1. yle.fi
  2. Uutiset

Sairaanhoitopiirin palkkapommista isot maksut jäsenkunnille – rahoitusjohtaja: "Pureskeltavaa ja nieleskeltävää tässä on"

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tarvitsee kolmen vuoden aikana lisärahoitusta noin 65 miljoonaa euroa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE)
Etelä-Karjalan keskussairaalan k-sairaala.
Alunperin Eksoten tarkoituksena oli korvata palkkarästit myymällä keskussairaalan kiinteistöt keskinäiselle kiinteistöyhtiölle. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin torppasi idean.Mikko Savolainen / Yle

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palkkapommi tietää isoja lisämaksuja Etelä-Karjalan kunnille.

Eksote suunnittelee palkkarästien ja palkankorotusten lisäämistä kuntien ensi vuoden jäsenmaksuosuuksiin.

Eksote tarvitsee seuraavan kolmen vuoden aikana lisärahoitusta noin 65 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy kertakorvauksena maksettavat 30 miljoonan euron palkkarästit sekä kahdeksan miljoonan euron vuotuinen palkkakustannusten nousu.

Eksoten esityksen mukaan kunnille jäisi ensi vuodeksi maksettavaa 37,8 miljoonaa euroa, seuraavalle vuodelle 12,9 miljoonaa ja vuodelle 2023 13,8 miljoonaa euroa.

Miljoonaluokan palkkarästit syntyivät, kun palkkojen harmonisointi jäi aikoinaan tekemättä. Kunnissa osattiin jo varautua siihen, että palkkamoka jää lopulta niiden kontolle.

Alunperin sairaanhoitopiirin tarkoituksena oli korvata palkkarästit myymällä keskussairaalan kiinteistöt keskinäiselle kiinteistöyhtiölle. Eksote olisi omistanut perustettavan kiinteistöyhtiön kokonaan ja kiinteistöt olisivat siis säilyneet edelleen Eksoten hallinnassa.

Suunnitelma kuitenkin karahti kiville tuoreen rajoituslain tulkinna takia. Nyt Eksote joutuukin palaamaan kuntien kukkarolle.

Lappeenrannalle suurin osuus palkkapotista

Lappeenrannan kaupungin osuus potista on noin 16 miljoonaa euroa.

– Kertarysäyksenä se on iso summa. Kunnallisveroprosenttiin suhteutettuna se tarkoittaa 1,25 veroprosenttia, toteaa kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskanius.

Kertasumman lisäksi Eksoten palvelujen kehitys nostaa Lappeenrannan kuluja 7,7 miljoonalla eurolla. Iskaniuksen mukaan asia on kuitenkin otettu huomioon ensi vuoden talousarviossa.

– Syksyllä tehty talousarvio on valmisteltu siltä pohjalta, että siellä on jo nämä summat. Muihin toimintoihin suhteutettuna tuokin summa on kuitenkin iso. Esimerkiksi kulttuurin ja liikunnan vuosibudjetti on 10 miljoonan euron luokkaa. On siinä pureskeltavaa ja nieleskeltävää.

Jari Iskanius
Lappeenrannan rahoitusjohtaja Jari Iskanius haluaa etsiä vielä vaihtoehtoja palkkarästien maksamiseen.Kare Lehtonen/Yle

Iskaniuksen mukaan kaupunki lähtee siitä, että vuoden 2022 ja 2023 maksujen määrään voidaan vielä vaikuttaa.

– Sitä en haluaisi hyväksyä, että kaikki keinot palkkasaatavien kattamiseksi on nyt katsottu. Pitää jatkaa etsimistä ja käydä eri vaihtoehtoja läpi.

Rautjärvellä halutaan hoitaa asia pikaisesti

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila on harmissaan kunnalle lankevasta 989 000 euron lisälaskusta. Anttilan mukaan kerralla maksuun tuleva 945 000 euroa vastaa kahden kunnallisveroprosentin tuottoa.

– Se on maksettava tänä vuonna kerralla pois, ettei se vaikuta Eksoten perusmaksuosuuksiin tulevina vuosina.

Anttilan mukana lisämaksu ei kaada kunnan taloutta.

– Tase on sen verran vahva, että selviämme tästä. Rahoitusasemamme heikkenee huomattavasti, mutta varsinaista kriisiytymistä se ei tuota.

Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttilan mukaan o epäreilua, että palkkarästit kaatuvat kunnille.Kalle Purhonen / Yle

Rautjärvi tasapainotti juuri talouttaan tänä syksynä. 800 000 euron säästöt saadaan kasaan esimerkiksi jättämällä virkoja ja tehtäviä täyttämättä. Anttilan mukana tasapainotus ei mennyt hukkaan.

– Käytännössä jos oma tulorahoitus ei riitä, joudutaan ottamaan lainaa.

Lemillä pohditaan koko maakunnan tulevaisuutta

Myös Lemillä halutaan hoitaa asia mahdollisimman pian alta pois. Lemin osuus Eksoten lisälaskusta olisi kokonaisuudessaan noin 871 000 euroa.

– Tämä ei ole pelkästään Lemin asia, vaan koko Etelä-Karjalan yhteinen asia. Ne kymmenet miljoonat eurot ovat kaikilta jostakin pois, sanoo Lemin kunnanjohtaja Johanna Mäkelä.

Mäkelän mukaan kunta joutuu todennäköisesti ottamaan lainaa maksaakseen summan.

– Ainut keino, mitä kunnat voivat tehdä, on vaikuttaa asiaan veronkorotusten kautta. Se kortti on jo käytetty ensi vuodelta, koska veronkorotukset piti ilmoittaa jo aiemmin.

Mäkelä on hyvillään, että Lemi sai harkinnanvaraisia valtionosuuksia kiitettävästi.

– Vaikka tämä ei tullut yllätyksenä, niin se harmittaa. Toivonkipinä oli hetken aikaa, että saataisiin muulla tavalla hoidettua. Meillä olisi voinut olla hyväkin tulos tänä vuonna, mutta nyt pääsemme ehkä hätäisesti plussalle.

Taipalsaarella varauduttiin etukäteen

Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaan mukaankunnanensi vuoden talousarviota ei tarvitse avata, koska se on laadittu siten, ettei keskussairaalan kiinteistöjä myydä.

– Eihän tuosta lisälaskusta kuivin jaloin selvitä. Miinusmerkkinen toteutuma tulee tälle vuodelle, Kuuramaa sanoo.

Taipalsaaren osuus palkkarästeistä on noin 860 000 euroa ja palkakorotusten jälkeen vuosimaksu nousee noin 240 000 eurolla. Kuuramaa on yhtä mieltä siitä, että palkkarästit on kirjattava kuluvan vuoden kuluksi.

Eksote aikoo myös itse säästää

Eksoten talousjohtaja Liisa Mänttärin mukaan palkkarästit hoidetaan käytännössä niin, että Eksote ottaa lainaa.

– Eksote on lisännyt toimitusjohtajan lainanottovaltuuksia. Todennäköisesti lyhytaikaista lainaa nostetaan 25 miljoonaa lyhyen ajan sisällä, minkä jälkeen katsotaan kuntien kanssa jäsenmaksuosuuksien hoitoa, Mänttäri kertoo.

Mänttärin mukaan Eksote etsii edelleen aktiivisesti myös muita keinoja palkkarästien hoitamikseksi. Eksote aikoo myös itse säästää toimistaan 15,5 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Eksoten hallitus käsitteli kuntien jäsenmaksuosuuksien korottamista tänään keskiviikkona. Eksote pyytää vielä kunnilta lausunnot 7. joulukuuta mennessä.

Lue seuraavaksi