Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja

THL:n tutkimuksessa on seurattu ulkomaalaistaustaisten lasten yhden ikäluokan hyvinvointia ja pärjäämistä syntymästä täysi-ikäisyyteen.

Lapsi opiskelee oppitunnilla. Kuvituskuva. Kuva: Antro Valo / Yle

Lapsiköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämän kulkuun.

Tämä nousi keskeiseksi tekijäksi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti seurantatutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia.

Se, että perhe ei pysty tukemaan lapsen kasvua taloudellisista syistä, vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla lapsen myöhempään kehitykseen.

– Jos puhutaan oikein pitkittyneestä tilanteesta, se vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset vanhemmilla on turvata lapsen perustarpeet, kuten ravinto ja vaatetus tai miten he voivat tukea lapsen opiskelua tai harrastusta, tutkimusryhmää vetänyt THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä kertoo.

Hän korostaa, että suurin osa tutkimuksen kohteena olleista lapsista voi hyvin, mutta erojakin löytyi lapsen taustan mukaan. Suurimmat erot liittyivät juuri perheiden toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.

– Lapsiköyhyys oli yleisempää perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, Kääriälä sanoo.

Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -tutkimus on laajin tähän mennessä tehty tutkimus maahanmuuttajataustaisista lapsista, vaikka heidän määränsä on kasvanut Suomessa vauhdilla 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.

Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri kanteilta heidän täysi-ikäisyyteensä asti. Nämä nuoret täyttävät tänä vuonna 23 vuotta.

Tutkimuksessa on mukana 4 000 Suomessa syntynyttä lasta, joiden molemmat tai toinen vanhempi oli muuttanut Suomeen ulkomailta. Ikäluokkaan kuuluvista lapsista noin seitsemällä prosentilla äiti tai isä tai molemmat olivat syntyneet muualla kuin Suomessa. Lapsia voidaan kutsua myös toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.

Lapsilla selkeitä eroja peruskoulun arvosanoissa

Lasten hyvinvointia ja sitä tukevien palveluiden käyttöä on tutkittu koulutuksen, terveyden, lastensuojelun tarpeen ja rikollisuuden kautta. Tutkimuksessa on lisäksi kartoitettu lasten hyvinvointiin vaikuttavia taustatekijöitä, kuten perhemuotoa, vanhempien koulutus- ja tulotasoa sekä asuinpaikkaa.

Tutkimuksessa mukana olleilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla näkyi merkittäviä eroja koulumenestyksessä, mielenterveysongelmissa ja huostaanotoissa verrattuna suomalaisten vanhempien lapsiin.

Niillä lapsilla, joiden äiti ja isä olivat muuttaneet Suomeen ulkomailta, oli muita ryhmiä matalampi peruskoulun päättötodistuksen arvosana. Kolmannes lapsista, joiden molemmat vanhemmat olivat ulkomailta, valmistui peruskoulusta alle seitsemän keskiarvolla.

Vanhempien toimeentulotuen asiakkuus oli selvästi yhteydessä lasten oppimistuloksiin kaikilla lapsilla riippumatta vanhempien syntymävaltiosta. Toisen asteen koulutukseen eli lukioon tai ammattiopintoihin hakeutumisessa ei havaittu merkittäviä eroja eri ryhmien välillä.

THL:n erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan tärkeintä olisi ehkäistä lapsiköyhyyttä, koska taloudellisella niukkuudella on pitkäkantoiset vaikutukset lapsen elämään. Kuva: Antti Kääriälä

Raportissa näkyi sama jako poikien ja tyttöjen koulumenestyksessä kuin muissakin tutkimuksissa: maahanmuuttajataustaiset tytöt pärjäävät peruskoulussa poikia paremmin. Ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten vanhempien tyttöjen erot arvosanoissa olivat kuitenkin suuremmat kuin vastaavien poikien.

Tutkijan mukaan suomalainen peruskoulu ei pysty tasaamaan kaikkia lasten taustasta johtuvia eroja. Tämä koskee koko väestöä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajalasten taustassa on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat koulumenestykseen, esimerkiksi vanhempien matala koulutus. Tämä on yhteydessä myös lapsen opinnoissa pärjäämiseen.

– Toisaalta ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäsivät perheen taloudellisiin lähtökohtiin nähden jopa paremmin. Toimeentulotukea saavien ulkomailla syntyneiden vanhempien lapset menestyivät koulussa jopa paremmin kuin vastaavat Suomessa syntyneiden vanhempien lapset, Kääriälä kertoo.

Lasten sijoituksissa kaksinkertainen ero

Tutkimuksesta ilmenee, että mielenterveysongelmat olivat yleisimpiä lapsilla, joiden toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Heistä joka neljäs oli saanut mielenterveysdiagnoosin erikoissairaanhoidossa. He myös käyttivät muita ryhmiä useammin ja pidempään psyykenlääkkeitä.

– Tähän voi vaikuttaa se, että toinen lapsen vanhempi tuntee suomalaiset terveyspalvelut ja osaa hakea apua. Avioerot olivat myös yleisempiä perheissä, joissa toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Perheissä voi olla ristiriitoja, jotka näyttäytyvät lapsen psyykkisenä oireiluna, Antti Kääriälä arvelee.

Tutkimuksessa selvisi myös, että ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsia sijoitettiin kodin ulkopuolelle kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia.

– Puuttuuko suomalaisesta palvelujärjestelmästä ennaltaehkäisevää työtä, jota ulkomaalaistaustaiset perheet tarvitsisivat, jotta ei tarvittaisi lastensuojelutoimia kuten sijoituksia kodin ulkopuolelle? Näitä perheitä pitäisi pystyä tukemaan jo varhaisessa vaiheessa, tutkija pohtii.

Kääriälän mukaan kyse voi olla myös kulttuurieroista: suomalainen lastensuojelujärjestelmä ja ulkomaalaistaustaiset perheet voivat tulkita eri tavoin sen, mitä on hyvä vanhemmuus tai miten lapsia tulisi kasvattaa.

Lähi-idässä tai Afrikassa syntyneiden vanhempien lapsilla, erityisesti tytöillä, oli tutkimuksen mukaan heikompi koulumenestys ja heitä oli otettu huostaan muita ryhmiä useammin.

Tutkijan mukaan tämä voi heijastella sitä, miten hyvin heidän vanhempansa ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös taloudellinen tilanne voi vaikuttaa laajemminkin perheen hyvinvointiin ja se, miten suomalainen järjestelmä vastaa tuen tarpeeseen.

– Kahden erilaisen kulttuurin välissä kasvaminen voi olla myös haastavaa. Nuoret voivat itse luontevasti yhdistellä kulttuureita, mutta se voi aiheuttaa jännitteitä vanhempien kanssa. Tämä voi olla yksi tekijä, miksi lastensuojelun sijoitukset ovat yleisempiä näissä perheissä, Kääriälä sanoo.

Suomen kielen tukiopetusta kuvien avulla. Kuvituskuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Alaikäisenä saaduissa rikostuomioissa tai rangaistusmääräyksissä ei ollut suurta eroa maahanmuuttajataustaisten lasten ja kantaväestöön kuuluvien vanhempien lasten välillä. Lapset, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, saivat vähiten rikostuomioita.

Tutkimuksessa havaitut erot lasten elämässä ovatkin monien eri tekijöiden summa, Kääriälä huomauttaa.

Tutkitun ikäluokan elämään vaikuttivat monet yhteiskunnalliset muutokset. Vuonna 1997 syntyneet elivät lapsuuttaan 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Taloudellisesti elettiin noususuhdannetta 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 saakka. Finanssikriisin jälkeen alkoi 2010-luvun loppupuolelle kestänyt taantuma ja taloudellinen epävarmuus. Merkittävä asia on myös se, että lapset ovat olleet vuonna 1996 voimaan tulleen subjektiivisen päivähoito-oikeuden piirissä.

Tutkimus on jatkoa THL:n aiemmin julkaistulle laajalle seurantatutkimukselle, jossa tutkittiin koko vuonna 1997 syntyneen ikäluokan elämässä pärjäämistä. Erilaisia rekisteritietoja yhdistelemällä voitiin tarkastella, kuinka lapset ovat käyttäneet yhteiskunnan eri palveluita syntymästä täysi-ikäisyyteen.

Parempi kotouttaminen lääke lapsiköyhyyteen

THL:n tutkimus kertoo paitsi ulkomaalaistaustaisten lasten ja heidän perheidensä sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista ja terveydestä myös siitä, miten suomalaisen yhteiskunnan palvelujärjestelmä ja viranomaiset heitä tukevat.

Antti Kääriälä muistuttaa, että ulkomaalaistaustaiset perheet ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa lasten vanhemmista on tullut Suomeen työn perässä, osa taas pakolaisina. Tämä antaa hyvin erilaiset lähtökohdat yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Ulkomaalaistaustaisten perheiden tilanteeseen vaikuttaa oleellisesti vanhempien integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahamuuttajapalvelut luotiin Suomessa 1990-luvulla, joten useimmat tutkimuksessa mukana olevien lasten vanhemmat ovat osallistuneet niihin.

Miten tutkijat ratkaisivat esille nousseita ongelmia ja kehittäisivät palveluita?

Erikoistutkija Antti Kääriälän mukaan erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta kotoisin olevien vanhempien lapset tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea ja palveluja. Tässä ryhmässä pitkäaikainen toimeentulotuen käyttö oli yleisintä.

– Miten yhteiskunta on onnistunut heidän vanhempiensa kotouttamisessa, esimerkiksi kouluttamisessa, kielitaidon oppimisessa ja työllistymisen tukemisessa? Nämä olisivat avaimia, millä lapsiköyhyyteen pystyttäisiin puuttumaan, Kääriälä sanoo.

Tutkijat panostaisivatkin nykyistä enemmän ulkomailla syntyneiden vanhempien koulutukseen ja työllistymiseen. Samalla olisi varmistettava sosiaalitukien riittävä taso. Sosiaali- ja terveyspalveluiden pitäisi myös olla kaikkien saatavilla riippumatta perheen kielestä ja kulttuuritaustasta. Nyt kaikki perheet eivät osaa niihin hakeutua, joten neuvontaa omalla kielellä tarvitaan lisää.

Lisäksi ulkomaalaistaustaisten lasten koulunkäynnin tukeen tulisi tehdä lisäsatsauksia. Koronan aikana tuen tarve on vielä korostunut. Jos ulkomailla syntyneet vanhemmat eivät osaa kunnolla suomea, he eivät pysty auttamaan lapsiaan tehtävien teossa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Päivitetty klo 12.20: Pääkuva vaihdettu.

Lue lisää: