1. yle.fi
  2. Uutiset

Sisarusväkivalta on vaiettu, mutta yllättävän yleinen ilmiö – Väitöstutkija: "Yhtä vaurioittavaa kuin mikä tahansa muukin väkivalta"

Sisarusten välistä väkivaltaa vähätellään normaalina kasvuun kuuluvanan nahisteluna.

väkivalta
pojat tappelevat, lavastettu kuva.
Mitä vanhempi lapsi tai nuori on, sitä vakavammaksi väkivalta muuttuu.Isto Janhunen / Yle

Ensimmäisen kerran muistan ala-asteen viimeisillä luokilla tajunneeni, ettei sisarussuhteeni ollut kaikilta osin normaali. Veljeni löi, töni, potki, kiusasi, häiritsi ja härnäsi. Sain mustelmia, joista kaveritkin kyselivät.

Näin kertoo yksi Helsingin yliopiston väitöstutkimukseen osallistuva, sisarusväkivaltaa lapsena kokenut nainen.

Kukaan tutkimukseen osallistuvista ei halunnut kertoa tarinaansa omalla nimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

Sisarusten välinen väkivalta on erittäin yleinen ja vakava ilmiö, jota on Suomessa tutkittu vähän.

Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn pro gradu -tutkielman (siirryt toiseen palveluun)mukaan useampi kuin joka neljäs kuudes- tai yhdeksäsluokkalainen on joutunut väkivallan uhriksi sisarussuhteessa viimeisen vuoden aikana.

Tutkielma perustuu yli 11 300 kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiselta 2013 kerättyyn lapsiuhritutkimusaineistoon.

Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä tai seksuaalista kaltoinkohtelua.

– Kokemukset vaihtelevat läpsäisyistä ja kutittamisesta tekoihin, joissa on uhattu puukolla tai mailalla. Sisarusten kesken tapahtuu myös varastelua ja omaisuuden tuhoamista, sanoo sosiaalityöntekijä, pro gradu -tutkielman tekijä Heidi Yli-Kivistö.

Myös Helsingin yliopistossa tekeillä olevasta väitöstutkimuksesta on käynyt ilmi väkivallan rajuus.

– Nimitellään, haukutaan, syrjitään ja jätetään ulkopuolelle. Sitten lyödään, potkitaan ja jopa käytetään välineitä. Sisarusten välillä on myös insestiä, erilaisiin seksuaalisiin tekoihin pakottamista ja hyväksikäyttöä, kertoo tohtorikoulutettava Elina Eeva Helsingin yliopistosta.

Eevan mukaan Suomessa on tapahtunut jopa kuolemaan johtaneita sisarusväkivallan tekoja.

Piiloon jätetty ilmiö

Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan sisarusten välinen väkivalta on perheväkivallan yleisin muoto, mutta Suomessa se on yhä lähes kokonaan tunnistamaton asia.

Eevalla on tekeillä Suomen ensimmäinen väitöskirjatutkimus sisarusten välisestä väkivallasta.

– Se on hyvin vaiettu ilmiö. Siitä voi vaieta kokija, perhe ja koko yhteiskunta. Sisarussuhteen tiedetään olevan yksi ihmisen pitkäaikaisimmista ihmissuhteista ja väkivallassa voidaan ajatella olevan kyse myös sosiaalisesta oppimisesta, jossa kasvetaan. Siksi siihen ei puututa, kertoo Eeva.

Poika painaa pesäpallomailalla toista poikaa maahan. Lavastettu tilanne.
Vakava sisarusväkivalta on perheessä tabu, josta vaietaan. Yli-Kivistön gradun mukaan tytöt olivat kohdanneet väkivaltaa poikia enemmän. Isto Janhunen / Yle

Ilmiötä on tutkittu Suomessa vasta viime vuosina ja toistaiseksi vain pro gradu -tasolla.

– Sisarusväkivalta normalisoidaan käyttäytymiseksi, jonka ei ajatella olevan ongelmallista, koska se on niin yleistä. Tätä ajatusta ylläpitää yhteiskunnalliset ja kulttuuriset normit. Aiheesta löytyy enemmän erityisesti yhdysvaltalaisia tutkimuksia kuin Pohjoismaissa tehtyjä, sanoo Yli-Kivistö.

Väkivaltaisissa perheissä yleisintä

En tiedä tarkkaan, miksi veljeni oli väkivaltainen. Mutta muistan perheessäni olleen sukupuolittunut asetelma, jossa ajateltiin, että pojat ovat poikia.

Tunnelma lapsuuden perheessäni oli jäinen ja kylmä ja puhumattomuuden kulttuuri oli aina läsnä. Ehkä tämä jotenkin vaikutti siihen, että veljeni halusi purkaa omaa pahaa oloaan minuun. Ajattelen myös, että vanhempien tehtävä olisi ollut puuttua väkivaltaan.

Sisarusten välillä kaltoinkohtelua tapahtuu erityisesti perheissä, joissa on muutakin väkivaltaa. Esimerkiksi vanhempien välistä tai aikuisen lapseen kohdistamaa väkivaltaa.

– Sisarusväkivaltaa ilmeni erityisesti perheissä, joissa oli paljon kuormittavia tekijöitä, kuten heikko taloudellinen tilanne, vanhempien emotionaalista etäisyyttä tai muuta väkivaltaa, kertoo Yli-Kivistö

Myös vanhempien runsas poissaolo saattaa altistaa väkivallalle.

– Perheissä, joissa ilmenee sisarusväkivaltaa, lapset ovat paljon omillaan. Vanhemmat esimerkiksi tekevät pitkiä työpäiviä, kuten maatiloilla tehdään, sanoo Eeva.

Pahoinpideltyyn jää syvät arvet

Veljeni minuun kohdistaman väkivallan vuoksi en ole enää sisarukseni kanssa missään tekemisissä. Olen käynyt vuosia psykoterapiassa, jossa olen käsitellyt näitä asioita. Terapia on merkittävä asia, jonka takia pystyn nykyään aiheesta puhumaan.

Osa sisarusväkivaltaa kohdanneista on aikuisiällä sairastunut psyykkisesti ja tarvinnut traumoihinsa terapiaa.

Vaikka väkivalta on koettu lapsuudessa, se voi jättää monenlaisia jälkiä myös aikuisikään. Vahingollisten lapsuuskokemusten vuoksi on saatettu esimerkiksi jättää tekemättä lapsia.

pojat tappelevat, lavastettu kuva.
Sisarusväkivalta on vielä heikosti tunnistettu ilmiö Suomessa. Myös vanhemmilla voi olla vaikeuksia erottaa lapsen epänormaali käytös tavallisesta kinastelusta.Isto Janhunen /Yle

Sisarusväkivallan uhrit ovat puhuneet ikuisista arvista vartalossaan ja henkisestä vammautumisesta.

– Väkivallan kokemuksista puhutaan hyvin raskailla termeillä. Sisarusväkivalta on yhtä vaurioittavaa kuin muukin väkivalta. Se vaikuttaa itsetuntoon, ihminen voi kokea huonommuutta tai kärsiä mielenterveysongelmista, sanoo Eeva.

Kaltoinkohdeltujen lasten musertavia kokemuksia pahensi tieto, että kaikki tapahtuu vanhempien silmien alla.

– Monet ovat yrittäneet viestiä vanhemmilleen asiasta, mutta vanhemmat eivät ole joko kuunnelleet tai uskoneet lasta. Perheen dynamiikassa on ollut jotain pahasti pielessä, kertoo Eeva.

Kipeästi vailla huomiota

Sisarusväkivallasta kaivataan lisää erityisesti pohjoismaista tutkimustietoa. Ilmiöstä ei ole olemassa esimerkiksi minkäänlaista teoriaperustaa.

– Sisarusten välinen väkivalta on todellinen ongelma. Tarvitsemme lisää tietoa sen ymmärtämiseksi niin vanhempien, kuin lasten ja nuorten keskuudessa. Myös viranomaiset, kuten sosiaalityöntekijät ja kouluterveydenhoitajat kaipaavat tietoa, kertoo tohtorikoulutettava Elina Eeva.

Perheen aikuisten tehtävä on tunnistaa lastensa välinen väkivalta ja siihen on puututtava. Veljeä tai siskoa ei saa haukkua, lyödä eikä purra, niin kuin ei saa kaveriakaan. Vanhempien tulee erottaa lastensa harmiton nahistelu väkivallasta ja pyytää tarvittaessa apua.

Mikäli vanhemmat laiminlyövät vastuunsa, velvollisuus puuttumisesta siirtyy lastensuojelulain mukaisesti viranomaisille (siirryt toiseen palveluun) (Rikosuhripäivitys).

– Jokaisella lapsella on oikeus väkivallattomaan ympäristöön ja turvalliseen kotiin. Siihen puuttuminen ja sen ennaltaehkäiseminen on lapsen näkökulmasta hyvin tärkeää sekä yksilöllisellä tasolla että yhteiskunnallisena ilmiönä, sanoo sosiaalityöntekijä Heidi Yli-Kivistö.

Heidi Yli-Kivistön sosiaalityön pro gradu -tutkielma sai Nuorisotutkimusseuran myöntämän 2020 gradupalkinnon.

Elina Eevan internetkeskusteluista koottu pro gradu -tutkielma (siirryt toiseen palveluun) sisarussuhteissa väkivaltaa kokeneista sisaruksista valmistui vuonna 2018. Se oli ensimmäinen Suomessa aiheesta tehty pro gradu -tutkielma.

Nyt hänellä on tekeillä samasta aiheesta anonyymeihin haastatteluihin perustuva väitöstutkimus.

Voit keskustella aiheesta tässä 30.11. kello 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi