1. yle.fi
  2. Uutiset

Nyt se on tutkittu: suora katsekontakti voi vähentää valehtelemista

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan katsekontakti aktivoi itsetietoisuutta ja autonomista hermostoa sekä vähentää valehtelemista.

viestintä
Itkuiset silmät
Suora katsekontakti vähentää epärehellisyyttä, tuore väitöstutkimus kertoo.

Jos haluaa rehellisen vastauksen, kannattaa katsoa suoraan puhujaa silmiin. Tämä arkikokemus on nyt tieteellisesti todistettu oikeaksi.

Tampereen yliopiston tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suora katsekontakti vähentää valehtelemista.

– Tutkimuksessa saatiin ensimmäistä kertaa tieteellistä näyttöä siitä, että katsekontakti voi vähentää valehtelemista, mikä vastaa monien kokemusta arjessa, väitöstutkimuksen tehnyt Jonne Hietanen sanoo väitöstiedotteessa.

Katsekontakti vaikuttaa monin tavoin ihmisten väliseen viestintään, mutta moni asia näistä vaikutuksista on ollut epäselvä.

Hietasen valehtelua mittaava tutkimus hyödynsi vuorovaikutteista valehtelupeliä. Pelikierroksilla, joilla tutkittava oli hetkeä aiemmin nähnyt vastapelaajan suoran katseen, tutkittavat valehtelivat vähemmän kuin silloin, jos vastapelaajan katse oli suunnattu poispäin.

Videopuheluyhteys yllättävän tehokas

Katsekontakti aktivoi myös itsetietoisuutta, eli katseen kohteena oleva koki ympäristön ärsykkeiden liittyvän herkästi itseensä.

Hietanen tutki myös katsekontaktin vaikutuksia fysiologisiin tunnereaktioihin ja sitä, edellyttävätkö ne toisen henkilön fyysistä läsnäoloa. Katsekontaktin vaikutuksia tutkittiin kolmessa eri tilanteessa: kun oltiin kasvokkain, videopuheluyhteydessä ja kun katsottiin videota toisesta ihmisestä.

Jonne Hietanen
Jonne Hietasen mukaan monessa videopuhelussa katse suuntautuu alaviistoon, jolloin suoran katsekontaktin hyöty jää saamatta. Patrick Zilliacus

Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa kasvokkaisessa ja videopuheluvälitteisessä tilanteessa, mutta ei silloin, kun toinen ihminen nähtiin videolla. Tämä tutkijan mukaan tarkoittaa sitä, että autonominen vireystila vahvistuu, jos toinen ihminen katsoo takaisin. Toisen fyysinen läsnäolo ei ole välttämätöntä, vaan riitti, että katsekontakti tuli videopuhelulla.

– Katsekontakti videopuhelun aikana aiheutti samanlaisia fysiologisia reaktioita kuin kasvokkaisessa tilanteessa. Tulokset viittaavat siihen, että näiden reaktioiden osalta videopuheluyhteys muistuttaa kasvokkaista vuorovaikutusta enemmän kuin ehkä olimme ajatelleetkaan.

Tutkimus on kiinnostava, koska koronavirus on vienyt monet etätöihin ja kommunikaatio tapahtuu etävideoiden avulla.

– Valitettavan usein kuitenkin videopuhelujen aikana oma katse suuntautuu alaviistoon, eikä toiselle synny vaikutelmaa katsekontaktista, Jonne Hietanen sanoo.

Hietasen väitöskirja (siirryt toiseen palveluun) tarkastetaan Tampereen yliopistossa ensi viikon perjantaina.

Lue lisää:

Mielenkiintoinen tutkimustulos: Suora katse korona-ajan videopuhelussa aiheuttaa samanlaisia tunnereaktioita kuin tapaisi ihmisen oikeasti

Suora katsekontakti hidastaa sykettä ja saa kehossa aikaan tunnereaktioita – paitsi jos vastassa on virtuaalihahmo

Lue seuraavaksi