1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomen viimeinen majakkalaiva hinataan vihdoin telakalle – liki 120-vuotiaan aluksen vuotoriski on niin suuri, että pumput lähtevät mukaan

Majakkalaiva Kemi on tarkoitus avata yleisölle vuonna 2022.

majakka-alukset
Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä.
Majakkalaiva Kemi viimeisellä asemapaikallaan Kemin edustalla vuonna 1965. Etualan veneessä istuu Kemin viimeisen päällikön Job Heikkisen vaimo Taimi Heikkinen, josta myöhemmin tuli myös laivan viimeinen emäntä.Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto

Kirkkaanpunainen laiva kelluu Kotkan Kantasataman laiturissa. Ympärillä häärii työvaatteisiin sonnustautuneita ihmisiä.

Aluksen kylkeen on rustattu valkoisin kirjaimin ytimekäs nimi, Kemi.

Vuonna 1901 valmistunut Kemi toimi majakkalaivana vuoteen 1974 asti. Se on viimeinen Suomessa käytössä ollut majakkalaiva.

Käsillä on merkittävä hetki, sillä alus on viimein lähdössä korjattavaksi Suomenlinnaan Helsinkiin.

Alus on haluttu avata yleisölle jo pitkään, mutta sitä varten lähes 120-vuotias laiva olisi kaivannut kunnostusta. Niinpä Kemi on jo vuosia kellunut huputettuna Kantasataman laiturissa.

Suunnitelmat nytkähtivät eteenpäin viime vuonna, kun hallitus myönsi lisätalousarviossaan aluksen korjaamiseen lähes 900 000 euroa.

Majakkalaiva Kemi lähdössä kunnostukseen Suomenlinnaan marraskuussa 2020.
Majakkalaiva Kemiä valmisteltiin siirtoa varten perjantaiaamuna.Kirsi Lönnblad / Yle

Viimeinen majakkalaiva

Perjantaina majakkalaiva Kemi pääsi viimein lähtemään hinaajan perässä kohti Suomenlinnaa.

Siellä alus viettää talven, jonka aikana sen runko korjataan. Kuntokartoituksen perusteella rungossa on korroosion heikentämiä rakenteita.

Keväällä 2021 laiva palaa Kotkan Kantasatamaan sisätilojen kunnostusta varten. Sisätilojen korjauksessa keskitytään erityisesti myöhemmin yleisölle avattaviin osuuksiin.

Kemiä on kunnostettu joiltain osin jo tähän mennessä, mutta kokonaisvaltaista kunnostusta alukselle ei ole tehty.

Poikkeuksellinen alus

Majakkalaiva Kemin tehtävänä oli aikoinaan toimia varamajakkana ja luotsivartiopaikkana.

– Majakkalaivat näyttivät turvallista väylää merenkulkijoille, kun kiintomajakoita ei pystytty vielä rakentamaan ulommas merelle, Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustinen sanoo.

Majakkaverkoston kehittyessä majakkalaivat jäivät yksi toisensa jälkeen pois käytöstä, ja vuodesta 1960 lähtien Kemi oli Suomen ainoa toiminnassa oleva majakkalaiva.

Kemi vaihtoi asemapaikkaa useaan otteeseen. Myös aluksen nimi muuttui sijainnin mukaan, ja Kemi onkin tunnettu myös nimillä Äransgrund, Relandersgrund, Relanderinmatala ja Rauma.

Majakkalaiva Kemi juhlaliputettuna Helsingin Hylkysaaren rannassa Merenkulkulaitos 75 -näyttelyn avajaispäivänä 25.5.1992.
Majakkalaiva Kemi juhlaliputettuna Helsingin Hylkysaaren rannassa Merenkulkulaitos 75-näyttelyn avajaispäivänä toukokuussa 1992.Esko Laine / Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto

Suomessa on ollut yhteensä 15 varsinaista majakkalaivaa 12 eri asemapaikassa. Ensimmäinen majakkalaiva rakennettiin vuonna 1868 ja viimeinen vuonna 1925.

Majakkalaivoista juuri Kemi on säilynyt erityisen autenttisena, ja sitä pidetään myös kansainvälisesti kiinnostavana.

Kemi on osa Suomen merenkulun kansalliskokoelmaa ja yksi valtakunnallisesti merkittävimmistä museoaluksista. Aluksen arvoa lisää se, että sen höyrykoneisto ja ankkurointivarustus ovat säilyneet lähes alkuperäisinä.

Toimittaja Kirsi Lönnblad haastatteli Suomen merimuseon vene- ja laivamestari Juha Puustista sekä Varma-hinaajan toimialapäällikkö Björn Jägerskiöldia perjantaiaamuna ennen kuin majakkalaiva Kemiä lähdettiin hinaamaan kohti Suomenlinnaa.

Majakkalaivoista vain muutama on säilynyt tähän päivään saakka, ja moni niistä on menettänyt majakka-aluksen luonnettaan. Aluksia on esimerkiksi muutettu ravintoloiksi, jolloin autenttiset kerrostumat ovat pääosin tuhoutuneet.

– Suuri osa Kemin alkuperäisestä laitteistosta on säilynyt. Tilajärjestelyt ovat viimeisen käyttöajan jäljiltä. Alusta ei ole missään vaiheessa muutettu ravintola- tai kahvilalaivaksi, Juha Puustinen sanoo.

Kemistä on tehty perusteellinen laivahistorian selvitys, jossa on kartoitettu laivan rakennus- ja muutosvaiheet. Niiden tueksi aluksesta on tehty esimerkiksi materiaali- ja väritutkimuksia. Vastaavaa laivahistorian selvitystä ei ole aiemmin tehty Suomessa.

Majakkalaiva Kemi lähdössä kunnostukseen Suomenlinnaan marraskuussa 2020.
Majakkalaiva Kemin hinataan Kotkan Kantasatamasta Suomenlinnaan Varma-hinaajalla.Kirsi Lönnblad / Yle

Hidas merimatka

Merimatkaa varten Kemin kyytiin on lastattu pumppuja, jos matkalla Suomenlinnaan alukseen tulisi vuotoja. Se on hinausmatkan isoin riski.

– Sitä me pelkäämme aina. Tällaisessa vanhassa aluksessa pitää olla pumput varuilta mukana. Vanhojen alusten kanssa saa olla aina vähän varovainen, aluksen siirrosta huolehtivan Idäntie Ky-varustamon toimialajohtaja Björn Jägerskiöld sanoo.

Hätätilanteiden varalta siirtäjät ovat katsoneet valmiiksi satamapaikat, joihin alus voidaan tarvittaessa hinata kesken matkan.

– Pystymme siirtymään pienellä työveneellämme Kemille ja takaisin matkan aikana. Voimme tarkistaa tilanteen, jos tulee vuotoja, ja pumppuja pitää käynnistellä, Jägerskiöld sanoo.

Majakkalaiva Kemi hinataan määränpäähänsä Varma-hinaajalla. Alusten välissä on merimatkan ajan noin 70 metriä vaijeria. Matkaan menee arviolta 13-15 tuntia.

Lue lisää:

Yli 100-vuotias majakkalaiva saamassa jättipotin – jäänmurtaja Tarmon varjoon jäänyt kirkkaanpunainen kaunotar korjataan lähes miljoonalla eurolla

Lue seuraavaksi