1. yle.fi
  2. Uutiset

Työmarkkinajärjestöt yrittävät rutistaa sopua eläkeputken kohtalosta – "Isoja näkemyseroja" , neuvotteluista kerrotaan

Neuvottelut jumittavat, koska asiat ovat niin vaikeita, sanoo osallistuja. Ratkaisua haetaan viikonloppuna. Takaraja on maanantaina.

työllisyys
Asiakas astuu Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon heinäkuussa 2020.
Hallitus haluaa yli 55-vuotiaiden työllisyyden nousuun. Yksi keino on työvoimapalvelujen parantaminen.Markku Ulander / Lehtikuva

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt yrittävät päästä sopuun eläkeputken poistamisesta ja siihen liittyvistä pehmennyksistä. Neuvotteluja käydään viikonloppuna, ja takaraja on maanantaina.

Jos sopimusta ei synny, hallitus ottaa päätöksenteon omiin hyppysiinsä.

Useiden neuvottelijoiden mukaan eteneminen on nihkeää. "Osapuolten välillä on isoja näkemyseroja" , toteaa yksi neuvottelija. "Tilanne on hankala", sanoo toinen. "Eteenpäin mennään, mutta haarukkaa vielä on", sanoo kolmas.

Hallitus antoi työmarkkinajärjestöjen tehtäväksi keksiä keinot yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi. Työmarkkinoille pitäisi saada tästä joukosta 10 000 työntekijää lisää. Käytännössä lisäys vaatii eläkeputken poistamista ja mahdollisesti muitakin toimia.

Hallitus aikoo päättää toimista itse, jos järjestöt eivät pääse sopuun. Työmarkkinaosapuolet haluavat vaikuttaa lopputulokseen mieluummin kuin ottaa hallituksen sanelemaa mallia.

Eläkeputkessa työttömäksi jäänyt työntekijä saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti. Putkeen pääsee 60–62 -vuotias syntymävuodesta riippuen. Ikärajaa on nostettu samalla kun eläkkeelle jäämisen ikä on noussut.

Putken poistoa ei haluta hallituksen pöydälle

Työnantajilla oli alun alkaenkin halu lopettaa eläkeputki siitä huolimatta, että yritykset ovat herkästi työntäneet putkeen ikääntyneitä irtisanomistilanteissa.

Työntekijäpuolella eläkeputken poistamista on vastustettu, koska se on turvannut työttömäksi jäävän ikäihmisen taloutta.

Palkansaajajärjestöt panostavat nyt siihen, että putken poistamista pehmennetään mahdollisimman paljon. Pehmennykset tarkoittavat työhyvinvoinnin parantamista, työkyvyn ylläpitämistä ja muutosturvaa irtisanomistilanteissa. Työnantajille näistä seuraa yleensä kustannuksia.

Myös hallitus edellyttää vastaantuloa eläkeputken poistamiselle. Sen takia työnantajatkin neuvottelevat tosissaan, eivätkä vain odota hallituksen toimia.

Hallitus toivoo päätöstä järjestöiltä, jotta se ei joutuisi tekemään epämieluisaa ratkaisua itse. Eläkeputken poistaminen ei kasvata poliitikkojen suosiota.

Ilman putkea irtisanomiset jakautuvat tasaisemmin

Ekonomistit ja muut tutkijat ovat laajasti sitä mieltä, että eläkeputki on syytä poistaa.

– Meillä on kiistatonta näyttöä siitä, että työttömyysputki heikentää ikääntyneiden työllisyyttä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen sanoo.

Hänen mukaansa yrityksillä on ollut kannustimet irtisanoa juuri ikääntyneitä, koska he pääsevät eläkeputkeen.

– Toisaalta putki on vaikuttanut työttömiin siten, ettei heillä ole ollut niin suuria kannustimia hakea töitä.

Merja Kauhanen, Palkansaajien tutkimuslaitos, työmarkkinoiden tutkimuskoordinaattori
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen sanoo, että yrityksillä on nyt kannustin irtisanoa nimenomaan ikääntyneitä.Antti Haanpää / Yle

Työllisyys on myös parantunut sitä mukaa, kun putken alaikärajaa on nostettu. Eläketurvakeskuksen mukaan 55–59-vuotiaiden työllisyysaste onkin keskimääräistä selvästi parempi, koska heitä putki ei enää kosketa. Tätä vanhemmilla työllisyys putoaa.

Jos kuitenkin yli 55-vuotias menettää työnsä, uuden työpaikan löytäminen on erityisen vaikeaa.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta arvelee, että irtisanomiset jakautuvat hieman tasaisemmin eri ikäryhmiin, jos eläkeputki poistetaan. Tämä voi olla työllisyyden kannalta kokonaisuudessaan parempi.

– Ikääntyneiden on vaikeampi työllistyä, vaikka olisi paraskin mahdollinen maailmantila. Nuoremmilla on pitkä työura edessä ja heidän kannattaa opiskella uusia asioita enemmän kuin ikääntyneiden.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vihriälän mukaan yli 55-vuotiaiden saamisella työmarkkinoille on ratkaiseva merkitys työllisyyden parantamisessa.

– Meidän työllisyytemme olisi ehkä 80 000 suurempi, jos meillä olisi tässä ikäryhmässä samanlainen työllisyysaste kuin Ruotsissa.

Vastaavasti Saksaan verrattaessa, työllisten määrä voisi meillä olla 40 000 enemmän, jos ikäryhmässä olisi saksalainen työllisyysaste, Vihriälä laskee.

Suomi on Pohjoismaiden hännänhuippu ikääntyneiden työllistämisessä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vihriälän mukaan esimerkiksi Saksassa työvoiman kysyntä on ylipäätään pystytty pitämään parempana muun muassa paikallisen sopimisen avulla.

– Tämä on johtanut siihen, että kaikentyyppistä työvoimaa on pidetty mielellään työssä mukana

Eläkeputken poistamiseen voisi tulla siirtymäaika

Koronakriisi on heikentänyt työllisyyttä niin, että ikääntyneiden olisi nyt vaikea työllistyä. Eläkeputken poistamiselle voi hyvin tulla siirtymäaika.

– Järkevää voisi olla päätöksen tekeminen tässä suhdannetilanteessa mutta voimaan se voisi tulla vasta viiveellä. Se voisi olla läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta tuova toimi, Hypo-pankin johtava ekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Vihriälän mukaan 10 000 henkilöä työllistyisi putken poistamisen jälkeen jollain aikajänteellä vuosien kuluessa, ei välittömästi.

Vesa Vihriälä
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sanoo, että eläkeputken poistaminen työllistäisi 10000 henkilöä jollakin aikajänteellä.Patrick Schauman / Yle

Kun työllisyyden lisäämisen perimmäisenä tavoitteena on julkisen talouden parantaminen, työllistämiskeinot eivät saisi lisätä julkisia menoja. Palkansaajapuoli saattaa kuitenkin toivoa palkkatukea ja velvoitetyöllistämistä eläkeputken tilalle.

Esimerkiksi palkkatuella työllistäminen tietää valtiolle kuluja. Vihriälän mukaan palkkatuen hyöty riippuu siitä, minne henkilö työllistetään.

– Yksityisen sektorin palkkatukityölliset jäävät yleensä pitemmän päällekin keskimäärin työllisiksi kun taas palkkatuki julkiselle sektorille ei auta ihmisiä työllistymään. Tästä on vahvaa tutkimusnäyttöä.

Velvoitetyöllistämisen lisääminen taas rasittaisi kuntia. Mallissa kunta etsii yli 57-vuotiaalle työttömälle töitä puoleksi vuodeksi, minkä jälkeen työtön pääsee takaisin ansiosidonnaisen piiriin. Velvoitetyöllistettyjä arvoidaan olevan muutama tuhat.

Työkyvyttömyyseläke vie osan aikaisin pois työelämästä

Työelämän ulkopuolelle johtaa eläkeputken lisäksi muitakin polkuja.

– Esimerkiksi yli 58-vuotiaiden ryhmässä työkyvyttömyyseläkeläisten määrä oli suurempi kuin työttömien määrä, se on yksi keskeinen tekijä, Kauhanen sanoo.

Juhana Brotherus, Hypo-pankin pääekonomisti.  Suomen Hypoteekkiyhdistys. Ikkunalaudalla pankin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan (1869-1881) J.V. Snellmanin rintakuva.
Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että eläkeputken poistamiselle kannattaa sopia siirtymäaika.Esa Fills / Yle

Brotheruksen mukaan työkyvyttömyyseläkemaksujen määräytyminen ei toisaalta kannusta työnantajia palkkaamaan iäkkäämpiä tai osatyökykyisiä henkilöitä.

Työnantajilta odotetaan keinoja parantaa työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä. Valtion on tarkoitus tehostaa työvoimapalveluja.

Kauhasen mukaan myös ikääntyneiden pitäisi päästä yksilöllisten työvoimapalvelujen piiriin heti alussa, kun he joutuvat työttömiksi.

Brotheruksen mukaan työelämässä kannattaisi kiinnittää huomiota ikäjohtamiseen sekä kykyyn ottaa hiljainen tieto käyttöön pitkään työssä olleilta.

Lue seuraavaksi