Ensin kiharabuumi, sitten käsihygienia – pikkukunnan tehdas on jo menekin kolmannella aallonharjalla, kun saippua käy kaupaksi ennätystahtiin

Koronaepidemia on saanut suomalaiset pesemään käsiään ahkerasti. Tämä tietää töitä saippuoita valmistavissa firmoissa, kuten Heinävedellä Bernerin tehtaalla.

Korona-aikana ostetuista nestesaippuoista suurin osa, liki 90 prosenttia, on suomalaista tuotantoa, kertovat SOK:n ja Keskon tilastot. LV:n saippuaa valmistetaan Etelä-Savon Heinävedellä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Koronan myötä suomalaisten käsienpesuinnostus on kasvanut, ja se näkyy saippuan myynnissä. Kahden suurimman päivittäistavarakauppaketjun, SOK:n ja Keskon, tilastojen mukaan nestesaippuoiden myynti on kasvanut yli puolella vuoden takaisesta.

Käsisaippuan kysynnän kasvu tietää töitä niitä valmistavissa firmoissa.

Bernerin tehtaalla, hieman yli 3000 asukkaan pikkukunnassa Heinävedellä, avattiin tällä viikolla uusi tuotantolinjasto, jossa valmistetaan nestesaippuan lisäksi myös hiustenhoitotuotteita. Tavoitteena on tehdä 5 miljoonaa pulloa pesuaineita vuodessa, eli liki pullo suomalaista kohden.

Berner Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Berner ja toimitusjohtaja Antti Korpiniemi vierailivat Heinävedellä tiistaina. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Berner Oy:n toimitusjohtaja Antti Korpiniemi hymyili tyytyväisenä tiistaina avatun uuden linjaston nauhan leikkaamisen ja juhlapuheiden jälkeen. Laajennus toteutettiin yhdessä kunnan kanssa.

– Kunta rakensi uuden varastotilan ja tuotantopuolelle on investoitu uusi automaattilinjasto, jonka arvo on 1,5 miljoonaa euroa, Korpiniemi kertoo.

Upouuden varaston hyllyt notkuvat jo tuotteita ja linjastolla pyörivät avauspäivänä hiussuihkeputelit. Uusi tuotantolinja tuo kaivattua lisäkapasiteettia nestesaippuoiden valmistukseen.

Heinäveden kunta investoi uuteen varastorakennukseen 800 000 euroa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Bernerillä on paikkakunnalla yhteensä kolme tehdasta. Uusi tuotantolinja rakennettiin hygienia- ja kosmetiikkatuotteiden valmistukseen keskittyvään H1-tehtaaseen. Lisäksi yhtiöllä on paikkakunnalla etanolipohjaisia tuotteita valmistava tehdas sekä etikkatehdas.

Pelkästään Bernerin Heinäveden tehtaalla käsisaippuan tuotanto on koronan myötä tuplaantunut. Hetkellisesti se kasvoi jopa 3–4-kertaiseksi.

– Se on aika paljon, koska tuplaantuminen on tapahtunut pidemmällä jaksolla, Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi sanoo.

Kotimainen saippua käy kaupaksi

Tällä hetkellä Berner työllistää Heinävedellä yhteensä noin 60 henkilöä. Tehdas voi vastata kasvaneeseen kysyntään paremmin, sillä uuden tuotantolinjan ansiosta samalla henkilöstömäärällä kyetään ajamaan enemmän vuoroja.

– Aiemmin tällä tehtaalla ajettiin kahta vuoroa kahdella linjalla. Nyt meillä on mahdollisuus ajaa kolmea linjaa kahdessa vuorossa, Bernerin Heinäveden tehtaanjohtaja Jari Puustinen kertoi avajaisissa.

Puustisen mukaan muutama työvaihe jää uuden linjaston ansiosta kokonaan pois. Se helpottaa pakkaajien työtä. Esimerkiksi ennen korkit piti kiinnittää käsin pulloihin, nyt kone tekee sen itse.

Korona-aikana ostetuista nestesaippuoista suurin osa, liki 90 prosenttia, on suomalaista tuotantoa, kertovat SOK:n ja Keskon tilastot.

Nestesaippuapulloja Bernerin tehtaalla Heinävedellä.
Korona-aika on saanut suomalaiset kuuraamaan käsiään urakalla. Haastattelimme heinäveteläisiä käsien pesemisestä. Kylänraitilla tunnelmat asian suhteen olivat yksimielisiä: käsiä pestään ja usein. Toimittaja Tarja Nyyssösen haastattelussa ovat Riitta Korhonen, Väinö-Matti Korhonen sekä Pirjo Laukniemi.

Muuttunut kulutuskäyttäytyminen ilahduttaa kotimaista valmistajaa.

– Täytyy sanoa, että suomalaiset ovat huomanneet, että rajat voivatkin mennä kiinni ja ulkomaista tavaraa ei enää olekaan. Kuluttajat ovat ilahduttavasti tarttuneet kotimaisiin tuotteisiin. Samalla maahan tulee työtä ja verorahoja. Tuotteet on tehty laadukkaasti ja ympäristö huomioon ottaen, Korpiniemi toteaa.

Tehtaanjohtaja Jari Puustinen uskoo, ettei käsisaippuan menekki ole tyssäämässä vielä hetkeen.

– Toivottavasti ihmisille jää normaaliksi tavaksi, että käsiä pestään riittävän usein saippualla, hän toteaa.

Kiharabuumi oli oppitunti kysynnän kasvamisesta

Heinäveden Bernerin tehtailla on kokemusta nopeasta kysynnän kasvusta.

– Arvioimme valmistavamme tänä vuonna tehtaillamme yhteensä 17–18 miljoonaa tuotetta, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 12,2 miljoonaa, Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi sanoo.

Keväällä käsidesit hupenivat kauppojen hyllyiltä ja uhkasivat loppua terveydenhuollosta ennätysvauhtia.

Silloin tuotetta valmistettiin Heinäveden H2-tehtaalla kolmessa vuorossa. Korpiniemi arvioi, että käsidesin tuotanto jopa kymmenkertaistui koronan sysäyksestä.

Käsidesin tuotannossa on painotettu terveydenhuollon tarvetta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Tälläkin hetkellä se on vähintään kaksinkertainen verrattuna edelliseen vuoteen.

– Olemme painottaneet erittäin vahvasti terveydenhuollon ja hoitolaitosten tarpeita. Se, että niissä on ollut desinfiointi kunnossa, on ollut ykkösprioriteetti. Olemme pystyneet toimittamaan käsidesiä jonkin verran myös kuluttajapuolelle, toimitusjohtaja Antti Korpiniemi kertoo.

Käsidesikään ei ollut tehtaan ensimmäinen valtavan menekkipiikin aiheuttanut tuote.

Kesällä 2019 tehtaan työntekijöiden kesälomia jouduttiin lykkäämään, kun kiharainnostus valtasi Suomen.

– Curly girl -ilmiö oli ensimmäinen kokemus reippaasta volyymin kasvusta, mutta kyllä tämä korona oli ihan toisessa mittakaavassa. Yhteen tuotteeseen kohdistunut yli kymmenkertainen kysyntä oli ihan eri mittakaavassa.

Kiharavillitys onnistui kuitenkin tuomaan pysyviä työpaikkoja Heinävedelle. Tuotteiden kysyntä on jatkunut edelleen ja XZ-tuotesarjan kysyntä on kasvanut ilmiön jälkeen.

Tehtaalle suoraan koulunpenkiltä

Monialayhtiö Bernerin viime vuoden liikevaihto oli viime vuonna yli 219 miljoonaa euroa. Yhtiön tehtaat ovat tällä hetkellä Heinäveden suurin teollinen työnantaja.

Hiusten- ja ihonhoitotuotteiden sekä pesuaineiden tuotanto siirrettiin Helsingin Herttoniemestä Heinävedelle vuonna 2001. Viimeisen kahden vuoden aikana Heinäveden tehtaille on palkattu kymmenisen työntekijää lisää.

Miten jättiyhtiön on onnistunut toimia pienessä Etelä-Savon kunnassa?

Pienellä paikkakunnalla toimimisessa on sekä etuja että kompastuskiviä. Berner Oy:n toimitusjohtajan Antti Korpiniemen mukaan etuihin kuuluvat sitoutuneet työntekijät ja toimiva yhteistyö kunnan kanssa.

– Pienelle kunnalle 800 000 euron investointi tehtaan varastoon on iso raha. Toisaalta samalla kunta tukee asukkaidensa työllistymistä ja rahaa koron muodossa takaisin.

Suurimmat haasteet ovat henkilöstön saamisessa ja maantieteellisessä etäisyydessä.

Bernerin Heinäveden tehtaanjohtaja Jari Puustinen kertoo, että tehtaan työpaikkojen ansiosta paikkakunnalle on tullut myös paluumuuttajia. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Tehtaanjohtaja Jari Puustisen mukaan pakkaajia on löytynyt hyvin, mutta kunnossapidon työntekijöiden saaminen on osoittautunut ongelmalliseksi.

– Tehtaalla vaaditaan koulutettua työvoimaa. Täytyy olla hyvä peruskoulutus, että tänne pystyy tulemaan. Käytössä on paljon tietotekniikkaa ja elektroniikkaa, toimitusjohtaja Antti Korpiniemi kertoo.

Työntekijöiden saamiseksi on haettu myös ratkaisuja. Toimitusjohtaja Antti Korpiniemi kertoo, että Berner on aloittamassa tiiviimpää toimintaa oppilaitosten kanssa.

Oppisopimuskoulutusyhteistyötä on jo tehty Savonian kanssa.

– Koulutuksessa räätälöidään kurssit tarpeidemme mukaan. Opiskelijoista tulee ammattitutkinnon suorittaneita, ja he siirtyvät koulutuksen jälkeen meille töihin, Korpiniemi sanoo.

Tulevaisuuden näkymät Heinävedellä ovat hänen mukaansa hyvät, eikä uusin laajennus ole jäämässä viimeiseksi. Lähivuosina Heinäveden tehtailla aiotaan tehdä 2–3 miljoonan euron lisäinvestointeja automaatiotason nostamiseksi ja tuotantotehokkuuden parantamiseksi.

– Laajennumme ja kasvamme vielä pitkään. Sitten vasta alamme katsoa, tuleeko ylimääräisiä haasteita työvoiman suhteen. Uskon, että henkilöstöä saadaan, se vain kestää vähän kauemmin.

Tehtaanjohtaja Jari Puustinen iloitsee myös siitä, että tehdas on onnistunut nostamaan Heinäveden vetovoimaa paluumuuttajien silmissä.

– Kaksi perhettä on paluumuuttanut Heinävedelle ja saimme samalla kaksi uutta työntekijää.

Lue lisää: