1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Fennovoima

Fennovoima ja sen omistajat vaikenevat rahoituksesta, vaikka ydinvoimassa on kiinni satoja miljoonia euroja jo ennen rakentamislupaa

Fennovoima tavoittelee laitoslupaa vuoden kuluttua, mutta edullinen sähkö herättää kysymyksiä hankkeen kannattavuudesta.

Fennovoima
Pyhäjoen ydinvoimala-alueen rakennustöitä joulukuussa 2020
Pyhäjoella on rakennettu ydinvoimala-aluetta jo viiden vuoden ajan. Varsinaiselle voimalalle ei vielä ole rakentamislupaa.Fennovoima

Miten Fennovoiman rahoitus oikein rakentuu?

Tässä jutussa joudumme jossittelemaan ja esittämään kysymyksiä ilman vastauksia. Tähän on selkeä syy, sillä Fennovoima ja sen omistajat eivät halua kommentoida sijoituksiaan, kulujaan ja rahoitusjärjestelyjään julkisesti.

Miksi rahoituksesta puhuminen on niin arka paikka, että Fennovoima on sisäisesti ja jopa suomalaisomistajiensa kanssa sopinut, että aiheesta ei haastatteluja anneta?

Syitä voi vain arvailla, mutta liiallisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Totuuden tietävät vain Fennovoima, venäläinen laitostoimittaja Rosatom tytäryhtiöineen ja Fennovoiman suomalaisomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat.

Ydinvoima syö jo 100 miljoonaa euroa vuodessa

Hanhikiven laitosaluetta on rakennettu Pyhäjoella jo viiden vuoden ajan. Rakennustöihin ja muuhun valmisteluun on käytetty Fennovoiman omistajien rahoja yli 600 miljoonaa euroa.

Fennovoima on vuosina 2015–2018 kerännyt omistajiltaan rahastosijoituksia noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Lähes 100 miljoonaa olivat myös koko operaation kulut viime vuonna. Pelkästään osakkaiden rahoilla toiminta ei pyöri, sillä Fennovoimalla on jo lainaakin noin miljardi euroa.

Kysyimme Fennovoimasta mihin ja miten omistajien sijoituksia ja yhtiön lainoja käytetään, mutta vastauksia emme saaneet.

Ydinvoimayhtiö tarvitsee rahaa pelkästään juokseviin kuluihin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, kun esimerkiksi vuotuiset palkkakulut ovat jo noin 30 miljoonaa euroa.

Energiamarkkinoiden murros haastaa ydinvoiman

Fennovoiman ydinvoimahanke sai alkunsa vuonna 2007, jolloin energiamarkkinat ja maailma näyttivät kovin erilaiselta kuin nykyään.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski on perehtynyt tarkasti energia-alan 2000-luvun kehitykseen. Yksi isoimmista muutoksista on ollut tuulivoiman kasvu, joka on syönyt rajusti muiden energiamuotojen voitto-osuuksia ja madaltanut sähkön hintaa.

Nyt hän tutkii taas pohjoisen energiamarkkinoita, joilla on omat ominaispiirteensä uusiutuvine energiavaihtoehtoineen ja ydinvoimaloineen.

Ydinvoima on jatkossa entistä tiukemmin uusiutuvan energian ja muuttuvan sähköntuotannon puristuksessa.

– Haluaisin kuulla jonkin järkevän argumentin Fennovoiman hankkeen kannattavuudesta. Tällä hetkellä perustekijät viittaavat siihen, että sähkön hinta tulee ennemmin laskemaan kuin nousemaan, Liski toteaa.

Fennovoiman hanketta on perusteltu vakaalla ja varmalla omalla tuotannolla ja hinnoittelulla. Liski kavahtaa perustelua, joka käytännössä voi myös tarkoittaa sitoutumista vuosikymmeniksi tappiolliseen toimintaan.

– Jos tehdään hyvin pitkäaikainen ja iso investointi, josta ei voi pakittaa, silloin sitoutumisessa pitäisi olla erityisen varovainen.

Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri ei ole yhtä jyrkällä linjalla.

– Sähköä saa todennäköisesti markkinoilta Fennovoimaa edullisempaan hintaan, mutta ennustettavuus niin sähköntuotannossa kuin hinnoittelussakin on tärkeä tekijä osakkaille.

Ydinvoimaa tarvitaan tulevaisuudessakin

Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen on seurannut ja ollut osa energia-alan kehitystä jo 40 vuotta. Hän näkee edelleen vahvuuksia Fennovoiman ydinvoimahankkeessa.

Nykyään uusiutuvan energian kanssa vahvasti toimivalta Vakkilaiselta pitääkin kysyä toistamiseen, että hän siis uskoo ydinvoimaan.

– Yksikään ydinvoimala ei ole mennyt konkurssiin, kun se on tuotantoon saatu.

Havainnekuva Pyhäjoen ydinvoimalasta vuodelta 2018
Fennovoiman tavoitteena on, että ydinvoimala olisi tuotannossa vuonna 2028. Aikataulun mukaan rakentamislupa pitäisi saada noin vuoden kuluttua. Fennovoima

Ydinvoiman asemaa tukevat myös kasvava sähkönkulutus sekä kiristyneet ilmastotavoitteet ja vähähiilisyysvaateet. Ydinenergia ei välttämättä ole enää poliittinen punainen vaate vihreillekään (HS (siirryt toiseen palveluun)).

Myös Sanna Syri arvioi, että ydinvoimaa tarvitaan jatkossa.

– Sillä on asemansa tulevaisuudessakin, eikä Fennovoiman hanke välttämättä jää viimeiseksi ydinvoimalaksi Suomessa, jos se toteutuu.

Syri epäilee kuitenkin isojen ydinvoimaloiden tulevaisuutta, sillä kansainvälisesti ja Suomessakin kiinnostus pienempiin niin sanottuihin modulaarisiin laitoksiin on kasvamassa.

Sähköntuotantoon tarkoitetut pienydinvoimalat voisivat olla tehokkuudeltaan noin neljäsosa Hanhikiven laitoksesta. Lappeenrannan yliopistossa puolestaan tutkitaan vielä pienempiäkin laitosratkaisuja, joissa ydinenergiaa sovitellaan lämmöntuotantoon.

Kuka sijoittaa Fennovoimaan?

Fennovoiman suurin yksittäinen suomalaisomistaja on teräs- ja pörssiyhtiö Outokumpu, joka omistaa ydinvoimayhtiöstä noin 14 prosenttia.

Sieltäkään ei haastattelua irtoa, mutta aiemmin saatujen vastausten ja yhtiön tilinpäätöstietojen perusteella rahaa on pian sijoitettu hankkeeseen 100 miljoonaa euroa, ja vuosittain sijoitukset ovat 15–20 miljoonaa euroa.

Outokummun ja muiden mukana olevien pörssiyhtiöiden kautta myös iso joukko suomalaisia piensijoittajia omistaa välillisesti Fennovoimaa. Outokummun, Fortumin, SSAB:n ja SRV:n osuus ydinvoimasta on noin neljännes.

Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professorin Timo Rothoviuksen mukaan pörssiyhtiön omistajien kannattaa seurata tarkasti hankkeen etenemistä.

Hän itse tarkkailee markkinoita myös Suomen osakesäästäjien puheenjohtajana.

– Aina kun jokin hanke viivästyy, osakkaan pitää olla huolissaan. Toisaalta taas arvioisin, että Fennovoima-investoinneille ja -omistuksille ei enää osakasyhtiöissä arvoa anneta.

Esimerkiksi Outokumpu onkin jo tehnyt tuntuvan alaskirjauksen Fennovoima-omistuksistaan, koska tuotto-odotukset ovat laskeneet.

Rothovius muistuttaa, että käytännössä kaikki tuotantojärjestelmiin tehdyt pitkän ajan investoinnit ovat alkuvaiheessa epävarmoja. Varmoja tuottoja ei ole olemassakaan.

Mutta sijoittaisiko professori itse Fennovoimaan?

– Se on huono investointi tällä hetkellä. Kannattavuus on niin epävarma, että tuskin kukaan haluaa uutena lähteä mukaan.

Rothovius arvioi, että jo mukana olevatkin miettisivät asiaa uudelleen, jos päätöksiä tehtäisiin nyt.

Näkemykselle löytyy tukea esimerkiksi Kuopiosta, jonka energiayhtiö on jo seitsemän vuoden ajan pyrkinyt irtautumaan ja myymään pienen omistuksensa Fennovoimasta.

Kaupaksi ei käy isompikaan osuus. Keskon kiinteistöyhtiö Kestra irtautui välimiesoikeuden päätöksellä Fennovoimasta kolmisen vuotta sitten. Se sai luvan myydä kaikkiaan noin 200 miljoonan euron omistuksensa, mutta ostorintamalla on yhtiön mukaan ollut hiljaista.

Lainakorko ratkaisee kannattavuuden

Jos Pyhäjoen ydinvoimala rakennetaan, se nousee pääosin lainarahalla. Noin 7 miljardin kustannuksista 75 prosenttia on tarkoitus kattaa lainoilla, jotka järjestelee laitostoimittaja Rosatomin tytäryhtiö.

Suuret energiahankkeet perustuvat usein isoille lainoille, mutta mikä on venäläislainan korko ja takaisinmaksuehdot? Tämä on avainkysymys Fennovoiman ja sen omistajien kannalta.

Kohtuullisella korolla hanke voi olla hyvinkin kannattava omistajilleen, arvioi energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.

Myös Timo Rothovius on kiinnostunut venäläislainan korosta.

– Se ratkaisee kannattavuuden.

Osakkaat maksavat ostamansa sähkön hinnassa myös lainakuluja, joten mitä pienempi korko, sitä edullisempaa sähkö on osakkaille.

Miten käy pienten energiayhtiöiden?

Fennovoima tuottaa sähköä niin sanotun Mankala-mallin mukaisesti. Osakkaat saavat ja sitoutuvat ostamaan sähköä omakustannehintaan, joka ei tiettävästi ylitä (siirryt toiseen palveluun) 50 euroa megawattitunnilta 12 ensimmäisen tuotantovuoden aikana.

Järjestely on herättänyt huolen, että jumittavatko kunnalliset yhtiöt (siirryt toiseen palveluun) itsensä vuosikymmeniksi markkinahintoja kalliimpaan sähköön. Jo nyt megawattitunnin sähköä saa kymmenen vuoden päähän noin 30 euron hintaan.

Rakennuksia ja rakennustöitä Pyhäjoen ydinvoimala-alueella joulukuussa 2020
Fennovoiman mukaan niin sanottuun infra- ja tukirakentamiseen sijoitetaan 400-500 miljoonaa euroa. Hanhikiven alueella työskentelee tänäkin talvena satoja rakentajia.Fennovoima

Suomalaisomistus jakautuu isojen pörssiyhtiöiden taustalla kymmeniin pienempiin yhtiöihin ja edelleen kuntiin. Mukana on erilaisina omistajina ja osakkaina noin 40 kuntaa.

Esimerkiksi Outokumpu hankkisi sähkön omaan käyttöönsä, mutta kunnallisten energiayhtiöiden pitäisi käydä kauppaa ydinsähköllä, joka voi olla paljon kalliimpaa kuin sen hetkinen pörssisähkö.

Taloustieteen professorin Matti Liskin mukaan tilanne ei ole aivan ongelmaton.

– Osa voi joutua maksumiehiksi, mutta tuskin kunnat tähän kuitenkaan kaatuvat.

Täysin kunnallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ei tyrmätä. Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen luottaa ydinvoiman edullisiin tuotantokustannuksiin.

– En olisi kovinkaan huolissani, jos kunnallisessa energiayhtiössä ja samalla Fennovoimassa mukana olisin.

Mihin hintaan Fennovoima myy sähköä osakkailleen, kun 12 vuoden sovittu hintaraja päättyy? Sitä on mahdoton arvioida, mutta rakennuskustannuksia ja lainoja tuskin reilussa kymmenessä vuodessa kuitataan, mikä lisää sähkön hintapainetta.

Kahden miljardin riski ennen lopullista lupaa

Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen varmistuu aikaisintaan vuoden kuluttua. Todennäköisesti aikaa tarvitaan vielä enemmän ennen kuin valtio päättää lopullisesti Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvasta.

Fennovoiman rakennus. Voimala-alueelle tulee kymmeniä rakennuksia. Ensimmäisiä rakennetaan pikkuhiljaa, vaikka itse voimalan rakentamislupa voidaan saada aikaisintaan parin vuoden päästä.
Ydinvoimasijoitusten kannattavuus selviää vasta vuosikymmenten kuluttua, tai sitten jo lähivuosina, jos rakentamislupaa ei myönnetäkään.Paulus Markkula / Yle

Pelissä ovat isot rahat. Viiden vuoden ajan hanketta on rahoitettu ja rakennettu luottaen siihen, että laitos saa rakentamisluvan.

Timo Rothovius sanoo ääneen sen, mitä moni miettii eli johtavatko vuosia jatkuneet rakennustyöt ja isot sijoitukset myönteiseen lupapäätökseen.

– Päätöksenteon paineet hankkeen etenemiselle ovat varmasti kovat, Rothovius arvioi.

Myös Yle kysyi asiaa kansanedustajilta kolmisen vuotta sitten, jolloin osa arvioi, että pitkälle edenneet rakennustyöt ja investoinnit voivat vauhdittaa luvan hyväksymistä.

Mutta entä jos?

Venäläis- ja suomalaisomistajien sijoitukset nousevat yhä lähemmäs miljardia euroa, jonka verran on jo lainaakin. Voiko kahden miljardin euron riski langeta osakkaiden syliin vuonna 2022 kielteisen rakentamislupapäätöksen jälkeen?

Käytännössä lupa voi kariutua puutteellisiin turvallisuusselvityksiin, joiden toimittamisessa Fennovoimalla on ollut vaikeuksia Säteilyturvakeskukselle.

Myös Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri nostaa lupa-asiat hankkeen suurimmaksi uhkakuvaksi.

– Isoin huolenaihe liittyy lupa-aineiston toimittamiseen Säteilyturvakeskukselle, missä on ollut ongelmia ja huomattavia viivästyksiä.

Aivan alkuperäisestä aikataulusta takapakkia on tullut jo kahdeksan vuotta, sillä ydinvoimalan pitäisi jo tuottaa sähköä Perämeren rannalla. Fennovoima pyrkii toimittamaan kevään kuluessa lupa-aineistot STUK:lle, joka tarvitsee käsittelyaikaa noin puoli vuotta.

Fennovoimalla ja sen omistajilla on edessään ratkaisun ajat.

Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi