1. yle.fi
  2. Uutiset

Lapsilisä puoliksi, asumistuki molemmille – nämä muutokset voisivat edistää eroperheiden tasa-arvoa, kun lapsi asuu molempien vanhempiensa luona

Lasten vuoroasumisen yleisyyttä on selvitetty ensimmäistä kertaa laajasti uudessa tutkimuksessa.

Yhteishuoltajuus
Isä letittää tytön tukkaa
Suomessa on paljon lapsia, jotka virallisten tietojen mukaan asuvat vain toisen vanhempansa kanssa, mutta todellisuudessa heillä on kaksi kotia. Kuvituskuva. Marja Väänänen / Yle

Kun lapsiperheessä päädytään eroon ja vanhemmat muuttavat erilleen, tulee heistä toisesta automaattisesti lähivanhempi, jonka luona lapset ovat kirjoilla. Toinen vanhemmista on etävanhempi. Näin on siitäkin huolimatta, vaikka lapset asuisivat molempien vanhempiensa luona saman verran.

Lähivanhempi saa lapsilisät, tarvittaessa asumistuen ja hänen luotaan järjestetään myös koulukyyti. Etävanhemmalla samoja oikeuksia ei ole.

– Voidaan puhua jopa rakenteellisesta etäännyttämisestä, kun eroperheiden vanhemmat asetetaan eriarvoiseen tilanteeseen lasten osoitteen perusteella, sanoo Suomen Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimo.

Ongelmaan on herätty vasta viime vuosina, eikä tietoa eroperheiden lasten asumisjärjestelyistä ole juuri ollut.

Lasten vuoroasumisen yleisyyttä on selvitetty Suomessa nyt ensimmäistä kertaa laajasti.

Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa hankkeessa on tutkittu lasten vuoroasumista ja sosiaaliturvaa.

Vuoroasuminen yleisempää hyvätuloisissa perheissä

Suomessa on noin 280 000 lasta, jotka virallisten tietojen mukaan asuvat vain toisen vanhempansa kanssa, mutta heidän tosiasiallisista asumisjärjestelyistä ei ole tiedetty juuri mitään.

Lasten vuoroasumista selvittäneen tutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia eroperheiden lapsista asuu vuorotellen kahdessa kodissa. Vuoroasumiseksi on laskettu se, että lapsi viettää molempien vanhempiensa luona 40 prosenttia asumisajastaan.

Jos otetaan huomioon myös ne lapset, jotka viettävät toisen vanhemman luona noin 25–30 prosenttia ajastaan, vuoroasujien määrä nousee 40 prosenttiin, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut Kelan tutkija Anneli Miettinen.

Vuoroasuminen on yleisempää korkeasti koulutetuissa ja hyvätuloisissa perheissä, joissa vanhemmat pystyvät asumaan lähellä toisiaan.

Ylimpään tuloluokkaan kuuluvissa eroperheissä noin puolet lapsista asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Pienituloisten perheiden kohdalla vastaava luku on 15–17 prosenttia.

Pienituloisimpien kohdalla vuoroasumista voi rajoittaa esimerkiksi asunnon koko. Etävanhemmalla ei välttämättä ole varaa hankkia asuntoa, johon myös lapset mahtuisivat.

Vanhempien tuloerojen iso vaikutus vuoroasumiseen ei yllättänyt Miettistä, sillä vastaavaa on havaittu myös muissa Pohjoismaissa.

– Tulos muistuttaa siitä, että Suomi ei ole sosioekonomisesti tasavertainen maa, vaikka näin helposti ajatellaan.

Miettinen kertoo, että tutkimus ei ota kantaa siihen, onko lasten vuoroasuminen huono tai hyvä asia. Sen sijaan siinä haluttiin selvittää vuoroasumisen esteitä, ja kuinka tilannetta saataisiin tasapuolisemmaksi.

Uusperheiden liiton omien tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kokevat vuoroasumisen pääosin positiivisena, mutta kaikille se ei sovellu, Kirsi Heikinheimo kertoo.

Vuoroasumisen lisäämiseen uusia keinoja

Vuoroasuminen on kirjattu uudessa lapsenhuoltolaissa yhdeksi tavaksi järjestää lapsen asuminen silloin, kun vanhemmat asuvat erillään. Vuosi sitten voimaan tullut laki tuo näkyväksi käytännön, joka on jo arkea yhä useammassa eroperheessä. Tasa-arvoa perheissä on pyritty parantamaan muutenkin jo pitkään.

Lisää toimia kuitenkin tarvitaan, sillä monissa etuuksissa kahdessa kodissa asumista ei huomioida. Tässä tutkimuksessa esitettyjä toimenpiteitä vuoroasumisen lisäämiseksi:

  • Asumistukijärjestelmää tulee kehittää niin, että myös etävanhempi on oikeutettu saamaan asumislisää vuoroasuvista lapsista. Pienituloisissa perheissä asumistuen merkitys on suuri.
  • Mahdollisuus koulukuljetukseen tulee tarjota myös etävanhemman kodista. Vanhemmilla voisi olla myös mahdollisuus itse päättää, kumman kodin perusteella ratkaistaan lapsen lähikoulu.
  • Mahdollisuus jakaa lapsilisä vanhempien kesken.
  • Vanhemman tulee saada asuinkuntansa tarjoamia lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita, vaikka lapsi on kirjoilla eri kunnassa.
  • Selvitetään voiko lapsi osallistua varhaiskasvatukseen kahdessa eri kunnassa. Selvitetään myös miten se vaikuttaisi lapseen.
  • Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulun sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sähköiset viestit ja lasta koskevat tiedot tulee olla kummankin huoltajan saatavilla.
  • Eroperheiden tulee saada apua ja tukea yhdestä paikasta ja oikea-aikaisesti. Olemassa olevista eropalveluista tiedottamista tulee parantaa.
  • Lastenvalvojien ja sosiaalitoimen tulee pystyä paremmin ohjaamaan vanhempia, jotta lapset pääsevät osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Lapsia ei kuitenkaan saa vastuuttaa vanhempien tekemistä ratkaisuista.

Tutkimuksessa muistutetaan, että mikäli vuoroasumista pyritään lisäämään edellä mainituilla keinoilla, tarvitaan huolellinen vaikutusten arviointi. Erityisesti on huomioitava lapsiin kohdistuvat vaikutukset, ja että ne voivat vaihdella esimerkiksi lapsen iän ja kehitysvaiheen mukaan. On myös otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevat perheet ja muutosten vaikutus eri tuloisiin perheisiin.

Vastaavista muutoksista on puhuttu aiemminkin, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä nosti niitä esille vuonna 2018.

Onko sinulla kokemusta vuoroasumisesta? Keskustelu on auki perjantaihin kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi