Koronan uusi kiihtyminen osuu ravintoloiden kannalta pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan: pikkujouluaikaan.
– Kyllä sekä yrittäjät että työntekijät ovat vaikeassa asemassa. Pikkujoulukausi on ravintola-alan tärkein sesonki ja näyttää siltä, että yritykset eivät järjestä pikkujouluja. Pian sen jälkeen tulevat tammi- ja helmikuu, jotka ovat alalle erittäin vaikeita kuukausia perinteisestikin, sanoo alan etujärjestön, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.
Lapin mukaan ravintoloiden taloustilanne on jo entuudestaan erittäin heikko viime kevään ravintolasulun jäljiltä.
– Kaikki rahat menivät silloin ja sen jälkeen asiakkaat eivät ole palanneet normaalisti koronaviruksen ja rajoitustoimien seurauksena.
Lapin mukaan tuleva koronarokote luo hiukan toivoa, mutta vasta kuukausien päästä. Sitä ennen voi tapahtua paljon.
– Pelkään konkurssiaaltoa ja massatyöttömyyttä maalis- ja huhtikuulle. Kyselyidemme mukaan 15-20 prosenttia ravintoloista voisi mennä konkurssiiin. Se tarkoittaa useita tuhansia ravintoloita ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja, Lappi sanoo.
Valmiuslakia pelätään
Lapin mukaan ravintoloille tärkeintä olisi nyt, että ne saisivat olla auki niin vapaasti kuin mahdollista. Yökahvilatoiminnan Mara haluaa lopettaa kuitenkin heti ja moni yökahvilanpitäjä on niin päättänytkin jo tehdä huonojen kokemusten vuoksi. Asiakkaita on ollut vahvasti päissään ja turvavälit ovat unohtuneet.
Valtioneuvoston tuore asetus suitsiikin yökahviloiden aukioloa torstaiyöstä lähtien Uudellamaalla.
Alan pahin pelko on, että korona lähtee leviämään hallitsemattomasti ja hallitus turvautuu jälleen keväältä tuttuun valmiuslakiin ja nykyistäkin järeämpiin rajoituksiin.
– Ravintolat eivät kestä enää yhtään uusia rajoituksia. Tilanne on todella vaikea. Jokainen ravintolayrittäjä katsoo vain seuraavaan päivään, kuinka selviää.
Aikaistakaa bilekelloa
Valtiovallalta ravintola-ala odottaa kolmatta kustannustukikierrosta ja konkurssisuojan jatkamista ensi kesään asti. Asiakkailta ravintola-ala odottaa, että he kävisivät ravintoloissa, noudattaisivat turvaohjeita ja mielellään aikaistaisivat sinne menoaan.
Varhaisempi ravintolaanmeno ei sinänsä ole mitään uutta. Nykyiset viisikymppiset muistavat, että vielä 1980-luvulla pääosa yökerhoista ja nuorisodiskoista vilkutti valomerkkiä pian puolenyön jälkeen ja sulki ovensa kello yhteen mennessä. Se tarkoitti, että suosikkimestaan oli sännättävä iltakuuden jälkeen välttyäkseen pakkasjonolta ja parketilla oli riehakas meno jo ennen iltakymmentä.
Timo Lappi ei jaksa uskoa bilekellon kääntämiseen aikaisemmalle.
– Toivoisimme näin, mutta ihmisten elämänrytmi on sellainen kuin he itse haluavat. Nuoret haluavat juhlia aamuyöstä ja kun nyt ravintolat eivät ole auki aamuyöstä, he juhlivat kotona ja yksityistiloissa ja siellä missä ei ole minkäänlaista koronalainsäädäntöä, Lappi huomauttaa.