1. yle.fi
  2. Uutiset

Napostelua, ikuista juhlaa, ei perinteisiä perheaterioita – tutkija kertoo, miksi suomalaiset lapset lihovat

Lapsiperheissä kuluu mehua, makeisia ja makkaraa. Joka neljäs poika on ylipainoinen, tytöistä joka viides.

lasten ja nuorten ylipaino
Ranskalaiset perunat
Liika suola on suuri terveysriski paitsi aikuisille, myös lapsille ja nuorille.Justin Lane / EPA

Kaikissa suomalaisissa kodeissa ei ole enää aikaa perinteisille perheaterioille, ainakaan kiireisen arjen keskellä. Yhteisen ruokahetken korvaavat yhä useammin leivät ja muut suolalla kyllästetyt välipalat. Ilmiö huolettaa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosenttia Maijaliisa Erkkolaa.

– Kun nuori kasvaa ja itsenäistyy, syöminen muuttuu helposti naposteluksi, Erkkola sanoo.

Perheateriat ovat vähentyneet viime vuosikymmenenten aikana, ja suomalaisperheet syövät vähemmän yhdessä kuin perheet muualla Euroopassa. Kadonnut ateriarytmi on yksi tekijä suomalaisten lasten ylipaino-ongelmassa. Tällä hetkellä pojista joka neljäs on ylipainoinen, tytöistä lähes joka viides.

Yhteisellä aterialla jaetaan monenlaista hyvinvointia.

Maijaliisa Erkkola

– Voileipätyyppisten välipalojen ravintoarvot ovat usein huonoja. Kasvisten määrä on pieni, rasvan laatu huono. Suolaa tulee liikaa, sillä leipä on yksi keskeisimpiä suolan lähteitä.

Kun perhe syö yhdessä, tarjolla on usein tuoreita kasviksia ja lautasmalli pysyy hanskassa. Yhdessäololla on vähintään yhtä tärkeä vaikutus kuin ravitsemuksella. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) perheateriat vähentävät päihteiden käyttöä ja ovat hyväksi lapsen hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.

– Yhteisellä aterialla jaetaan monenlaista hyvinvointia. Se voi olla lapselle päivän ainut hetki tulla huomatuksi.

Karkkipäivä ei kannata

Lapsiperheet ostavat epäterveellisistä elintarvikkeista eniten makeisia, makeutettuja maitovalmisteita ja makkaroita. Myös mehuja ja limonadeja kuluu paljon. Tämä käy ilmi Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteisestä hankkeesta (siirryt toiseen palveluun), jossa tutkitaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoimista lapsille.

Miksi lapsi kinuaa kaupassa jotain tiettyä jäätelöä, muromerkkiä tai pillimehua? Tutkijat selvittävät, millaista lapsille suunnattujen epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta on.

Mitään edellä mainituista tuoteryhmistä ei ole syytä kieltää kokonaan. Erkkola puhuu mieluummin vaihtamisesta tai valintojen tekemisestä kuin rajoittamisesta. Vaikka leivästä saakin paljon suolaa, se on myös tärkeä kuidun lähde lapsille ja nuorille. Leipää enemmän lihottavat leivänpäälliset.

– Karkkipäiväkään ei vähennä karkkien kulutusta, vaan saattaa tehdä niistä kielletyn herkun. Ruokakolmion huipulla ovat sattumat, joita voi käyttää sallitusti mutta hillitysti.

Karkkipussin ei tarvitse painaa kiloa.

Maijaliisa Erkkola

Myöskään valmisruokia ei pidä Erkkolan mukaan tuomita, sillä ne pelastavat monen kiireisen lapsiperheen arjen. Valmisruokia on monenlaisia aina salaateista ja vauvanruoasta lähtien.

– Valmisruokakin on parempi vaihtoehto kuin välipalojen napostelu. Meillä istuu tiukassa sellainen käsitys, että äitien valmistama ruoka on parasta. Siinä rinnalla valmisruoat auttavat, jos ei ole aikaa tai taitoa valmistaa ruokaa.

Karkkipäivä ei toimi nykymaailmassa – rajoittaminen lisää karkinhimoa

Ilmastoahdistus näkyy nuorten ruokailussa

Tärkeintä on kohtuus. Jos sitä ei opi jo lapsuudessa, on aikuisena paljon opeteltavaa.

– Esimerkiksi karkkipussin ei tarvitse painaa kiloa. Lapselle pitää opettaa, että on erikseen arki ja juhla. Aina ei voi olla juhlaruokaa.

Lapsen ylipaino on aina vanhempien tai muun ympäristön vastuulla, eikä siitä saa koskaan syyllistää lasta itseään. Kun lapsi kasvaa, terveen kehonkuvan muodostuminen on yhtä tärkeää kuin terveellinen ruokavalio.

Nuoruudessa moni etsii identiteettiään erilaisilla ruokavalioilla. Nuorten ilmastoahdistus näkyy nyt selvästi kasvisruokavalion lisääntymisenä. Kun ruokailua ohjaavat muut kuin ravitsemukselliset tekijät, on sudenkuoppana se, että kriittisiä ravintoaineita jää uupumaan.

Vanhempien tulee kunnioittaa nuoren päätöstä ja auttaa etsimään tietoa, jotta ruoasta saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet. Esimerkiksi kasvipohjaisissa maidon korvikkeissa kannattaa suosia makeuttamattomia tuotteita, joita on täydennetty muun muassa d-vitamiinilla.

– Nuoret ovat aikuisia valmiimpia muuttamaan maailmaa ruokavalinnoillaan, mikä on hieno asia.

Miten sinun perheessäsi aterioidaan? Onko teillä karkkipäivä? Voit keskustella aiheesta 27.11. klo 23 asti

Lue lisää:

Apua, lapseni ryhtyi kasvissyöjäksi! – 8 vinkkiä vanhemmille

Oikaisu 26.11.2020 klo 12:20: lapsiperheet kuluttavat paljon makeutettuja maitovalmisteita, eivät pelkästään maitojuomia.

Lue seuraavaksi