1. yle.fi
  2. Uutiset

26-vuotias nainen saa osakseen rasismia vapaalla ja työssä – ei halua enää ruokakauppaan töihin: "Kyllä se sattuu"

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan alkuperä on noussut tänä vuonna vammaisuuden rinnalle yhtä yleiseksi syrjintäperusteeksi.

työsyrjintä
Makeme Doumbia
– Kyllä syrjintä pistää sydämeen. Ei pitäisi antaa tuntemattoman ihmisen vaikuttaa mielialaan, mutta kyllä sanat sattuu, Makeme Doumbia sanoo. Kare Lehtonen / Yle

Syrjintä on tullut Lappeenrannassa asuvalle 26-vuotiaalle Makeme Doumbialle tutuksi pienestä asti. Hän muutti Suomeen perheensä kanssa pakolaisena Afrikan Norsunluurannikolta vuonna 2003.

Doumbia oppi tuntemaan mitä rasismi tarkoittaa, kun muutti Suomeen.

– Alussa se oli vähän rankkaa, kun minua koulukiusattiin. Se liittyi ihonväriin ja kokooni, kun olin vähän pullea. Minä ja siskoni olimme ainoat tummaihoiset koulussa.

Kun Doumbia oli TET-työharjoittelussa vuosia sitten yläkoulussa ruokakaupassa, ihmiset tuijottivat häntä usein.

– Asiakkaat eivät sanoneet mitään ääneen, mutta kyllä sen näki heidän silmistä. He katsoivat minua siten, että tuli olo ettei minua hyväksytä. Vaikka sanon, että se ei vaikuta minuun, jään kotona miettimään, miksi ihmiset vihaavat toisiaan ihonvärin takia. Kyllä se sattuu.

Makeme Doumbia
26-vuotias lappeenrantalainen Makeme Doumbia kertoo joutuneensa kohtaamaan kiusaamista ja rasismia.

On Doumbialla toki hyviäkin kokemuksia. Ammattikoulussa hän oli vaatekaupassa työharjoittelussa ja siellä sekä asiakkaat että työkaverit olivat mukavia.

Doumbia oli mukana The Face of African Queen -kilpailun finaalissa, jotka pidettiin marraskuussa. Lisäksi hän opiskelee parhaillaan Lappeenrannassa ammattiopisto Sammossa muotiassistentiksi. Hän valitsi alan, koska rakastaa muotia.

Yle haastatteli myös muita maahanmuuttajia, jotka olivat kohdanneet syrjintää tavalla tai toisella työelämässä.

Myös työelämässä syrjitään alkuperän takia

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan alkuperään liittyvä syrjintä on edelleen iso ongelma Suomessa.

– Yhteydenotot alkuperään liittyvästä syrjinnästä ovat olleet kasvussa tänä vuonna, kun tarkastellaan aikaväliä tammi-syyskuu. Tänä vuonna alkuperä on noussut vammaisuuden rinnalle yhtä yleiseksi syrjintäperusteeksi.

Edellisten kahden vuoden ajan vammaisuus oli yleisin syrjintäperuste yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa yhteydenotoissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee eniten yhteydenottoja syrjinnästä, jota kohdataan asiakkaana palveluissa, kuten kaupassa tai sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös työelämän osalta moni ottaa yhteyttä.

Viime vuoden tilastossa alkuperä oli yksi yleisimmistä syrjintäperusteista työelämässä. Tänä vuonna noin joka viides yhteydenotto koskee alkuperää.

– Näyttää siltä, että rasismia esiintyy eri tavoin eri työpaikoilla, mutta aliraportointi eli piiloon jäävä syrjintä on huomattavaa.

Stenmanin mukaan kyselytutkimuksissa monet kertovat syrjintäkokemuksista työelämässä erityisesti rekrytoinneissa, mutta ilmoituksia valvontaviranomaisille ja oikeudenkäyntejä on vain vähän.

Stenman kertoo, että eri selvitysten perusteella afrikkalaistaustaiset, Lähi-idästä tulevat, sekä romanit kohtaavat eniten syrjintää ja rasismia.

Makeme Doumbia
– Toivon lapsilleni ja heidän lapsilleen, että heidän tulevaisuus on täynnä rakkautta ja hyväksyntää, sanoo Makeme Doumbia. Kare Lehtonen / Yle

Haasteena avun saamiselle on maahanmuuttajien kokemus siitä, että asiat eivät muutu, vaikka niistä kertoisikin.

– Taustalla voi myös olla pelko siitä, että työt loppuvat, jos kertoo kohtaamastaan rasismista tai huonosta kohtelusta töissä. Ei myöskään haluta olla hankalia, kun kerran töitä on. He, jotka ovat töissä, kokevat olevansa onnellisessa asemassa, Stenman sanoo.

Makeme Doumbia kertoo, kuinka hänen kaveriaan haukuttiin, kun kaveri oli kaupan kassalla töissä. Mies tuli vastaan ja sanoi, että "mitä sinä n-sana täällä teet, palaa kotimaahasi."

Doumbia tuli siitä surulliseksi.

– Kaverini itki sitä pitkään, eikä halunnut enää palata töihin. Ihmiset haluavat elää eivätkä halua pahaa kellekään. Minulla on jäänyt trauma tällaisista.

Doumbia ei ole kaverin kokemuksen jälkeen uskaltanut hakea töitä asiakaspalvelusta tai ravintola-alalta. Hän on alkanut tarkkailemaan itseään ikään kuin syrjivän suomalaisen silmin.

– Olen välillä miettinyt, että haluaisin hakea sinne töihin. Minusta kuitenkin tuntuu, että siellä tulee kiusaamista. Ravintolassa asiakkaat eivät varmaan haluaisi, että kosken heidän ruokaansa. Minulle on tullut sellainen fiilis.

Näkymätöntä syrjintää

THL:n maahanmuuttoon erikoistunut tutkimuspäällikkö Anu Castaneda kertoo, että suurin osa työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä on näkymätöntä. Se on esimerkiksi sitä, ettei tule kutsutuksi työhaastatteluun nimen takia.

– Näkymättömäksi jää se, jos esimerkiksi työhaastatteluun pääsemiseen vaikuttaa oma ulkomaalaistausta tai vaikkapa vieraamman kuuloinen nimi.

Joskus syrjintä voi työssä ilmetä jopa suorana haukkumisena, töykeytenä tai kielitaitoon liittyvinä kommentteina.

Castanedan mukaan on myös huomattu, että ulkomaalaistaustaisella väestöllä on useammin määräaikaisia ja osa-aikaisia työsopimuksia kuin Suomen koko väestössä. Tämänkin taustalla saattaa hänen mukaansa elää syrjivät rakenteet.

On myös piilossa olevaa, rakenteellista syrjintää.

– Voidaan ajatella, että en ole rasisti enkä syrji. Silti huomaamattamme toteutamme syrjiviä tekoja, jotka perustuvat mielikuviimme tai siihen, ettei osata nähdä omaa kasvamistamme tiettyihin normeihin ja tapoihin, Castaneda sanoo.

Tavoitteena afrikkalaiseen muotiin erikoistunut firma

Makeme Doumbia asui kolme vuotta Helsingissä, mutta muutti Lappeenrantaan tultuaan raskaaksi. Doumbia kaipasi lapselleen rauhallisempaa ympäristöä. Muuton jälkeen meni viikko, kun n-sana tuli kadulla vastaan.

– Se oli vanha mies. En tiedä, mitä hänen päässään liikkuu. Hän oli tulossa R-kioskilta ja ehkä hänellä meni peli huonosti ja kohdisti kiukun sitten minuun.

Makeme Doumbia
– Haluaisin perustaa oman vaateyrityksen joku päivä. Siellä olisi afrikkalaista muotia. Äitini ja siskoni ovat olleet kiinnostuneita ompelemisesta, niin sain heiltä motivaatiota, sanoo Makeme Doumbia. Kare Lehtonen / Yle

Doumbia aikoo tulevaisuudessa perustaa oman afrikkalaiseen muotiin erikoistuneen yrityksen. Syy alavalinnalle on muotiin liittyvän intohimon lisäksi myös siinä, että hän haluaa työllistää itse itsensä.

– Minun ei silloin myöskään tarvitse mennä toisen ihmisen yritykseen töihin, missä tulee haukkumasanoja vastaan. Minulle tulisi paha mieli, jos ihminen antaisi potkut tai haukkuisi ihonvärin takia.

Mitä tehdä?

THL:n Anu Castanedan mukaan syrjintä nakertaa kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.

– Siihen voi liittyä mielenterveyden kuormaa ja sitä, että on vaikea kokea turvallisuutta ja luottamusta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan syrjinnästä töissä pitää kertoa ensin esimiehelle ja sitten luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi olla yhteydessä.

– Rasismia kohtaavien maahanmuuttajien ei ole helppo löytää tahoja, joista hakea apua. Vastuullisen työnantajan velvollisuus on puuttua syrjintään, josta hän saa tietoa, ja kertoa, mistä saa tukea.

THL:n Anu Castanedan mukaan työpaikoilla pitäisi ottaa moninaisuus uudella tavalla huomioon esimerkiksi koulutuksessa ja rekrytoinnissa.

Tärkeää on myös työkavereilta tuleva tuki, jonka ulkopuolelle maahan muuttaneet Castanedan mukaan helpommin jäävät.

– Työpaikka on monelle maahan muuttaneelle tärkeä ikkuna yhteiskuntaan, suomalaisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Se vahvistaa kokemusta osallisuudesta ja porukkaan kuulumisesta.

Makeme Doumbia
– Älä syrji tai kiusaa ketään, koska et tiedä, mitä se ihminen kokee ja mitä hänelle tapahtui viisi minuuttia ennen kuin haukuit häntä. Kohtele ihmisiä niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan, sanoo Makeme Doumbia. Kare Lehtonen / Yle

Makeme Doumbian viesti on se, kaikkien pitäisi hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat. Hän haluaa tyttärelleen hyvän tulevaisuuden.

Doumbia sanoo, että syrjinnällä esimerkiksi työelämässä on ikäviä seurauksia.

– Kyllä se varmaan olisi helppoa sanoa jollekin esimiehelle, mutta ei se tule auttamaan kaikkia. Se tulee auttamaan siinä tilanteessa, muttas entä ne muut ihmiset, jotka käyvät tämmöisen läpi. Se jää silti päähän ja sydämeen.

Juttua päivitetty 5.12. klo 9.46. Lisätty, että Doumbia oli TET-harjoittelussa.

Lue myös:

Kun Sirja Pasanen liikkuu 2-vuotiaan poikansa kanssa, hän kohtaa rasismia pankissa ja leikkipuistossa – n-sanaa käytetään lapsenkin kuullen

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Lue seuraavaksi