Suomalainen tupruttelee kasvihuonepäästönsä ”turvarajan” parissa vuodessa – tiukalla tavalla laskettuna kaikki nykyiset päästöt ovat liikaa

Suomen ilmastopaneeli laski myös EU:n päästötavoitteen, joka osoittaa kuinka paljon enemmän unionissa on vähennettävää päästöissä.

Lentäminen kaukomaille aiheuttaa osan suomalaisten ilmastopäästöistä. Kuvituskuva. Kuva: Arttu Timonen / Yle

Miltä tuntuisi, jos tietäisit, että seuraavan 30 vuoden aikana voit tehdä korkeintaan 10 kaukolentoa, etkä mitään muuta? Siltä arki voi näyttää, jos suuret ilmastotavoitteet lasketaan yksittäisen kansalaisen hiilijalanjäljeksi.

Suomi ja Euroopan unioni pohtivat parhaillaan, luotaisiinko ilmastotoimien avuksi konkreettinen hiilibudjetti. Budjetin perusajatuksena on, että esimerkiksi jokaiselle suomalaiselle jaettaisiin seuraavaksi 30 vuodeksi ilmastotavoitteiden mukainen hiilireppu.

Jako tehtäisiin niin, että maapallon keskilämpötila ei kohoa tällä vuosisadalla vaarallisena pidetyn yli 1,5 asteen.

Helläkätisinkin laskelma tarkoittaa isoja muutoksia arkeen

Suomen ilmastopaneeli on laskenut (siirryt toiseen palveluun) tällaisen ilmastobudjetin kolmella tavalla. Hiilireppumallit lähtevät siitä, että 1.5 asteen tavoitteen mukaiset lisäpäästöt hiilidioksidiksina laskettuna eivät saa ylittää 420 gigatonnia vuoteen 2050 mennessä.

420 gigan ylittäminen tarkoittaa, että todennäköisyys saavuttaa 1.5 asteen tavoite on alle 66 prosenttia eli lähentelee sitä, että onnistumisen mahdollisuus tai epäonnistuminen on yhtä suuri. Maailma koronasta huolimatta on kovaa vauhtia lähestymässä rajaa.

Ilmastopaneeli jakaa jäljellä olevan 420 gigan päästöbudjetin tasan maailman arvioidulla asukkaiden määrällä. Siitä saatava suomalaisen reppu on 43 tonnia hiilidioksidia.

Kuva: Laura Merikalla, Jyrki Lyytikkä / Yle

Mallin mukaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana jokaisen suomalaisen päästöjä pitäisi vähentää noin kymmenesosaan siitä, mitä ne on nyt. Nykytahdilla reppu on tyhjä noin neljässä vuodessa.

Vertailun vuoksi – menneen kolmenkymmenen vuoden aikana suomalaisen hiilireppu on keventynyt noin viidenneksellä. Suomalaisen hiilireppu on maailman painavimpia (siirryt toiseen palveluun) tällä hetkellä.

Toisessa paneelin laskelmassa hiilireppua on haarukoitu huomioimalla se, että Suomi on maailman rikkaimpia maita. Laskelmassa maailman päästöpottia on jaettu Suomen kansantulon mukaisesti. Näin Suomen ja suomalaisten hiilipäästöjen enimmäismäärää tippuu ensimmäiseen malliin verrattuna yli puolet tiukemmaksi.

Neljän vuoden sijaan repusta riittää päästöjä nykytahdilla alle kahdeksi vuodeksi.

Kuva: Laura Merikalla, Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen ilmastopaneelin mukaan laskelmassa on kyse reilusta taakanjaosta maailman ihmisten kesken. Suomalaiset ovat nousseet kehittyvästä maasta hyvinvoivaksi maaksi, ja paneelin mukaan tähän pitää olla myös mahdollisuus Suomea selvästi köyhemmillä mailla.

Myös nykyhallitus on linjannut, että Suomen ilmastotavoite on oikeudenmukainen. Suomen tämänhetkinen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite onkin lähempänä ilmastopaneelin tiukempaa laskutapaa kuin ensimmäistä mallia.

Laskelmat ovat pysäyttäviä. Tiukempi tavoite tarkoittaa, että Suomen päästöbudjetti on noin 92 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna. Määrä täyttyy nykyisellä päästövauhdilla alle kahdessa vuodessa.

Ilmastopaneeli laski lisäksi kolmannella tavalla suomalaisten vertauskuvallista hiilireppua. Siinä huomioitiin muista poiketen myös osa niin sanotuista historiallisista päästöistä, joita Suomi on teollistumisen myötä päästänyt taivaalle. Helpottaakseen työtään, paneelin laskuissa huomioitiin vain muutamien viime vuosikymmenien päästöt.

Laskelman mukaan päästöt pitäisi olla jo nyt miinuksella.

Kuva: Laura Merikalla, Jyrki Lyytikkä / Yle

Tämän laskelman mukaan Suomen hallitus on jo myöhässä: meidän pitäisi olla hiilineutraaleja jo nyt eikä vasta vuonna 2035. Suomalaisen hiilireppu on jo käytetty loppuun, eikä autoilua, lentämistä eikä oikein mitään tavallista ole laskelman mukaan enää mahdollista nykytavoilla tehdä.

Sitra sai lunta tupaan laskemalla tiukkoja vaatimuksia

Ajatushautomo Sitralla oli muutama vuosi sitten hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin sitä, mitä 1,5 tonnin nettopäästötavoite tarkoittaisi suomalaisen arjessa.

Määrä vastaa kutakuinkin ilmastopaneelin ensimmäistä laskelmaa, jossa suomalainen saisi päästää tasaisella tahdilla seuraavat kolmekymmentä vuotta reilun tonnin verran joka vuosi.

– Onhan ne aika veret seisauttavia lukemia, mitä toimme julki. Saatiin siitä aika paljon lunta tupaan, mutta työmme on herätellä suomalaisia, kertoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty jo päättyneestä hankkeesta.

Vaikka Sitran laskelma ei riitä edes ilmastopaneelin ensimmäisen laskelman päästövaatimuksiin, ajatus siinäkin on, että tavoitteeseen edetään mahdollisimman nopeasti. Sitran laskelmissa päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 70 prosenttia ja siitä jatketaan vielä vaikeimmilla ilmastotoimilla.

Männyn arvion mukaan tavoite vaatisi sekä suomalaisten kulutuksen rajua leikkaamista että sitä, että ennusteet kehittyvien maiden kulutuksen kasvusta eivät toteudu.

Toisaalta tilanne voi Männyn mukaan olla lähivuosina hiukan lohdullisempi. Hän viittaa muun muassa teknologian ja kulutustottumusten nopeisiinkin muutoksiin.

– Jos saamme liikkumisen, asumisen ja ruokailun puolella asian niin käyntiin, että näemme muutoksen olevan käynnissä. Pystyisimme silloin antamaan paremmin saavutettavia tavoitteita ilman, että ahdistumme toivottomien tavoitteiden edessä.

Hiilinielut voivat olla ratkaisun avain

Suomalaiset ”ilmastoreppujen” laskelmat on tehty vuoteen 2050 asti. Samaa vuosilukua seuraavat maailman mittakaavassa silmä kovana EU ja YK. Silloin koko maailmassa ilmastopäästöjen pitäisi olla niin lähellä nollaa kuin mahdollista, jotta sovittu lämpötilatavoite voisi toteutua.

Ilmastopaneelin kaikki laskelmat vuoteen 2050 ovat tiukempia kuin Suomi on tällä hetkellä sitoutunut toteuttamaan EU:ssa. Vuoteen 2050 ulottuvien hallituksen muun muassa Teknologian tutkimuskeskukselta VTT:ltä tilaamien laskelmien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomi vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näissä laskelmissa toteutuu myös hallituksen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite.

Paneelin laskelmissa vuonna 2050 päästöjä on jäljellä enää alle 10 prosenttia. Jokainen mallilaskelma vaatii hiilinielujen kasvattamista joko käytännössä metsiin tai kehittämällä hiiltä keräävää teknologiaa. Näillä keinoin Suomen päästöt olisivat jopa reippaasti miinuksella vuonna 2050.

Päästövähennysten polku näyttää vuoteen 2035 aika lailla tämänkaltaiselta. Alla olevassa kuvassa hiilinielut kasvavat vuoteen 2035 mennessä, kun hiilireppulaskelmissa nielut ovat vakioitu tasolle, jolla ne ovat keskimäärin olleet viimeisten vuosikymmenien aikana.

Vihreä palkki on käytännössä metsien nielut, josta on vähennetty maankäytön ja maatalouden päästöt. F-kaasut ovat jäähdytyslaitteiden päästöjä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Ilmastpoaneelin laskelmat osoittavat selvästi sen, kuinka tärkeitä metsänielut ovat hiilikuorman keventämisessä.

Hiilinieluilla voitaisiin hyvittää yli kolmannes nykyisistä ilmastopäästöistä ja saada päästöt selvästi miinukselle vuonna 2050.

Selvästi laskelmassa käytettyä 21 miljoonaa tonnia pienemmillä nieluilla hiilirepun keventäminen hankaloituu. Nielujen sijaan pitää tehdä silloin lisää päästöleikkauksia. Silloin myös hallituksen hiilineutraalisuustavoite vuonna 2035 siirtyy ilman muita lisätoimia. Samalla teknisen hiilen talteenoton tarve korostuisi lisää tulevina vuosikymmeninä.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja: EU ei ole toimissaan kovin kunnianhimoinen

Suomi on jo täyttämässä nykyisillä suunnitelmilla EU:n päästöjen kiristämistavoitteen vuodelle 2030. EU vähentää vuoteen 2030 vähintään 55 prosenttia ilmastopäästöjä. Tavoitteen toteuttamisessa otetaan huomioon myös nielut, joten varsinaisia päästöjä vähennetään nykynieluilla noin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

VTT:n tekemän arvion mukaan Suomi ja muutama muu jäsenmaa, kuten Ruotsi ja Tanska ovat jo liikkeellä kohti 55 prosentin päästöjen vähentämistä siihen mennessä.

Ilmastopaneelin laskelmissa Suomen pitäisi vähentää päästöjä vähintään 60 prosenttia, jotta Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteet toteutuvat. Paneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan EU tavoite tarkoittaa 2 asteen nousua maapallon keskilämpöön. Sen vaikutukset tutkimus on ennustanut selvästi paljon rankemmiksi kuin 1.5 asteen keskilämpötilan nousu.

– EU ei ole kyllä ajatellut globaalia vastuuta, puheenjohtaja Markku Ollikainen Suomen ilmastopaneelista sanoo.

Paneeli myöntää laskelmissaan, että oikeudenmukaisinta olisi huomioida päästötavoitteissa myös vanhoja päästöjä. Se on kuitenkin paneelin mukaan poliittinen umpikuja.

EU:ssa ristivetoa tavoitteista

EU:n parlamentti esitti (siirryt toiseen palveluun) osana 2030-tavoitetta, että unionissa otettaisiin käyttöön hiilibudjetointi, eurooppalaisen hiilireppu vuoteen 2050 asti. Parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Nils Torvalds pitää budjetointia tärkeämpänä kuin yksittäisiä vähennysprosentteja.

– Hiilibudjetin avulla kaikki tietävät missä mennään ja yritykset sekä yhteiskunnat uskaltavat lähteä liikkeelle, Thorvalds kertoo yhdestä neljästä keskeisestä periaatteesta (siirryt toiseen palveluun) EU:n seuraavien vuosikymmenien ilmastotyössä.

Meppi Nils Torvaldsin mukaan päästöbudjetointi selkiyttää ilmastopolitiikkaa. Kuva: © European Union 2018 - Source : EP

Parlamentin vihrein siipi olisi kannattanut vielä tiukempia toimia.

– Ensi kertaa olemme edes lähellä tieteen meille asettamia suosituksia, europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo parlamentin esittämästä 60 prosentin tavoitteesta (siirryt toiseen palveluun).

Meppi Ville Niinistön mukaan EU:ssa pitäisi tavoitella kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

EU:n ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan hiilineutraalia unionia vuonna 2050. Ohjelmasta tehdyssä arviossa (siirryt toiseen palveluun) on laskettu myös sitä, kuinka paljon EU:ssa voidaan aiheuttaa lisää ilmastopäästöjä seuraavina vuosikymmeninä.

Alimmillaan vaikutusarvioissa päästään vähän alle 50 giga- tai miljardiin tonniin hiilidioksidia reilun 30 vuoden aikana. Tällä pitäisi päästä Pariisin sopimuksen 1.5 asteen tavoitteeseen EU:n osalta.

Tästä laskettu EU-kansalaisen budjetti olisi lähemmäs 100 tonnia eli noin kymmenen vuoden suomalaisen nykypäästöt vuoteen 2050 mennessä.

EU:n tavoite jää kauas Suomen tavoitteesta

Suomen ilmastopaneeli vertasi samanlaisilla laskelmilla kuin Suomen osalta tehtiin myös EU:n ilmastotavoitteita. Vastaus on aivan toista kuin EU haluaa kertoa: unionin tavoitteet ovat melko kunnianhimottomia.

Unionin vuoteen 2050 ulottuvat ilmastotavoitteet eivät vastaa edes paneelin ensimmäistä laskentatapaa. Sen mukaan unionin pitäisi olla hiilineutraali vuoden 2050 sijaan melko samoihin aikoihin kuin Suomi on ilmoittanut olevansa eli vuonna 2035.

Päästöjä pitäisi vähentää vuonna 2050 nyt ilmoitetun enimmillään noin 95 prosentin sijaan 126 prosenttia vuoden 1990 päästöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilineutraalisuuden sijaan EU:n pitäisi sitoa hiiltä paljon nykyistä enemmän luonnollisilla tai teknisillä nieluilla.

Komissio (siirryt toiseen palveluun) on todennut, että ilman vähintään 55 prosentin uutta tavoitetta, unioni ei pääse sitovaksi tarkoitettuun vuoden 2050 tavoitteeseen.

Ilmastopaneelin oikeudenmukaisen laskukaavan mukaan EU-kansalaisen hiilireppu olisi yli puolta pienempi kuin komission vuoden 2050 tavoitteen arvioista voi laskea. EU-kansalaisen osuus olisi silloin sama 43 tonnia kuin on suomalaisen painavin hiilireppu.

Asiantuntijat kannattavat budjetointia Suomessa

Unionin ilmastopolitiikan veturimaihin luettava Suomi on päivittämässä parhaillaan ilmastotyötä ryydittävää lainsäädäntöä. Ilmastolain yhteydessä mietitään myös päästöbudjetointia.

Ilmastolain ohjauskeinoja miettineen tutkimushankkeen vetäjä Mikael Hildénin mukaan budjetti on keskeisimpiä keinoja, jolla laki saadaan paremmin toimimaan ja päästöt vähenemään. Ison-Britannian lisäksi keino on vähän eri tavoin käytössä EU-maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa.

– Näimme kokonaisbudjetin työkaluna hallinnolle ja kaikille muille osapuolille. Emme nähneet tarvetta helposti liian jäykiksi tuleville eri alojen sitovalle budjetoinnille, sen sijaan näimme tarpeen päivittyvälle kokonaisbudjetille.

Suomen tiukentuva ilmastopolitiikka lähtee siitä, että eri väestön osia kohdellaan samalla tavalla. Samaa korostaa Hildenin vetämä asiantuntijaryhmä.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, jossa Suomi on mukana osana EU:ta, on päädytty siihen, että rikkaat maat tekevät enemmän päästövähennyksiä ja auttavat myös rahalla köyhempiä maita. Pariisin sopimusta ei olisi saatu vuonna 2015 kasaan, jos Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden vanhoja päästöjä olisi huomioitu sopimuksessa.

Lue myös: