1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansallispäivät

Onko kansallispäivä kansansa näköinen? Suomessa juhlitaan vakavina, Keniassa kolmesti, Saksassa hävetään edelleen ja Venäjällä ei edes muisteta, mitä juhlitaan

Vuodenaika on pitkälti sanellut itsenäisyyspäivämme vakavan luonteen, mutta viime vuosina juhlinta on muuttunut kohti "skumppa-itsenäisyyttä", uskoo historiantutkija.

kansallispäivät
kuva Linnan juhlista, Linnasta sekä vartijoista
Suomessa itsenäisyyspäivää on tavallisesti vietetty vakavassa hengessä.Derrick Frilund, Mårten Lampén / Yle, Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomalainen itsenäisyyspäivä on vakava juhla, sanoo suomalainen historiantutkija Laura Kolbe. Yksi syy tähän on Kolben mukaan se, että juhlapäivää vietetään pimeimmän vuodenajan keskellä.

Suomalainen itsenäisyyspäivään liittyvä tasavallan presidentin vastaanotto on uniikki perinne. Samaan tapaan itsenäistymistä juhlitaan kättelyitä tapittaen Virossa – mutta sielläkin hilpeämmissä tunnelmissa. Tapa on kuitenkin Suomesta matkittu.

– Itse pidän siitä vakavuudesta. Asiat ovat vakavia, koska niissä mennään valtiollisen itsenäisyyden peruskysymyksiin: kuka sen on mahdollistanut ja millaisissa oloissa sitä on ylläpidetty?

Keskikesän juhla ei kiinnostanut

Katajainen kansa siis juhlii vakavin menoin pimeässä – mutta onko kansallispäivä kansansa näköinen?

Vaikka itsenäisyyspäivä onkin hyvin valtiopainotteinen juhla, sen sisältö on tullut Kolben mukaan ruohonjuuritasolta. Puolustusvoimat ja kirkko, kulttuuriväki ja ylioppilaat loivat jo 1920-luvun taitteessa sellaiset juhlinnan muodot, joihin sittemmin olemme tukeutuneet.

Suomalaiset ovat itse muokanneet perinteensä.

– Tätä ei ole pääministeri tai eduskunta päättänyt, että nyt juhlitaan.

Kolbe antaa esimerkin: kun Suomi täytti 75 vuotta vuonna 1992, pääministeri Kalevi Sorsan johtama komitea tuli siihen tulokseen, että joulukuun alku on itsenäisyyden juhlintaan synkkä ajankohta. Tuolloin ryhdyttiin järjestämään ja virallistamaan Kansanvallan päivää, jota oli tarkoitus juhlistaa hallitusmuodon allekirjoituspäivänä 17. heinäkuuta. Komitea järjesti Savonlinnassa suuren pääjuhlan.

– Eihän siitä mitään tullut. Siellä istui pääministeri ja hänen esikuntansa, ei muita. Se on osoitus siitä, ettei kansa käskemällä juhli.

Siispä vakavuuskin lienee kansan sanoittama.

– Vakavuus, hartaus ja pysähtymisen eetos – sille on ollut sosiaalinen, kulttuurinen ja poliittinen tilaus. Sytytetään kynttilät ja pysähdytään tv:n ääreen. Siinä on jotakin terapeuttista.

Kansanvallan päivää juhlitaan nykyään ainoastaan Sastamalassa.

Kohti skumppa-itsenäisyyttä

Vaikka perusta juhlinnalle luotiin jo 1800-luvulla, Laura Kolbe näkee, ettei se juurikaan ole muuttanut muotoaan: Linnan juhlat on edelleen päiväkahvitilaisuus, vaikka sinne laitetaankin parasta päälle.

Kolbe uskoo, että Suomi100-vuonna tapahtui jotain sellaista, joka kenties muovaa juhlapäivää: silloin siirryttiin “skumppa-itsenäisyyteen”. Tv:n katsominen vaihtui pienten Suomen lippujen heilutteluun ja Maamme-laulun laulamiseen – vieläpä hilpeään sävyyn.

– Samalla juhla epädramatisoituu. Että enää ei tarvitse jäykkänä seistä itsenäisyyden edessä.

Todennäköisesti tarvitaan lisää vuosia ja pyöreitä juhlapäiviä, jotta perinteet muuttuvat. Kolbe uskoo, että myös tänä vuonna tarvitaan juhlan aihetta koteihin.

– Uskoisin, että tänä vuonna skoolataan etäyhteyksillä. Luulen, että yksilötason hauskanpidosta on tullut luontevampi osa itsenäisyyspäivää. Että näinhän se menee: 6.12. on meille tärkeä päivä, ja silloin pidetään hauskaa.

Miten maailmalla juhlitaan kansallispäiviä? Ylen kirjeenvaihtajat kertovat, kuinka Keniassa juhlitaan päivätolkulla, Kiinassa poistetaan tietullit ja Venäjällä ylimääräinen vapaapäivä otetaan ilolla vastaan, vaikka kaikki eivät edes muista, mistä syystä.

MillIaisia itsenäisyyspäivän perinteitä sinulla on? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

1

Kiinassa kansallispäivänä houkutellaan kansaa matkoille poistamalla tietullit

Kiinan kansallispäivää 1.10. vietetään aina suurella paatoksella. Kiinalaisia muistutetaan, että kansantasavallan synty vuonna 1949 merkitsi loppua oopiumisodasta alkaneelle nöyryytyksen vuosisadalle, jolloin Kiinan katsottiin joutuneen ulkovaltojen armoille.

Kansallispäivinä Tiananmenin aukio täyttyy heti aamusta kansalaisista, jotka tulevat katsomaan lipun nostoa. Aukiolla on taidenäyttelyitä ja muuta aktiviteettia. Ihmiset heiluttavat Kiinan lippuja.

Kansallispäivää juhlistetaan niin sanotulla kultaisella viikolla, jolloin koulut ja valtion virastot ovat viikon ajan kiinni. Kultaisella viikolla alle seitsemän hengen autoseurueiden ei tarvitse maksaa tietulleja, ja miljoonat kiinalaiset lähtevät matkoille.

Tänä vuonna kansallispäivä ja kultainen viikko mittasivat arkeen palaamista, lähes vuosi koronaviruspandemian puhkeamisen jälkeen. 637 miljoonaa ihmistä lähti matkaan.

Kansallispäivän ajan suosikkiruokia ovat ravut ja niiden mäti, lootuksen juuri ja riisiviina. Ravut ovat silloin parhaimmillaan, lootuksen juuri on pehmeimmillään ja baijiun juonnin väitetään suojelevan vilustumiselta. Kansallispäivä ja kultainen viikko kun osuvat alkavaan viilenevään vuodenaikaan.

Sotilaat marssivat Kiinan kansantasavallan perustamisen 70-vuotisjuhlallisuuksissa
Viime vuonna 70-vuotisjuhlan kunniaksi Pekingin Tiananmenin aukiolla järjestettiin suurellinen sotilasparaati, jossa esiteltiin tv:n välityksellä myös Kiinan sotilaallinen arsenaali.imago images/Xinhua/ All Over Press

2

Neuvostoliiton hajoamisesta muistuttava “itsenäisyyspäivä” ei ole löytänyt paikkaansa

Venäjällä vietetään kansallispäivää eli Venäjän-päivää kesäkuun 12. päivä. Tuona päivänä vuonna 1990 Venäjä irtautui Neuvostoliitosta, kun sen valtiollisen suvereniteetin julistus hyväksyttiin.

Itsenäisyyttä korostava nimi vaihdettiin Venäjän-päiväksi 2000-luvun alussa, mutta päivä ei ole löytänyt paikkaansa nyky-Venäjällä, eivätkä venäläiset tunne sitä hyvin. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselytutkimuksessa vain puolet vastaajista osasi kertoa, minkä vuoksi kansallispäivää vietetään.

Vaikka varsinaisia Venäjän-päivän perinteitä ei ole, kukaan tuskin vastustaa ylimääräistä vapaapäivää, joka viikonlopulle sattuessa siirretään arkipäivälle.

Viime vuosina Venäjän-päivänä on ollut tapana järjestää isänmaallisuutta korostavia konsertteja ja muita ulkoilmatapahtumia. Tänä vuonna viranomaiset korostivat kansallispäivänä Venäjän voittoa koronaviruksesta.

Ihmiset ihailevat Venäjän kansallispäivän kunniaksi tehtyä valoshouta Kremlin muurissa.
Venäläiset ihailevat kansallispäivän kunniaksi tehtyä valoshow'ta Kremlin muurissa. Vakiintuneita juhlaperinteitä ei juuri ole.All Over Press

3

Argentiinassa itsenäisyyspäivä on suosittu mielenosoituspäivä

Eteläamerikkalaisessa Argentiinassa itsenäisyyspäivä 9. heinäkuuta on suosittu mielenosoituspäivä. Tänä vuonna argentiinalaiset protestoivat esimerkiksi korruptiota, koronarajoituksia ja Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää vastaan.

Tärkeitä ovat myös perinneruoat. Perheen kesken syödään empanada-pasteijoita ja kurpitsapata locroa.

Pääkaupunki Buenos Airesin pääkatu, 9 de julio, on nimetty vuoden 1816 itsenäisyyspäivän mukaan. Siihen johtaneen vallankumouksen päivä, 25. toukokuuta, on kuitenkin monelle symbolisesti tärkeämpi. Silloin katuja koristellaan Argentiinan vaaleansinivalkoisin värein, kouluissa tanssitaan kansantansseja ja kaduilla osoitetaan mieltä – tietenkin.

Perinnepukuisia juhlijoita Arggentiinan Buenos Airesissa itsenäisyyspäivänä.
Perinnepukuisia juhlijoita Argentiinan Buenos Airesissa itsenäisyyspäivänä.imagov/vXinhuav/ All Over Press

4

Saksan kansallispäivä vaatii yhä kansallista traumaterapiaa

Saksassa lähimmäs kansallispäivää tulee jälleenyhdistymisen päivä eli Saksojen yhtenäisyyspäivä, joka on verrattain tuore koko maassa vietettävä pyhäpäivä. Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistyivät virallisesti 3. lokakuuta vuonna 1990.

Pääjuhla kiertää vuorotellen 16 eri osavaltion pääkaupungeissa – tänä vuonna korona piti 30-vuotisjuhlallisuudet Potsdamissa hyvin pieninä. Kansanjuhlassa on ohjelmaa ja saksalaista pikaruokaa, kuten currywurstia ja pretzeleitä, myyviä kojuja.

Vuosipäivä herättää edelleen kaksijakoisia tunteita, sillä yhdistymisestä huolimatta Saksat eivät ole tasavertaisia. Yhdistyminen tapahtui lännen ehdoilla, ja moni itäsaksalainen joutui rakentamaan elämänsä täysin alusta. Itäosassa on enemmän työttömyyttä ja huonommat keskipalkat. Länsi on yliedustettuna politiikan ja talouden johtopaikoilla.

Pyhäpäivään liittyy siksi yhä kansallista traumaterapiaa.

Saksan lipun liehuttaminen oli pitkään tabu Saksan raa’an historian ja siihen liittyvän häpeän vuoksi. Jalkapallon MM-kisat vuonna 2006 olivat käännekohta, ja liput pystyttiin näkemään jälleen myös osana myönteistä isänmaallisuutta.

Brandenburgin portti
Berliini pystyttää tavallisina vuosina “juhlamailin” Brandenburgin portilta alkavalle Strasse des 17. Juni -kadulle. eFesenko / Alamy Stock Photo / AOP

5

Keniassa itsenäisyyttä juhlistetaan kolmena päivänä vuodessa

Alle viikon Suomen itsenäisyyspäivän jälkeen Kenia täyttää 56 vuotta. 12. päivä joulukuuta on “Jamhuri Day”, eli tasavallan päivä. Sinä päivänä vuonna 1964 itäafrikkalainen maa itsenäistyi Iso-Britannian siirtomaavallasta.

Jamhuri-päivää vietetään usein perheen parissa, ja itsenäisyyspäivänä järjestetään festivaaleja, paraateja ja muuta ohjelmaa. Brittiläistä perua olevassa “Trooping of the Colour”-paraatissa armeija marssii presidentin käskystä.

Yksi päivä ei kenialaisille kuitenkaan riitä. Melkein tasan puoli vuotta Jamhuri-päivästä vietetään Madaraka-päivää. Sitä juhlitaan sen muistoksi, että Kenia puolitoista vuotta ennen täydellistä itsenäistymistään sai itsehallinto-oikeuden Iso-Britannian kolonialisteilta. Madaraka on swahilia ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna auktoriteettia tai valtaapitävää tahoa.

Jotta vapaussodan sankareita ei unohdeta, Keniassa vietetään vielä Mashujaa-päivää 20. lokakuuta. Sankarien päivänä kunnioitetaan kaikkia, jotka auttoivat Keniaa itsenäisyystaistelussa.

Monet kenialaiset tekevät kuusipäiväisiä työviikkoja, ja itsenäisyyttä juhlitaan kaikkina kolmena pyhäpäivänä ennen kaikkea lepäämällä.

Jamhuri päivän juhlijoitta lippuineen Keniassa.
Kenian lipun värit – musta, vihreä punainen ja valkoinen – ovat näyttävä osa juhlintaa. Kuvassa Jamhurin päivän juhlintaa. Daniel Irungu / EPA-EFE / AOP

6

Ruotsissa kansallispäivä on alkukesän piknik, jossa perinteet ovat harvassa

Ruotsin kansallispäivän ja Suomen itsenäisyyspäivän välillä on tasan puoli vuotta. Suomessa juhlitaan itsenäisyyttä, mutta Ruotsissa ei Suomen kokemaa uhkaa ole ollut.

Ruotsin kansallispäivä 6. kesäkuuta oli pitkään Ruotsin lipun päivä. Siitä tehtiin kansallispäivä vuonna 1983 ja yleinen vapaapäivä vuonna 2005.

Kansallispäivän vieton suosio on noussut vuosien varrella, mutta ruotsalaiset eivät vietä päivää erityisten perinteiden mukaan. Kunnat ja asuinalueet järjestävät erilaista ohjelmaa. Monelle se on perhejuhla tai alkukesän piknikpäivä.

Kuningas pitää puheen, jossa hän korostaa kansan yhteenkuuluvuutta ja sitä, miten Ruotsin yhteiskunnan rakentamiseen on tarvittu erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2011 hän nosti puheessaan esille Ruotsiin muuttaneet savolaiset kaskenpolttajat.

Tänä vuonna televisioitua lähetystä seurasi 1,3 miljoonaa ruotsalaista.

Tyttö juoksee kansallispuvussa Skansenilla.
Ruotsin kansallispäivänä Tukholman Skansenilla juhlitaan musiikin ja laulun parissa. Myös kuningasperhe osallistuu juhlaan.Stella Pictures / All Over Press
Lue seuraavaksi