1. yle.fi
  2. Uutiset

30 vuotta sitten jätteet kipattiin kaatopaikalle peräkärrystä ilman lajittelua – nyt suomalaisten jätteestä suurin osa hyötykäytetään, mutta kierrätys ontuu yhä

Pietarsaarelainen Ekorosk Oy oli lajittelun edelläkävijöitä 30 vuotta sitten. Samaa työtä tehdään edelleen.

jätteiden lajittelu
Ekoroskin entinen toimitusjohtaja Henry Nygård (vasemmalla) muistaa, miten lajittelua aloiteltiin 30 vuotta sitten. Työtä jatkaa nykyinen toimitusjohtaja Michael Östman.
Ekoroskin entinen toimitusjohtaja Henry Nygård (vasemmalla) muistaa, miten lajittelua aloiteltiin 30 vuotta sitten. Työtä jatkaa nykyinen toimitusjohtaja Michael Östman.Ville Viitamäki / Yle

Vuonna 2018 jokainen suomalainen tuotti 550 kiloa jätettä.

Kun vielä vuosituhannen alussa yli puolet jätteestä päätyi lojumaan kaatopaikalle, nykyään yhdyskuntajätteestä hyödynnetään jopa 98 prosenttia.

Ongelmana on kuitenkin, että suurin osa yhdyskuntajätteestä poltetaan ja hyödynnetään lämpöenergiana. Siksi ympäristöhallinnossa määritelty tavoite (siirryt toiseen palveluun), että jätteestä kierrätetään tänä vuonna 50 prosenttia, ei toteudu.

Jätteiden lajitteluasema Ekoroskilla Pietarsaaressa.
Ekorosk Oy:n kierrätysasemalla Pietarsaaressa erilaisille jätteille on omat lajitteluastiansa.Ville Viitamäki / Yle

Kaatopaikoista lajitteluun

Pietarsaarelainen Ekorosk Oy hoitaa jätehuollon kymmenessä pohjalaiskunnassa Kokkolan ja Kauhavan välillä.

Yhtiö perustettiin 30 vuotta sitten, jolloin se oli edelläkävijä lajittelun lanseeraajana.

Ekorosk otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön biojätteiden lajittelun kotitalouksissa. Aluksi järjestelmä toimi optisella menetelmällä, jossa biojäte kerättiin tummiin säkkeihin ja poltettava vaaleampiin säkkeihin.

Silloinen toimitusjohtaja Henry Nygård muistelee, että ensimmäisenä vuonna hän kiersi sadoissa tilaisuuksissa kertomassa lajittelusta. Jokaisessa tilaisuudessa, jossa hän kävi, otettiin ajatus lajittelusta avosylin vastaan.

– Siihen aikaan ei ollut muuta kuin kaatopaikkoja joka paikassa. Ei ollut mitään lajittelua, vaan peräkärryn sisältö kipattiin kaatopaikalle penkkaan, Nygård muistelee.

ekorosk pietarsaaren piste
Ekorosk Pietarsaaressa on ollut biojätteen lajittelun edelläkävijä Suomessa. Lajitteluun oli helppo kannustaa alueella, muistaa tuolloinen toimitusjohtaja Henry Nygård.Ville Viitamäki / Yle

Pitääkö tästä maksaakin?

Idea lajittelun kehittämisestä oli Nygårdin mukaan helppo myydä Pietarsaaren alueella, Ekoroskin kotiseudulla, jossa oltiin tarkasti seurattu Ruotsin kehitystä ja toimenpiteitä kierrätyksen suhteen.

Henry Nygård muistaa, että ongelmat alkoivat seuraavana vuonna, kun ensimmäiset jätehuoltomaksulaput postitettiin.

Pian Ekoroskin silloiset työntekijät istuivat kaiket päivät puhelimessa vastaamassa vihaisiin puheluihin.

– Lajittelu oli hyvä ja tavoiteltava asia niin kauan kuin se oli ilmaista, Nygård naurahtaa.

Kaikesta huolimatta lajittelu Ekoroskin alueella alkoi kantaa hedelmää ja jätelaitokselle alkoi tulla Nygårdin mukaan “kunnollista tavaraa”.

Lajittelun merkitys kotitalouksissa korostuu

Parhaillaan valmistellaan jätelainsäädännön uudistusta, jonka taustalla on EU:ssa hyväksytyt uudet jätealan säädökset. Mikäli lakiuudistus astuu voimaan, tarkoittaa se entistäkin tiukempia tavoitteita lajitteluun ja kierrätykseen.

Uuden tavoitteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.

Vaikka Ekorosk on pitkään ollut edelläkävijä, ei sekään tällä hetkellä pääse kierrätyksen osalta yli 50 prosentin tavoiterajan.

– Meidän materiaalin hyötykäyttöaste on 43 prosenttia, mikä on Suomen mittakaavassa ihan hyvä prosentti, sanoo toimitusjohtaja Michael Östman.

Edelleen suuri osa biojätteestä päätyy poltettavan jätteen sekaan. Lisäksi muovin lajittelu on edelleen hyvinkin alkuasteella.

Taloudellisista kannustimista motivaatiota?

Beatrice Obule-Abila on tuotantotalouden tohtori Vaasan yliopistosta. Hän peräänkuuluttaa tietojohtamisen lisäämistä kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.

Obule-Abilan mukaan kierrättäminen on tällä hetkellä ainoastaan sosiaalisesta näkökulmasta kestävällä tasolla. Jätteiden polttaminen luo työpaikkoja ja lämpöenergiaa, jota voidaan hyödyntää.

– Taloudellisesta ja ympäristön näkökulmasta on paljon vielä parannettavaa, Obule-Abila sanoo.

Nigerialaissyntyinen tohtori Beatrice Obule-Abila, joka on väitellyt kestävästä jätteidenlajittelusta
Beatrice Obule-Abilan mukaan pitää lisätä ihmisten tietoisuutta sekä kehittää taloudellisia kannustimia.Sebu Björklund / YLE

Obule-Abilan mukaan taloudelliset kannustimet lisäisivät tehokkaasti kierrätystä Suomessa. Etenkin lajittelua kotitalouksissa.

Ulkoisten motivaattoreiden lisäksi olisi myös tärkeää lisätä tietoisuutta siitä, miksi jätteet tulisi lajitella ja miten se hyödyttää.

– Uskon, että yhdistelmä sisäsyntyistä ja ulkoista motivaatiota saa kierrättämisen nousemaan aivan uudelle tasolle, Obule-Abila toteaa.

Obule-Abila väitteli jätehuollon haasteista (siirryt toiseen palveluun) Vaasan yliopistossa lokakuussa.

ekorosk pietarsaaren piste
Ekoroskin toimitusjohtaja Michael Östmanin mukaan kotitaloudet ovat kierrättämisen avainasemassa. Jos kierrättäminen ja lajittelu tehostuvat, aiheuttaa se paineita jäteyhtiöille.Ville Viitamäki / Yle

Lajittelun tehostuminen haaste myös jäteyhtiöille

Mikäli lajittelua halutaan lisätä, on se Östmanin mukaan järkevintä tehdä mahdollisimman lähellä jätteen alkulähdettä, eli käytännössä kotitalouksissa.

Kun jätteiden lajittelua tehostetaan kotitalouksissa, jäteyhtiöille päätyy entistä enemmän kierrätettävää materiaalia ja se aiheuttaa Östmanin mukaan valtavan haasteen yrityksille.

– Se tarkoittaa, että pitäisi olla koko jätehuoltoketju hallinnassa, ja jos kerätään erikseen jätettä, pitää myös löytyä halukkaita ostajia raaka-aineelle, Östman toteaa.

Hallitus jätti esityksen lakiuudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa. Tavoitteena oli, että laki astuisi voimaan jo ensi vuoden alussa.

Aiheesta voi keskustella tässä artikkelissa 30.11. kello 23:een asti.

Lue myös:

Jätekeräyspisteiden määrä voi lähes puolittua – valmisteltava säädöspaketti laajentaa kotikeräystä ja heijastuu jätelaskuun

Kotitalouksien muovinkierrätys hoituu yhä miten missäkin – jätelaki pakottaa Suomen yhteen muottiin

Sekajäteastioihin päätyy yhä liikaa biojätettä – pian myös omakotiasujien tulee kerätä ruuantähteensä erikseen

Lue seuraavaksi