1. yle.fi
  2. Uutiset

Koruala menetti vuoden tärkeimmän näyteikkunansa Linnan juhlat – alan yrittäjä Jenni Rutonen: "Kehity tai kuole"

Katso video: Seurasimme kahden kuopiolaisen korumuotoilijan työskentelyä.

Korusuunnittelu
Jenni Rutonen tutkii sormusta luupilla.
Kuopiolainen Jenni Rutonen tarkastelee sormusta loopin kautta.Marianne Mattila / Yle

Media on yleensä tähän aikaan vuodesta pullollaan juttuja tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsun saaneiden juhla-asuista ja koruista.

Tänä vuonna on toisin. Koronaepidemian vuoksi peruttu vastaanotto korvataan juhlalla, jota pystyy kuitenkin seuraamaan televisiosta.

Kun helmat eivät liehu eivätkä korut kimalla, vaate- ja korusuunnittelijoilta puuttuu vuoden tärkein näyteikkuna.

Korukilpailun toivotaan tuovan kaivattua näkyvyyttä

Koruala on Suomessa pieni. Suuri yleisö ei tunne alan pienyrittäjiä samalla tavoin kuten vaikka iltapukujen suunnittelijoita. Koruyrittäjille lisää näkyvyyttä hakee kolmatta kertaa järjestettävä Vuoden koru 2021 -kilpailu.

Esimerkiksi kuopiolaiselle Jenni Rutoselle kilpailulla on iso merkitys. Takana on vaikea vuosi. Korujen suunnittelun ja valmistuksen lisäksi liikevaihto on muodostunut alihankinnasta, joka loppui lähes kokonaan koronan myötä. Selässä painaa myös vuoden alussa tehty yrityskauppa. Rutonen osti itselleen SAVU Design & Jewelleryn liiketoiminnan.

Rutonen arvioi, että koronan myötä koruala on kokenut kovan kolauksen. Mutta toisaalta alalla ei eletty kultakautta ennen sitäkään.

– Vielä täällä pyristellään. Joulusesonki jännittää. Ostavatko ihmiset lahjoja, Rutonen pohtii.

Ainakin tarjontaa tuodaan esille paremmin kuin aikaisemmin. Alan pienyrittäjien verkkokauppa avautui marraskuun lopussa.

Jenni Rutonen kertoo vaikeasta vuodestaan.
Jenni Rutonen on tuleva Suomen Kultaseppien liiton hallituksen puheenjohtaja.Marianne Mattila / Yle

Rutosen näkemys on, että tässä tilanteessa ainoa mahdollisuus selviytyä on kehittää liiketoimintaa ajan hengen mukaan.

– Kehity tai kuole. Kaikkien täytyy löytää omat pienet markkinaraot.

Ala tarvitsisi myös oman staran, nimen, joka vetää huomion pienten yrittäjien tekemiin koruihin.

Jenni Rutonen tutkii sormusta luupilla.

Rutonen aloittaa ensi vuoden alussa Suomen Kultaseppien liiton hallituksen puheenjohtajana ja kuopiolainen kollega Hanna Korhonen aloittaa varapuheenjohtajana.

Naisia yhdistää myös se, että kumpikin on mukana Vuoden koru -kilpailussa ja valmistunut Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta.

Sormuksiin halutaan omat arvot ja paikallisia timantteja

Hanna Korhosen työtilanne on ollut koronaepidemian aikana hyvä. Uniikit kihla- ja vihkisormukset ja erilaiset lahjaksi tehtävät korut työllistävät häntä tasaiseen tahtiin. Viime vuosina trendi on vahvistunut ja Kuopiossa on useita yrittäjiä, jotka tekevät samaa työtä. Korhonen saa tilauksia ympäri Suomen.

– Varsinkin vihkisormuksiksi halutaan persoonallisia, henkilökohtaisia omia arvoja ja omaa symboliikkaa sisältäviä koruja. Korhonen kertoo.

Hanna Korhonen näyttää timantteja harjoittelussa olevalle Siru Liedekselle.
Hanna Korhonen näyttää erilaisia jalokiviä harjoittelija Siru Liedekselle.Marianne Mattila / Yle

Hän on miettinyt, miten voisi tuoda vielä enemmän esille sitä, kuinka merkittävä korukaupunki Kuopio on. Kuopiossa on koulutusta, useita pienempiä kultasepänalan yrittäjiä ja yksi Suomen isoimmista alan yrityksistä: Saurum.

Kaiken lisäksi läheltä on löytynyt timantteja ja muita koruissa käytettäviä kiviä. Korhonen onkin harvoja, joilla on mahdollisuus käyttää Kaavilta löytyneitä raakatimantteja koruissaan.

– Ne ovat haluttuja ja arvokkaita. Yhden kiven hinta saattaa nousta tuhansiin euroihin.

Kaavin kaivoksesta on löytynyt myös granaatteja ja diopsideja. Aikoinaan Kaavilla kaivostoiminnan aloittanut Karhu Mining osakeyhtiö haaveili myös toiminnan alkaessa, että Kuopiosta tulee vielä joku päivä tunnettu koru- ja timanttikaupunki.

Vähän Kaavia kauempaa Kiuruvedeltä on kaivettu esiin nyt jo lakkautetusta kaivoksesta lemmikinsinisiä kordieriitteja. Niitä on edelleen Korhosen käytössä. Hän hämmästelee edelleen, miten läheltä jalokiviä löytyy.

– Yleensä timanteista tulee fiilis, että niitä löytyy vain kaukaa muualta.

Savoniasta valmistuneet opiskelijat ovat esillä tämän vuoden korukilpailuissa

Korualalle koulutetaan tekijöitä toisella asteella ja korkeakoulutasolla. Tänä vuonna opiskelupaikat vähenivät korkeakoulun puolella, kun korumuotoilun opetus loppui Lahdessa viime keväänä. Nyt koulutus keskittyy kuopiolaiseen Savonia-ammattikorkeakouluun.

Menestyminen korualan kilpailuissa on oppilaitokselle kunnia-asia ja tsemppaa myös opiskeijoita eteenpäin.

Savonian opiskelija Julia Pirkkalainen laittaa itselleen suunnittelemansa korvakorut.
Savonian koru- ja jalometallimuotoilun opiskelija Julia Pirkkalainen harmittelee koulutuspaikkojen vähentymistä. Se vähentää opiskelijoille tarpeellista vuoropuhelua opiskelun aikana.Marianne Mattila / Yle

Vuoden koru -kilpailun suhteen tilanne on Savonian suhteen poikkeuksellisen hyvä, kun kymmenen finalistin joukossa on Rutosen ja Korhosen lisäksi vielä kaksi muuta oppilaitoksesta valmistunutta korumuotoilijaa.

Pielavedeltä kotoisin oleva Silja Riihola löysi oman juttunsa jo heti uran alussa. Hän haluaa välittää korumallistojen kautta iloa ja Raamatun sanomaa.

Kysyntää on, koska kristillisaiheisia koruja on vähän markkinoilla eikä Suomessa ole toista samanlaista brändiä. Riihola tekee yhteistyötä evankelistan ja laulajan Kristiina Braskin kanssa. Korut ovat esillä Braskin tuoreessa musiikkivideossa. Kaksikolla on myös muita suunnitelmia yhdistää kummankin osaaminen.

Neljäs vanha savonialainen on Karkkilassa miehensä kanssa yritystä pyörittävä Susanna Feuerbacher.

Pariskunta tapasi Feuerbacherin ollessa opiskelijavaihdossa Saksassa. Nyt he yhdistävät osaamisensa koruissa, joissa pääosassa on tuohi.

– Tuohi kiehtoo ihmisiä ja perinteiset materiaalit ovat nyt nosteessa, Feuerbacher arvioi.

Harjoittelija Inna Nieminen työstää korua Jenni Rutosen pajassa.
Inna Nieminen on harjoittelussa Jenni Rutosen pajalla. Muotoilu kiinnostaa häntä laajasti, joten tuleva ammatti ei välttämättä liity koruihin.Marianne Mattila / Yle

Korukilpailun järjestäjällä on henkilökohtainen missio

Vuoden koru 2021 -kilpailun takaa löytyy intohimoisesti korualaan suhtautuva Johanna Lundán. Taustalla on henkilökohtainen missio tehdä pienten pajojen kotimaiset korut tunnetuiksi suurelle yleisölle. Osa kuluttajista ei ole edes kuullut näistä pienyrittäjistä.

– Tai sitten luullaan, että koruja hankkivat vain etuoikeutetussa asemassa olevat ja ne ovat todella kalliita, Lundán sanoo.

Suomessa on kaksi kotimaista korubrändiä, jotka vaikuttavat vahvasti kuluttajien mielikuviin kotimaisista koruista, koska niiden tuotteet ovat näkyvästi edustettuna esimerkiksi kultasepänketjuliikkeiden valikoimissa.

– Kuluttajat yhdistävät kaiken tarjonnan näiden kahden tarjontaan.

Tunnetuin suomalainen korubrändi on Kalevala. Suuri yleisö tunnistaa myös Lumoava-brändin.

Johanna Lundán poseeraa kameralle.
Johanna Lundán järjestää Vuoden koru -kilpailun kolmatta kertaa.Jules & Beryl Oy

Lundán päätyi kotimaisen korualan äänitorveksi alan ulkopuolelta. Saadessaan kutsun Linnan juhliin hän työskenteli Suomen Nuorkauppakamarit ry:n puheenjohtajana. Juhliin hän halusi löytää tilaisuuden arvokkuuteen sopivia kotimaisia koruja. Niitä etsiessä heräsi laajempi kiinnostus korualaa kohtaa.

Lundán kartoitti sen tilannetta ja huomasi etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa toisiaan.

– Suomalaiset kuluttajat kaipaavat persoonallisempia ja näyttävämpiä koruja kuin mitä ketjuliikkeiden valikoimissa on myynnissä.

Lue lisää:

Suomesta löytyi 80 vuotta sitten hyvin poikkeuksellinen kivi – nyt siitä odotetaan safiirin kaltaista jättimenestystä

Suomen lasimuotoilun koulutus hajosi pieniin osiin, eikä alalla enää kukaan haikaile mennyttä suuruuden aikaa

“Niin kauan kuin pystyssä pysyn ja järki toimii, niin enköhän mä työskentele”, sanoo Yrjö Kukkapuro, 87 vuotta

Lue seuraavaksi