1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomessa tehoputsataan ahkerasti paikkoja, joissa on ollut korona-altistuksia – desinfioinnista ei kuitenkaan välttämättä ole hyötyä

Desinfiointiaineita kuluu nyt hurjaa tahtia, vaikka Työterveyslaitos ei suosittele niiden laajamittaista käyttöä.

desinfiointiaineet
Mies kumihanskat kädessä pyyhkii kahvilan pöytää.
Siivousyritykset tarjoavat myös erityispalveluja paikkoihin, joissa on todettu korona-altistumisia. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Paikat, joissa on todettu korona-altistumisia, siivotaan usein reilusti tavallista tehokkaammin ja huolellisemmin. Tehosiivouksia on tehty esimerkiksi Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa ja Joensuussa jo monta kertaa.

– Yhden altistustapauksen osalta tehosiivouksella on käyty läpi jopa koko rakennus, kertoo Itä-Suomen yliopiston johtava kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula.

Altistumisen jälkeiselle siivoukselle ei ole olemassa määräyksiä, mutta monet tahot kertovat noudattavansa Työterveyslaitoksen koronasiivousohjeita.

Ohjeen mukaan etenkin wc-tilat tulee desinfioida huolellisesti, välineinä kannattaa käyttää kertakäyttöisiä välineitä ja roskat viedään sekajätteeseen.

Altistumissiivouksessa käytetään yleensä runsaasti desinfiointiaineita, kun taas perussiivouksessa paikkoja ei desinfioida.

– Yleispuhdistuksen jälkeen kosketuspinnat käsitellään alkoholi-, vetyperoksidi- tai klooripitoisella desinfiointiaineella. Wc-tilat puhdistetaan vahvemmilla klooripitoisuuksilla, sanoo Harjula.

– Kun teemme karanteeneihin liittyen siivousta, käymme läpi kaikki pinnat desinfioivalla aineella, kertoo julkisten rakennusten siivouksia tekevän Pohjois-Karjalan tukipalvelut Polkan palvelupäällikkö Pirjo Mäkinen.

Altistumisen jälkeinen tehosiivous maksaa tavallista siivousta enemmän jo siksikin, että siihen kuluu enemmän aikaa.

– Totta kai siihen kuluu aikansa. Kaikki kaiteet, käsinojat, tuolien selät, ovenkahvat ja kaikki desinfioidaan. Meillä on yleensä useampi henkilö tehnyt sitä 2–3 tuntia per paikka, Mäkinen kertoo.

Monet siivousyritykset tarjoavat koronasiivousta varten myös erityispalveluja. Markkinoille on tullut esimerkiksi sumutustekniikkaa, jolla desinfiointiainetta sumutetaan suoraan huoneilmaan.

Hyödyistä ei ole todisteita

Ylenpalttiselle desinfioinnille ei kuitenkaan ole välttämättä tarvetta, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.

– Ilmeisesti on siivousfirmoja, jotka käyttävät jonkinlaista desinfiointipuhdistusta. Siitä ei kuitenkaan ole hirveästi tieteellisiä todisteita, minkälaisia vaikutusta niillä on.

Nykytiedon valossa koronavirus ei tartu kovin herkästi pinnoista, eikä tiedossa ole juuri ihmisiä, jotka olisivat saaneet tartunnan jonkin pinnan tai esineen kautta.

Laitisen mukaan desinfiointia voi kyllä halutessaan tehdä, mutta silloin täytyy huolehtia siitä, että siivoojat suojautuvat tarpeeksi hyvin eikä aineita jää pinnoille tai ilmaan. Desinfiointiaineet voivat nimittäin olla terveydelle ja ympäristölle haitallisia.

– Tämän hetken tietämyksen mukaan pintojen peruspuhdistaminen riittää. Tärkeää on, että siivotaan mahdollisimman usein niissä tiloissa, joissa ihmiset koskettelevat pintoja.

Voit keskustella aiheesta 27.11. kello 23 saakka.

Lue myös:

Ensin kiharabuumi, sitten käsihygienia – pikkukunnan tehdas on jo menekin kolmannella aallonharjalla, kun saippua käy kaupaksi ennätystahtiin

Lue seuraavaksi