony Blinken on ainakin kerran tavannut EU-komission nykyisen puheenjohtajan Ursula von der Leyenin. Silloiset Yhdysvaltain apulaisulkoministeri ja Saksan puolustusministeri kättelivät Bahrainissa järjestetyssä turvallisuuskokouksessa lokakuussa 2015.Rainer Jensen / EPA

Ensimmäisenä Bidenin hallinnon asialistalla on kuitenkin Venäjä. Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen Uusi Start -ydinasesopimus on vanhenemassa heti helmikuussa, ja kumpikin maa toivoo sopimukselle pikaista jatkoa. Trumpin hallinto ei halunnut pidentää sopimusta, ellei myös Kiinaa saataisi mukaan.

Kiina on Yhdysvaltain kovin kilpailija ja kasvattanut ydinasearsenaaliaan tasaista tahtia, mutta maan aserepertuaari on toistaiseksi suurempi uhka Yhdysvaltojen liittolaisille Aasiassa. Venäjän ydinaseet ovat vakavampi eksistentiaalinen vaara.

Uuden tiimin täytyy tehdä nopeita ratkaisuja myös Afganistanin suhteen. Trump ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat vetää puolet joukoistaan Afganistanista ja Irakista jo ennen Bidenin virkaanastujaisia.

Sekä Biden että Blinken kannattivat Obaman ensimmäisen hallinnon aikana vain kevyitä terrorismin vastaisia joukkoja Afganistaniin ja vastustivat joukkomäärän kasvattamista, tuloksetta. Silti joukkojen äkkinäinen vetäminen on uudelle hallinnolle ongelma.

Washingtonin ulkopoliittinen eliitti pelkää suunnittelemattoman vetäytymisen luovan Afganistaniin Taliban-liikkeelle otollisen valtatyhjiön. Suunnitelma on erityisen epäsuosittu liittolaisten joukossa, ja esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on varoittanut vetäytymisen kostautuvan. Jopa republikaanijohtaja Mitch McConnell on yhtynyt kritiikkiin.

Biden saattaakin joutua ensi töikseen lähettämään lisää joukkoja Lähi-itään. Se olisi vaikeaa mille tahansa presidentille, mutta varsinkin tilanteessa, jossa kansa on jakautunut poliittisesti jyrkästi kahtia.

Kotimaan ongelmat jarruttavat Bidenin tiimin toimia hallinnon alkutaipaleella. Koronakriisi pitää taltuttaa ja talouden kuopasta nousta.

Trump siivitti nousuaan presidentiksi ulkopoliittisella populismilla ja juuri Washingtonin eliittiä vastustamalla.

Biden on huomioinut tämän ulkopoliittisissa tavoitteissaan painottamalla sitä, että ulkopolitiikan pitää palvella amerikkalaista keskiluokkaa. Uusi presidentinhallinto ei voi noin vain ohittaa Trumpin vaikutusta.

Hallinnossa työskentelevät ehkä vanhat tekijät, mutta savotta on uusi ja arvaamaton.

Lue lisää:

Trumpin hallinto valmis aloittamaan vallanvaihtoprosessin – Trump ei kuitenkaan luovuta

Päivittyvä seuranta Yhdysvaltain vaalien jälkitunnelmista

Tilaa tärkeimmät uutiset USA:n vaaleista 2020
Lue seuraavaksi