1. yle.fi
  2. Uutiset

Järeä valmiuslaki nostettiin taas pöydälle – Asiantuntijat muistuttavat, ettei poikkeusoloihin voi siirtyä kevein perustein

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen arvioi, että valmiuslaista voisi tarvittaessa löytyä keinot esimerkiksi ulkonaliikkumiskieltoihin.

valmiuslaki
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ja julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja apulaisprofessori Pauli Rautiainen.Henrietta Hassinen / Yle, Sauli Antikainen / Yle, Jouni Immonen / Yle

Keväältä tuttu valmiuslaki ja poikkeusolot ovat palanneet rytinällä poliittiseen keskusteluun.

– Mikäli alueilla ei saada (korona)tilannetta hallintaan ja se pahenee merkittävästi, on mahdollista, että ajaudumme tilanteeseen, jossa joudumme turvautumaan uudelleen poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöön, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen maanantaina Ylelle.

Myöhemmin illalla Yle kertoi, että hallitus selvittää, voisiko Suomi siirtyä poikkeusoloihin, vaikka valmiuslakia ei vielä otettaisi käyttöön. Ylen tietojen mukaan hallitus on pyytänyt oikeuskanslerilta ja oikeusministeriöltä juridista selvitystä, voisiko poikkeusolojen toteaminen olla perustuslain mukaan mahdollista.

Hallitus neuvottelee keskiviikkona asiasta ja kuulee oikeudelliset arviot muun muassa oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä. Asiasta on informoitu myös tasavallan presidenttiä.

Oikeuskansleri Pöysti muistuttaa Ylelle, että valmiuslaki on vasta viimeisijainen keino suitsia koronapandemiaa.

– Täytyy olla selkeä näyttö siitä, että muita keinoja ei ole, hän sanoo.

Mutta mitä hallitus voisi tilanteessa valmiuslain avulla tehdä?

Rautiainen: Yksin poikkeusolojen toteaminen on iso asia

Kerrataan ensin perusasiat.

Jotta hallitus voisi antaa valmiuslakiin perustuvia käyttöönottoasetuksia eduskunnalle, on sen ensin todettava poikkeusolot. Toteaminen tehdään yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

Valtiosääntöasiantuntija, julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen ei pidä poikkeusolojen toteamista kevyenä asiana.

– Poikkeusolojen toteamisella siirrytään pois normaalioloista, käytännössä hätätilaoikeuden puolelle. Toteamisesta seuraa juridisesti kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että valmiuslaista voidaan tämän jälkeen aktivoida työkaluja, hän sanoo.

– Toisaalta poikkeusolojen toteaminen mahdollistaa sen, että eduskunnassa voidaan perustuslain 23. pykälää suoraan soveltamalla säätää välttämättömäksi katsottu, minkä tahansa sisältöinen laki – normaalien perus- ja ihmisoikeusedellytyksien sitä estämättä.

Tätä mallia käytettiin viime keväänä esimerkiksi ravintolarajoituksien luomiseen.

Apulaisprofessori suhtautuu varauksella ajatukseen, että poikkeusolot todettaisiin ilman aikeita antaa käyttöönottoasetuksia tai säätää välttämättömäksi katsottua lainsäädäntöä.

– Kun poikkeusolot on aktivoitu, eduskunnan yksinkertainen enemmistö voi tehdä sellaisia asioita, joita eduskunta ei normaalisti voi tehdä edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä, Rautiainen sanoo.

– Sillä hetkellä tullaan kytkeneeksi oikeusvaltion perusmekanismit pois päältä.

Valmiuslaki voisi vaikuttaa esimerkiksi terveydenhuoltoon ja liikkumiseen

Millaisia ovat ne työkalut, joita valmiuslaista voisi aktivoida? Rautiainen näkee neljä kokonaisuutta.

Ensimmäinen koskee terveydenhuollon järjestelyjä.

– Valmiuslain avulla voidaan poistaa esimerkiksi hoitotakuun määräajat ja asettaa koronapotilaita muiden potilaiden edelle, hän sanoo.

– Voimme myös peruuttaa terveydenhuollon vuosilomat jouluksi ja äärimmäisessä tapauksessa luoda työvelvoiteen eli asettaa koulutettu hoitohenkilöstö työvelvollisiksi. Molemmat vaativat aivan välttämättömän tilanteen, ja se ei ole vielä näköpiirissä.

Kolmas kokonaisuus on liikkumisrajoitukset. Keväällä Uusimaa eristettiin muusta maasta juuri tämänkaltaisilla asetuksilla.

– Myös ulkonaliikkumiskiellot, joita Euroopassa on toisessa aallossa käytetty, olisivat mahdollisia. Nämä edellyttävät hyvin selkeän epidemiologisen perustan sille, Rautiainen sanoo.

– Neljäntenä kokonaisuutena on sitten perustuslain 23. pykälä. Poikkeusolot antavat avoimen valtakirjan eduskunnalle, ei hallitukselle, ryhtyä mihin tahansa lainsäädäntötoimeen, joka on tartuntataudin torjunnan kannalta välttämätön ja jota ei voida toteuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi karanteenisäädökset, jotka eivät normaalisti olisi mahdollisia.

Valmiuslain varjolla, vaan ei todellisuudessa

Rautiainen muistuttaa, että keskustelussa menee "iloisesti sekaisin" se, mitä valmiuslain avulla voidaan tehdä – ja mitä ei.

Valmiuslaki ei esimerkiksi mahdollista kaiken toimivallan keskittämistä valtionhallinnolle.

– Valmiuslaki muuttaa eduskunnan ja hallituksen välistä suhdetta, mutta keväällä luotiin kuva, että se muuttaisi myös valtion ja kuntien tai valtion ja valtion aluehallinnon välistä suhdetta. Sitä se ei tosiasiassa muuta, Rautiainen arvioi.

– Keväällä syntyi virheellinen mielikuva, että pääministeri voi saapua televisioon ja kertoa, että kirjastot suljetaan koska on poikkeusolot. Tänään Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sulki kirjastot, mutta sillä ei ole mitään tekemistä hallituksen kanssa – eikä sillä olisi sitä edes, vaikka poikkeusolot olisi julistettu.

Aluehallintovirastoilla (avit) ja kunnilla on tartuntatautilain mukaisia toimivaltuuksia liittyen esimerkiksi oppilaitoksiin, yleisötapahtumiin ja julkisiin palveluihin. Ne eivät poikkeusoloissakaan siirry valtioneuvostolle. Niitä pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi tänään tiistaina käytetty.

– Hallitus myös yritti vastoin sillä olevaa toimivaltaa ohjata aveja. Näimme alkusyksystä mallin, jossa avit eivät noudattaneetkaan hallituksen ohjauskirjettä. Ja tilanne on täysin samanlainen poikkeusoloissa. Vaikka valmiuslaki olisi voimassa, aveilla ja kunnilla on itsenäinen päätäntävalta.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi ohjauskirjeellä antaa koordinoituja suosituksia, mutta avit päättävät itse niiden noudattamisesta.

Ojala-Niemelä: Perustuslakivaliokuntaa ei ole varoiteltu

Onko tilanne niin vakava, että poikkeusoloja ja valmiuslakia todella harkitaan Suomessa?

Hallitus keskustelee asiasta keskiviikkona. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoo Ylelle, ettei valiokuntaa ole saanut toistaiseksi mitään ennakkovaroitusta.

– Olen julkisen tiedon varassa. Aloite on valtioneuvostolla, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelä jakaa näkemyksen, että kynnys valmiuslain käyttöönottoon olisi nyt korkeampi kuin keväällä.

– Keväällä pandemia tuli rytinällä. Nyt on lisätty jo tehohoitokapasiteettia ja lähtötaso on aivan eri. Se puoltaisi sitä, että kynnys on korkeampi. Mutta absoluuttisiin lukuihin en halua hirttäytyä. Asiassa tehdään kokonaisharkinta, hän sanoo.

Myös oikeuskansleri Pöysti muistuttaa, että keväällä merkittävä osuus koronatoimista perustui muuhun lainsäädäntöön kuin valmiuslakiin.

– Ainoastaan koulujen sulkeminen, Uudenmaan liikkumisrajoitus ja tiettyjä terveydenhuollon ohjaukseen liittyviä toimia tehtiin valmiuslain nojalla.

Kouluihin liittyvät rajoituksetkin ovat moniportaisia. Yläkoulut, toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut voivat siirtyä etäopetukseen, mikäli avi tai kunnan tartuntatautiviranomainen katsoo tilojen sulkemisen tarpeelliseksi.

Avien rootelissa on, kuten todettua, lisäksi tiukemmat kokoontumisrajoitukset. Kunnat taas voivat sulkea julkisia tiloja, kuten kirjastoja.

Aiheesta voi keskustella 25. marraskuuta klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Helsinki, Espoo ja Vantaa aikovat kieltää kaikki yleisötilaisuudet, siirtää toisen asteen etäopetukseen sekä sulkea kaupunkien palvelutilat, kuten uimahallit ja kirjastot

Pääministeri Sanna Marin: Jos koronapandemiaa ei saada kuriin, valmiuslaki saatetaan ottaa uudelleen käyttöön – yökahviloihin 6 tunnin tauko

Lue seuraavaksi