1. yle.fi
  2. Uutiset

Jouni Lehikoisesta tuli kirkkoherra, joka jalkautuu pubeihin ja baareihin: "Tärkeintä on olla tarjolla, mutta ei tyrkyllä"

Jääkiekkoa rakastava piispakandidaatti toivoo, että Turun uutta piispaa ei valita sukupuolen perusteella.

Piispanvaalit
Pappi seisoo  kirkon edessä
Jouni Lehikoisen mielestä uskon tyrkyttäminen ei kuulu kirkon rooliin.Yrjö Hjelt / Yle

Turun Mikaelinkirkon kirkkoherran Jouni Lehikoisen pappisura alkoi oluen merkeissä. Oli vuosi 1980 ja Lehikoista harmitti.

Juuri lukionsa päättänyt nuorukainen oli pyrkinyt lukemaan teologiaa Åbo Akademiin, mutta oli jäänyt ensimmäiselle varasijalle.

– Kyllä se oli kova paikka, kun en päässyt opiskelemaan, Lehikoinen muistelee neljäkymmentä vuotta myöhemmin.

Harmitusta helpotti se, että kesätyöpaikka sentään oli järjestynyt Hartwallin tehtaalta. Lehikoinen suhasi Kaarinan Piispanristillä sijainneella tehtaalla olutkoreja trukilla. Silloin tällöin kävi niin, että trukkilava kaatui ja märkä lasti levisi betonilattialle.

– Olen sanonutkin, että kukaan suomalainen pappi ei ole rikkonut olutpulloja niin paljon kuin minä, Lehikoinen nauraa.

Pappi lukee raamattua pöydän ääressä
Jouni Lehikoinen on toiminut Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2003 lähtien.Yrjö Hjelt / Yle

Syyskuussa tuli puhelu, joka muutti Lehikoisen elämän. Åbo Akademista soitettiin ja kerrottiin, että oli tullut peruutus. Opinnot alkaisivat heti seuraavana päivänä.

Oluen rahtaaminen sai jäädä ja tie elämässä oli tästä eteenpäin selvä. Tavoitteena oli vain yksi asia.

– Alusta asti oli selvää, että haluan valmistua vain ja ainoastaan papiksi.

Työläisperheen ainoa lapsi

Jouni Lehikoinen syntyi Turussa 1961. Hän oli perheen ainoa lapsi. Kuorma-autonkuljettajana työskennellyt isä ja pankkivirkailija-äiti eivät olleet lainkaan uskonnollisia.

– Pohjoiskarjalainen isoäitini oli suvun ainoa hurskas ihminen. Hän oli iso vaikuttava tekijä siihen, että rippikoulun jälkeen uskonasiat alkoivat kiinnostaa, Lehikoinen kertoo.

Murrosiässä Jouni Lehikoinen harrasti innokkaasti musiikkia. Kerrostalon pommisuojassa harrastettiin bänditoimintaa ja levylautasella soi kova meno – Hurriganes, Pink Floyd, Led Zeppelin.

– Olin musiikin suurkuluttaja. Erityisesti raskaampi rokki ja progemusiikki kiinnostivat. Sitten tuli gospel-musiikki, erityisesti Jaakko Löytty ja Pekka Simojoki.

Rokkitouhu vaihtui uskoontulon jälkeen hengelliseen musiikkiin, ja perustettiin oma gospel-bandikin Maarian seurakuntanuorten kanssa.

Musaa ja lätkää

Yhä tänä päivänä kitaran soitto ja laulaminen kuuluvat Jouni Lehikoisen harrastuksiin. Vaikka Whole Lotta Love kolahtaa yhä, omasta kitarasta lähtee mieluummin Jaakko Löytyn kuin Jimmy Pagen biisejä.

Toinen rakas harrastus Jouni Lehikoiselle on vuosien saatossa ollut jääkiekko. Mies kannattaa sekä TPS:ää että TuToa, ja seuraa otteluita aina kun ehtii.

Mies on niin intohimoinen lätkän suhteen, että perusti vuonna 2003 jopa oman jääkiekkojoukkueen. HC Hurmos on pelannut Paimiossa harrastelijaliigaa 30 miehen voimin.

– Siellä on vankilakundeista pankinjohtajiin, kaikenlaisia miehiä mukana. Ei ole mitenkään uskontoon sidottua touhua.

Lehikoisen ura puolustajana päättyi laitataklaukseen pari vuotta sitten.

– Sormi murtui. Toisaalta kun on ikää tullut, on joutunut pujottelukepiksi. Se on vienyt vähän pelimotivaatiota, kun nuoret painaa ohi, joten päätin lopettaa pelaamisen.

Baanalle ja pubeihin

Seurakuntanuorissa touhuamisen jälkeen Jouni Lehikoiselle oli selvää, että hän haluaa elää uskossa ja tehdä töitä kirkossa.

Teologiaopintojen jälkeen mies on työskennellyt kirkkoherrana Karinaisissa ja Paimiossa. Vuodesta 2003 alkaen työ on ollut Turun Mikaelinseurakunnassa.

Pappi soittaa kitaraa
Kitara on kulkenut Jouni Lehikoisen mukana erilaisissa tilaisuuksissa pikku pojasta lähtien.Yrjö Hjelt / Yle

Tullessaan takaisin Turkuun, Lehikoinen huomasi, että asiat ovat isossa kaupungissa aivan eri tolalla kuin pienellä paikkakunnalla. Paimiossa kaikki tiesivät kuka oli kirkkoherra ja keitä papit olivat.

– Täällä Turussa seurakunnilla ei ole samalla lailla kasvoja, ihmiset ovat vieraantuneita kirkosta.

Lehikoinen tarttui toimeen. Hän päätti, että pappien ja kirkkoherran pitää jalkautua ihmisten pariin. Hän lanseerasi uudenlaisen seurakuntatyön muodon ja käsitteen "papit baanalle".

– Ajattelin, että kehitetään tänne sellainen työmuoto, jossa mennään sinne missä ihmiset ovat viettämässä iltaa.

Lehikoinen suuntasi pappiensa kanssa Mikaelinkirkon läheisiin pubeihin ja baareihin istumaan iltaa ja keskustelemaan ihmisten kanssa.

– Se sai heti alusta asti hyvän vastaanoton. Ihmiset tykkäävät, kun on papin paita päällä ja menee juttelemaan. Tärkeintä on olla tarjolla, mutta ei tyrkyllä.

Lehikoinen sanoo, että pubeissa keskustellaan ihmisten kanssa arkipäivän asioista. Tarkoituksena ei ole saarnata raittiudesta eikä tyrkyttää evankeliumia.

– Semmoinen uskon tyrkyttäminen, se ei kuulu kirkon rooliin.

Vuosien saatossa pubikierroksilla on opittu yksi asia.

– Ei kannata mennä enää puolenyön aikaan. Jutut on sillä tasolla, Lehikoinen nauraa.

Kansan pariin rantautuminen sai myös virallisempaa tunnustusta. Vuonna 2015 Jouni Lehikoinen valittiin Turun positiivisimmaksi henkilöksi.

Syksyn koronatilanne saa kirkkoherran mietteliääksi. Pitäisikö kuitenkin kauneimpien joululaulujen tilaisuus järjestää tänäkin vuonna Mikaelinkirkon lähipubissa. Sattuman oikusta perinteisen kortteliravintolan nimi on ollut jo vuosia Korona.

– Alustavasti on mietitty, että mentäisiin Koronaan jouluaattoa edeltävänä viikonloppuna. Katsotaan nyt mihin suuntaan tämä tauti menee.

Ajankohtainen avioliittokysymys

Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen on toiminut kirkon palveluksessa vuodesta 1984 alkaen. Toukokuussa häntä pyydettiin asettumaan ehdolle Turun arkkihiippakunnan piispanvaaleissa (siirryt toiseen palveluun). Lehikoinen päätti suostua.

– Ajattelin, että minulla voisi olla vielä virkaurallani jotain annettavaa kirkolle.

Ensimmäisellä piispanvaalien kierroksella Jouni Lehikoinen sai 327 ääntä. Kisan ennakkosuosikki, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaani Mari Leppänen sai 357 ääntä. Kaksi muuta ehdokasta saivat selkeästi vähemmän ääniä.

Lopullinen valinta Turun piispaksi tehdään Leppäsen ja Lehikoisen välillä 3. joulukuuta.

  • Tästä tallenteesta voit katsoa piispaehdokkaiden kohtaamisen ja keskustelutilaisuuden Turun tuomiokirkossa, jossa aiheena olivat muun muassa kirkon ajankohtaiset asiat ja piispan tehtävän merkitys.

Yksi asia, mikä selkeästi erottaa piispakandidaatit toisistaan, on kysymys siitä, pitäisikö samaa sukupuolta olevat parit vihkiä avioliittoon kirkossa vai ei.

Leppänen kannattaa homoparien kirkkohäitä, Lehikoinen ei.

Jouni Lehikoisen mielestä samaa sukupuolta olevien vihkiminen ei ole tasa-arvokysymys. Kysymys on kristillisestä käsityksestä avioliitosta. Lehikoinen sanoo, että perusteet homoliittoja vastaan löytyvät Raamatusta.

– Kyllä minä perustan sen meidän Vapahtajamme sanoihin: "Mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa."

pappi sytyttää kynttilää
Jouni Lehikoisen mielestä sukupuoli ei saa olla ratkaiseva asia piispaa valittaessa. – Minä toivon, että tässä ei haettaisi miestä tai naista vaan ihmistä, joka toisi jotain uutta tämän hiippakunnan toimintaan. Yrjö Hjelt / Yle

Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia. Lehikoinen sanoo olevansa sitoutunut kirkolliskokouksen päätökseen.

Jos kirkko antaisi papeille vapaat kädet vihkiä tai olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, Lehikoinen ei vihkiraamattuun tarttuisi.

– Tämä on minulle vakaumukseen liittyvä kysymys. En lähtisi toimimaan vakaumustani vastaan tässä asiassa.

Toisaalta, jos kirkko päättäisi, että homoparit pitää vihkiä, Lehikoinen ottaisi lusikan kauniiseen käteen.

– En minä tämän asian takia kirkosta eroaisi. Ei tämä minulle mikään kärkiasia ole ollenkaan. Sen mukaan mennään, mitä päätöksiä kirkossa tehdään.

Sieluista ja äänistä kova kisa

Piispanvaalien ensimmäinen kierros oli monien mielestä yllättävä. Mari Leppänen ei saanutkaan ylivoimaista äänivyöryä.

– Se varmaan yllätti kaikki, ainakin minut. Se antoi nyt buustia tälle toiselle rypistykselle eli hyvillä mielin mennään toiselle kierrokselle.

Jouni Lehikoinen sanoo, että piispanvaalien äänioikeutettujen puhelimet ovat soineet viime päivinä tiuhaan.

– Kun olen tavannut ihmisiä, niin tiedän kuka on soittanut kenellekin. Sieluista ja äänistä käydään kovaa kisaa taustalla.

Jouni Lehikoinen sanoo olevansa jäljelle jääneistä ehdokkaista sekä konservatiivisempi että radikaalimpi.

– Minä olen moderni konservatiivi. Me elämme nyt kirkossa liiaksi periksiantamisen ja peruuttelun kulttuuria. Perinteisissä kysymyksissä minulla on hyvin konservatiivisia arvoja, mutta sitten toimintatavat ovat erittäin radikaalit.

Turun piispanvaalien toisen ehdokkaan eli Mari Leppäsen haastattelu julkaistiin Yle.fi-sivustolla 21. marraskuuta. Sen voit lukea tästä linkistä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 29.11. kello 23.

Lue lisää:

Turun arkkihiippakunnan piispanvaalin ehdokkaat Jouni Lehikoinen ja Mari Leppänen kohtasivat Turun tuomiokirkossa – katso tallenne keskustelusta

"Ketään ei piilotella kirkon kellareissa" – Paperittomat irakilaiset suurin huoli

Lestadiolaisperheen tyttärestä tulikin pappi – Mari Leppäsen mielestä erilaisuus avartaa: "Tunnen yhteyttä ihmisten kanssa, jotka kokevat ulkopuolisuutta"

Lue seuraavaksi