1. yle.fi
  2. Uutiset

Eikö korona enää hetkauta? Tässä kolme painavaa syytä sille, miksi jokaisen pitäisi vielä jaksaa torjua virusta

Koronaepidemia pahenee nyt vauhdilla, mutta jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viruksen leviämiseen.

koronavirus
Nainen hengitysmaski kasvoilla kävelee Puu-Vallilassa.
Rokoteuutiset tuovat toivoa, mutta edelleen pitää jaksaa torjua virusta.Benjamin Suomela / Yle

Rokoteuutiset tuovat toivoa koronakurimuksen päättymisestä. Kuria tarvitaan silti yhä. Kokosimme syitä, joiden vuoksi koronaa vastaan kannattaa yhä taistella.

1. Sairaalat ruuhkautuvat ja hoitoon pääsy vaikeutuu

Vaikka et itse sairaalaan joutuisikaan, voit tartuttaa taudin toiseen ihmiseen, jolle se on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa.

Jos tartuntojen kasvu voimistuu, sairaalat ruuhkautuvat ja muiden sairauksien hoidosta joudutaan tinkimään.

Jo keväällä kiireetöntä sairaanhoitoa ajettiin voimakkaasti alas. Sairaanhoitopiirien sairaaloiden avohoidossa hoidettiin tammi–syyskuussa yli kolme miljoonaa potilasta (siirryt toiseen palveluun), mikä oli 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Toisin sanoen, noin joka viides hoitokerta jäi rästiin.

Koronaepidemian ensimmäinen aalto kasvatti merkittävästi hoitojonoja (siirryt toiseen palveluun). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä oli alkuvuonna runsaat 1000 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Elokuussa heitä oli lähes 7000. Rauhallisen kesän jälkeen jono on ehditty purkaa alle 5000 potilaaseen.

– Jos potilasmäärä kasvaa siinä määrin, että joudumme koronaviruspotilaiden hoidon järjestämiseksi sulkemaan muita toimintoja ja siirtämään henkilöstöä, sillä väistämättä on vaikutusta myös muiden potilaiden hoitoon, toteaa HUSin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.

Vaikutukset riippuvat koronaviruspotilaiden määrästä ja vaikeusasteesta sekä epidemian kestosta.

Korona-aika on iskenyt erityisesti hammashoidon saatavuuteen ja kasvattanut hoitovelkaa monissa terveyskeskuksissa (siirryt toiseen palveluun).

2. Rajoitukset tiukentuvat entisestään

Rajoituksia on kiristetty tällä viikolla Uudellamaalla. Esimerkiksi julkisia tiloja on suljettu, harrastusmahdollisuuksia on rajoitettu ja yleisötilaisuuksia peruttu.

Jos rajoituksia ja suosituksia ei noudateta, sitä varmemmin on luvassa yhä tiukempia rajoituksia - ja sitä varmemmin rajoitukset vaikuttavat myös sinun elämääsi.

On mahdollista, että käyttöön otetaan valmiuslaki, joka mahdollistaisi muun muassa työvelvoitteen monille ammattiryhmille tai Uudenmaan eristyksen, kuten keväällä.

3. Taloutta uhkaa uusi syöksy ja koronan pitkä häntä

Kuten keväällä nähtiin, tiukat liikkumisen ja liiketoiminnan rajoitukset ovat myrkkyä taloudelle.

– Suurin riski on, että epidemia laajenee ja talouden jyrkkä syöksy toistuu, varoittaa valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Mikko Spolander.

Kotitaloudet aluksi säikähtävät ja säästävät, liikkumista ja liiketoimintaa rajoitetaan, kulutus pienenee, ja ensimmäisenä kärsivät palveluelinkeinot. Yritykset epäröivät, velat kasvavat, taseet heikkenevät ja investoinneista luovutaan. Konkurssit lisääntyvät ja työttömyys pahenee.

– On paljon puhuttu siitä, että kriisin pitkittyessä siitä jää pitkä häntä talouteen.

Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, ja sen seurauksena työttöminä olevien työllistyminen vaikeutuu entisestään. Julkiset menot kasvavat, valtio ja kunnat velkaantuvat.

Vaikka et itse menettäisi työpaikkaasi, velkaantuminen voi johtaa ennen pitkää verojen ja maksujen nousuun.

Loppusuora häämöttää

Valtiovarainministeriö tekee talousennusteen neljä kertaa vuodessa. Syksyn talousennusteessaan ministeriö ennusti bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia. Ensi vuodelle ministeriö ennusti 2,6 prosentin kasvua. Vuoden viimeinen ennuste julkaistaan joulun alla.

Koronasta saattaa seurata hyvääkin, kuten taloutta piristävä digiloikka. Kokonaisvaikutukset jäävät nähtäväksi, mutta Mikko Spolander yhtyy paljon toistettuun lauseeseen, jonka mukaan koronan hoito on nyt parasta talouspolitiikkaa.

– Se on nyt meidän omissa käsissämme, että kuinka pitkälle pystymme tätä epidemiaa suitsimaan.

Spolander huomauttaa, että helpotusta on näköpiirissä ensi vuoden kuluessa, kun rokotteita saadaan käyttöön. Siihen asti vaaditaan kaikilta vastuullisuutta.

– Minusta olisi sääli, jos tässä nyt viime metreillä talven aikana tapahtuisi repsahdus, osastopäällikkö Mikko Spolander sanoo.

Voit keskustella aiheesta 26.11. kello 23:een asti.

Korjaus 24.11.2020 kello 21:57: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että ministeriö ennusti bruttokansantuotteen supistuvan ensi vuonna 4,5 prosenttia. Todellisuudessa ennuste koski kuluvaa vuotta. Lisätty oikea tieto ensi vuoden ennusteesta.

Lue myös:

THL:n Salminen: Sairaalahoito kasvussa, nyt on aika painaa jarrua

Järeä valmiuslaki nostettiin taas pöydälle – Asiantuntijat muistuttavat, ettei poikkeusoloihin voi siirtyä kevein perustein

Lue seuraavaksi