1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kiinan talous

Puolet suomalaisfirmoista Kiinassa pitää näkymiä jo hyvinä – markkinoilla etsii jalansijaa esimerkiksi laite, jonka pitäisi hävittää koronavirus huoneilmasta

Kiinan talous on ainoa maailman suurista talouksista, joka kasvaa tänä vuonna.

Kiina joutui koronaepidemian kouriin ensimmäisenä, mutta se on myös toipunut ensimmäisenä. Kuvassa Shanghaissa asennetaan valvontakameroita. Kuva: Alex Plavevski / EPA

Arviolta joka toinen Kiinassa toimiva suomalaisfirma pitää liiketoiminnan näkymiä valoisina.

– Tavallisesti kauppa käy toisin päin: tuodaan tavaraa halvemman työvoiman Kiinasta. Me taas myymme suomalaista huipputeknologiaa Kiinaan, sanoo terveysteknologiayritys Genanon toimitusjohtaja Niklas Skogster.

Genano myy ilmanpuhdistuslaitteistoja maailman kaikkiin ilmansuuntiin, myös Kiinaan.

Yrityksen pääkonttori sijaitsee Espoossa ja tehdas Mikkelissä. Kiinassa Genanolla työskentelee yksi työntekijä Hangzhoun kaupungissa Shanghain lähettyvillä.

Genanon Kiinan-toimintojen liikevaihto on kahden miljoonan euron luokkaa. Se on kolme kertaa enemmän kuin vuosi taaksepäin. Genano sai kevättalvella suoraa hyötyä koronakriisistä, kun yrityksen laitteita tilattiin Wuhanin koronapotilaista kuormittuneisiin sairaaloihin.

Suomalaisia ilmanpuhdistuslaitteita vietiin Kiinan Wuhaniin koronaepidemian kuormittamiin sairaaloihin. Kuva: Genano

Yhtiö aikoo viisinkertaistaa nykyisen Kiinan-markkinoiden liikevaihtonsa seuraavien vuoden–kahden aikana.

Genanon optimistinen tilanne ei ole ainoa lajissaan Kiinassa toimivien suomalaisyritysten parissa.

Puolet suomalaisyrityksistä optimistisia

Shanghaissa toimiva suomalainen kauppakamari (Finnish Business Council Shanghai FBCS) on ollut yhteyksissä liiketoiminnan näkymistä kymmenien suomalaisfirmojen kanssa.

FBCS:n toimitusjohtajan Maria Måtarin mukaan keskeinen viesti on se, että koronasta huolimatta monilla yrityksillä sujuu oikein hyvin. Noin puolet yrityksistä pitää Kiinan nykyistä liiketoimintaympäristöä oikein suotuisana.

– Monet meidän suomalaisista teollisuusyrityksistämme ovat osa erilaisia tuotantoketjuja täällä. Koska tuotanto on taas käynnissä ja markkina on auki, nämä yritykset pärjäävät hyvin. Eli ne, jotka tuottavat kiinalaisille markkinoille.

Shanghain seudun suomalaisen kauppakamarin Finnish Business Councilin toimitusjohtaja Maria Måtar. Kuva: Maria Måtar

Yhtä valoisalta ei Måtarin mukaan näytä niillä suomalaisfirmoilla, jotka vievät Kiinasta käsin maailmalle. Eikä joillain palvelualoilla, kuten matkailubisneksellä.

Ensi vuonna kasvua jo 7-8 prosenttia

Koko Kiinan kansantaloudella pyyhkii kuitenkin paljon paremmin kuin muualla maailmassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen sanoo, että Kiinan talous on onnistunut puskemaan V:n muotoisen jyrkän palautumisen koronakriisiä edeltäviin aikoihin.

– Alkuvuoden tiputus varsinkin Kiinan mittapuilla mitattuna oli hyvin syvä. Mutta palautuminen on ollut niin nopeaa, että odotetaan, että Kiina pääsee kasvuun tänä vuonna. Ja Kiina on ainoa iso talous, joka tänä vuonna kasvaa.

Erityisesti kukoistaa teollisuustuotanto, ja myös vienti on nopeasti sopeutunut uusiin olosuhteisiin. Kotimainen tavarakulutus, kuten autojen myynti, kasvaa nopeasti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tämän vuoden kasvuluku tulee Nuutilaisen mukaan luultavasti jäämään kiinalaisittain vaatimattomiin 1–2 prosenttiin, mutta ensi vuonna ollaankin ennusteiden mukaan taas jo 7–8 prosentin kasvutahdissa.

Kiinan vienti kasvoi marraskuussa nopeinta tahtia lähes kolmeen vuoteen. Virallisten lukujen mukaan vienti lisääntyi 21 prosenttia 268 miljardiin dollariin (221 miljardiin euroon). Viennin kasvu ylitti selvästi ekonomistien arviot.

Nuutilaisen mukaan nopean palautumisen tärkein selittävä syy ovat Kiinan järeät suojatoimenpiteet koronaa vastaan. Kiina pantiin kevättalvella täysin kiinni.

– Teollisuus saatiin käyntiin heti sulkutilanteen jälkeen, Nuutilainen sanoo.

Kiinassa armoton kilpailu

Kiinassa toimii noin 400 suomalaisyritystä, joista runsaat puolet Shanghain seudulla ja lähikaupungeissa. Yritykset työllistävät arviolta 60 000 ihmistä, kertoo Business Finlandin Shanghain-toimiston johtaja Mika Klemettinen.

Klemettisen mukaan Kiina ei ole helppo liiketoimintaympäristö. Säädökset muuttuvat nopeasti ja kilpailu Kiina markkinoilla on erittäin kova.

– Kotimarkkinayritykset ovat usein vahvemmassa asemassa kuin ulkomailta tulevat.

Business Finlandin Shanghain-toimiston johtaja Mika Klemettinen Kuva: Susanna Lehto / Business Finland

Kiinassa suhdeverkoston pitää Klemettisen mukaan olla kunnossa. Ja vielä tärkeämpää on toiminnan pitkä perspektiivi.

– Täällä kauan olleet suuret yritykset kuten UPM, Nokia ja Kone ovat tehneet pitkäaikaista yhteistyötä paikallishallintojen kanssa esimerkiksi ympäristöystävällisten ratkaisujen edelläkävijöinä. Se edellyttää vuosikymmenten panostusta ja pitkäjänteisiä suhteita.

Myös uusilta yrityksiltä vaaditaan Klemettisen mukaan pitkäjänteisyyttä.

– Ei lyhyellä tähtäimellä nopeiden voittojen kotiutusta.

Vientituote, jonka pitäisi hävittää koronaviruksetkin

Genano käyttää markkinoinnissaan VTT:llä teettämäänsä tutkimusta, jossa koronavirusta simuloivat virukset sekä ilman bakteerit ja sieni-itiöt saatiin Genanon laitteilla käytännössä hävitettyä kokonaan kahdessa tunnissa.

Toimitusjohtaja Niklas Skogster uskoo Kiinan kymmenissätuhansissa sairaaloissa ja teollisuuslaitoksissa riittävän kysyntää heidän laitteilleen.

– Kiinan kasvupotentiaali on aivan valtava verrattuna muuhun maailmaan. Juuri sen takia, että siellä terveydenhuollon laatu on kasvamassa. Tullaan sieltä keskikastin sairaalasta, jokainen sairaala haluaa parantaa laatu- ja hoitotasoaan. Tämä prosessi sataa suoraan meidän laariin.

Genanon toimitusjohtaja Niklas Skogsterilla on kovat kasvutavoitteet Kiinassa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Myös Skogster on nähnyt, miten Kiinassa bisnes toimii suhteiden kautta.

– Kiinalainen ei mielellään osta suoraan valmistajalta, vaan mukana on jakelija, eräänlainen välimies.

Kaikki ei ole Genanollakaan mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Alkuvuoden sulku seisautti tuotantoketjut, ja siitä aiheutui ongelmia myös Genanolle.

– Metsästimme yötä myöten ohjauselektroniikan pieniä komponentteja Kiinasta. Joitain komponentteja jouduttiin muuttamaan ja koko ajan tekemään uusia suunnitelmia.

– Sitten pandemia levisi Eurooppaan. Automaattisessa pesujärjestelmässämme on Italiassa valmistettuja pumppuja. Pohjois-Italia meni kiinni, emmekä saaneet tavaraa.

Ilmastotavoitteet ottaneet takapakkia

Riikka Nuutilainen Suomen Pankista sanoo, että koronapandemia on muuttanut Kiinan talouspoliittista linjaa.

– Pandemia on nopeuttanut kehityskulkua, jossa Kiina haluaa vahvistaa omaa teollisuustuotantoa omavaraisemmaksi. Pandemia on herättänyt Kiinankin tuotantoketjujen haavoittuvuuteen, ja se taas on vahvistanut poliittisesti näitä omavaraisuuden tavoitteita.

Ulkomaalaisille yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että niiden kannattaa entistä tiiviimmin toimia Kiinan sisämarkkinoilla.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Kiinan ilmastotavoitteissa on tänä vuonna otettu takapakkia. Uusia hiilivoimaloita rakennetaan ja perustellaan sillä, että ne ovat puhtaampia kuin vanhat. Myös terästuotantoa on kasvatettu voimakkaasti.

– Kiinan presidentti Xi Jinping aika vasta ilmoitti kunnianhimoisesta tavoitteesta, jossa Kiina olisi hiilineutraali vuoteen 2060. Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, miten se aiotaan saavuttaa. Tai mitä hiilineutraaliudella Kiinassa tarkoitetaan.

– Jos kasvua haluaa, niin Kiinassa kyllä kannattaa olla. Ilmastotavoitteet ja paha saastetilanne Kiinassa luovat markkinoita vihreän teknologian yrityksille, joita Suomessa on paljon.

Lue myös:

Aasiaan syntyi maailman suurin vapaakauppa-alue – Kiina vahvistuu, Yhdysvallat jää entistä enemmän syrjään