1. yle.fi
  2. Uutiset

Mustiala oli ensimmäinen maatalousoppilaitos, jossa suomalaiset oppivat salaojittamaan peltonsa – nyt kartanon ylläpito maksaa vuosittain 700 000 euroa

Lähes parisataa vuotta vanhat arvorakennukset kaipaavat Hämeen ammattikorkeakoululta remonttia Tammelassa. Katso video.

Mustiala, Tammela
Mustialan vanha opistorakennus Tammelassa
Hämeen ammattikorkeakoulu omistaa Tammelan Mustialassa viitisenkymmentä rakennusta, joista noin puolet on suojeltu tai varjeltu. Jopa parisataa vuotta vanhojen arvorakennusten ylläpito maksaa vuosittain noin 700 000 euroa. Kuva: Markku Karvonen / Yle

Hämeen ammattikorkeakoulu joutuu vuosittain maksamaan valtavan summan Tammelan Mustialassa sijaitsevien rakennusten kunnossapidosta. Lisäksi Mustiala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Museoviraston mukaan Hämeessä on poikkeuksellisen hieno keskittymä suojeltuja oppilaitoskohteita, jotka ennen kuuluneet valtiolle, kuten myös Evo, Ypäjä ja Lepaa. Vanhojen rakennusten rapistuminen on ongelma ympäri Suomea. Esimerkiksi Mustialan pihapiirissä niitä noin viisikymmentä.

Hamkilla on vuotuinen korjaussuunnitelma, jolla se pyrkii pitämään erilaiset rakennukset niin hyvässä kunnossa, ettei vahinkoja tule. Silti korjausvelkaa syntyy.

Ylläpidettäviä neliömetrejä on Mustialassa yhteensä noin 20 000, rakennusten ylläpitäminen maksaa vuodessa 700 000 euroa ja investoinnit puoli miljoonaa, laskee Hamkin kiinteistöjohtaja Tuomas Salonen.

– Kun vanhimmilla rakennuksilla alkaa olla ikää jo lähes 200 vuotta, ja rakennuskantaan mahtuu erityyppisiä rakennuksia, se maksaa.

Salosen mukaan töitä tehdään koko ajan. Korjaukset priorisoidaan siten, että tehdyt remontit pitävät yllä rakennuskantaa, eikä uusia vahinkoja synny..

Mustialan maatalousoppilaitoksen vanha puurakennus
Vanhojen puurakennusten pelkkä pintaremonttikin tulee yllättävän kalliiksi. Dani Branthin / Yle

Esimerkiksi vesikatot on hyvin tärkeää pitää kunnossa. Samoin lämmitysjärjestelmät.

– Pelkästään lämpöverkkoa menee maan alla puolisentoista kilometriä, ja sitäkin täytyy hoitaa. Teemme paljon sellaisia töitä, jotka eivät näy Mustialassa kävelevän silmään.

Mustialassa on rakennuksia, joita Hamk on joutunut lähes restauroimaan. Yhteen keskeiseen 1800-luvulla tehtyy rakennukseen on vastikään vaihdettu hirsiä ja ulkolaudoistusta. Lisäksi on valmisteltu julkisivuremonttia siten, että Hamk pystyisi lopulta maalauttamaan rakennuksen. Jo tällaisiin yhden talon pintaremontteihin hurahti 200 000 euroa.

Moni rakennus on tyhjillään tai vajaakäytössä

Korona-aikana iso osa kirjoilla olevista ja vuokrasopimuksen opiskelijahuoneista tehneistä noin sadasta opiskelijasta ovat etäopetuksessa. Monet rakennukset ovat jääneet kokonaan tyhjilleen. Pihat ja puistot ovat hiljaisia.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla tuotetaan nykyään luonnonmukaisesti. Tilan tuotantosuuntana on maidontuotanto. Tilalla on peltoa 185 ha ja lehmiä noin 70. Pihattonavetta on rakennettu vuonna 2015.

Entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura kummastelee Mustialan elottomuutta. Tammelalainen Pura opiskeli Mustialassa agrologiksi viitisenkymmentä vuotta sitten. Itse miljöö ei ole hänen silmiinsä juuri muuttunut.

– Tämä oli sisäoppilaitos ja täällä asui yli 300 opiskelijaa pysyvästi. Täältä ei juuri lähdetty minnekään. Opettajat ja henkilökuntakin asuivat täällä suurimmaksi osaksi. Se kuului viranhoitoon.

Martti Pura
Entisen maa- ja metsätalousministerin Martti Puran mielestä Mustialalla on ollut suuri merkitys koko Suomelle. Dani Branthin / Yle

Oppilaitoksesta valmistuneiden agrologien ja agronomien tehtävä on ollut välittää tietoa uusimmasta tutkimuksesta ja tekniikasta käytännön viljelijöille.

– Jokaisesta kylästä joku poika tai tyttö on Mustialan kasvatti. Mustialaa sanottiin leikkisästi maaherrakouluksi, enkä ole suinkaan ainoa mustialiitti, joka on päätynyt valtioneuvoston jäseneksi. Edesmennyt valtioneuvos Martti Miettunen taitaa tunnetuin, mutta onhan meitä kymmeniä agrologeja kävellyt valtioneuvoston linnan käytävillä.

Mustialasta tuli 1800-luvulla maan ensimmäinen maatalousoppilaitos

Mustialan juuret ovat jo 1500-luvun puolivälissä. Tuolloin kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustialaan kuninkaankartanon. Sen tarkoitus oli olla paitsi karjakartano, myös eräänlainen esikuva aikansa maataloudelle.

Vuonna 1694 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi, kunnes Suomen Talousseura valitsi Mustialan Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen paikaksi vuonna 1840. Maataloutta on opetettu näihin päiviin saakka. Maatalousoppilaitos siirtyi 1990-luvulla osaksi Hämeen ammattikorkeakoulua.

Tämän päivän tammelalaiset arvostavat Mustialaa. Sitä pidetään Tammelan kruununjalokivenä, ja tiluksilla on esimerkiksi järjestetty historiaan perustuvia Hakkapeliittajuhlia yli 40 vuotta.

Tuomas Salonen
Kaikki kunnostustyöt eivät näy yleisölle. Esimerkiksi lämmitysjärjestelmät työllistävät, muistuttaa HAMKin kiinteistöjohtaja Tuomas Salonen. Dani Branthin / Yle

Hakkapeliittatapahtumassa Nuorisoseura Aura luo Mustialan puistoihin ja kävelyteille historiaa. Mustialassa muistellaan 30-vuotiseen sotaan lähteneitä tammelalaisia.

Uteliaimmat vieraat pääsevät pitkissä pöydissä syömään sormin suolakalaa, haudutettua naurista, palvattua lihaa ja piimäjuustoa. Puistoissa nähdään sotilaita kaappaamassa tapahtumavieraita sotaväkeen. On hoviväkeä, keräjäläislapsia ja rahvasta, jonka keskellä kuningas ja kuningatar ajelevat kieseissään.

Suuri kokonaisuus on Museoviraston silmissä erittäin arvokas

Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen sanoo, että arvorakennusten rapistuminen paikka paikoin on iso ongelma.

Mustialan maatalousoppilaitoksen rakennuksen vaurioita
Laki velvoittaa omistajan huolehtimaan rakennuksista. Dani Branthin / Yle

Mustiala on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kohde ja sen soisi säilyvän jossakin käytössä.

– Merkitys piilee siinä, että se on maan vanhin maatalousoppilaitos, ja lisäksi siellä on todella paljon suojeltua rakennuskantaa. Alueen viitisenkymmentä rakennusta muodostavat hienon kokonaisuuden.

Kiiveri-Hakkarainen muistuttaa, että laki on Suomessa kaikille sama: omistajan tulee huolehtia omistamistaan rakennuksista.

– Alueet tuottavat omistajilleen ongelmia silloin, kun ylläpidettävää rakennuskantaa on paljon ja käyttöä vähän.

Lue lisää: Mustiala on ihan luomua

Verilöyly junamatkalla johti kostonkierteeseen – Mustialan oppilaiden joukkomurhasta sata vuotta

Lue seuraavaksi