1. yle.fi
  2. Uutiset

Nyt jännitetään, tehoavatko koronarokotteet iäkkäisiin – 8 kysymystä kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajalle

Professori Ville Peltola ei osaa vielä sanoa, aiotaanko lapsia rokottaa koronavirusta vastaan.

Koronarokote
lasten infektiotautien professori Ville Peltola
Koronarokotteen myyntilupa voi professori Ville Peltolan mukaan olla myös kohdennettu.Kalle Mäkelä / Yle

Koronarokotteita tutkitaan Euroopassa huikealla vauhdilla. Alustavat tiedot vaikuttavat lupaavilta, nyt odotetaan yksityiskohtaisempia tietoja rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta.

Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja, lasten infektiotautiopin professori Ville Peltola Turun yliopistosta vastaa kahdeksaan kansalaisia askarruttavaan kysymykseen.

1. Auttaako koronarokote iäkkäitä?

Odotamme kiivaasti tutkimustietoa, kuinka hyvin rokotteet toimivat iäkkäillä. Alustavien tulosten mukaan teho olisi hyvä. Ominaisuus olisi pandemian pysäyttämisessä hyvin tärkeä, sillä iäkkäät ihmiset ovat merkittävä riskiryhmä vakavalle koronataudille.

Tämä on tärkeä kysymys myös rokotusjärjestystä mietittäessä. Kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä on suosittanut, että iäkkäät saisivat rokotuksen ensimmäisten joukossa hoitohenkilökunnan lisäksi. Myös henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia, olisivat kärkijoukossa.

Jos rokote ei toimikaan toivotulla tavalla iäkkäillä, on mahdollista, että koronarokotetta tarjotaan jollekin muulle ryhmälle, jolla teho on todistettu.

2. Rokotetaanko lapset koronavirusta vastaan?

Rokotetutkimukset on aloitettu aikuisilla, eikä lapsia ole ollut aluksi mukana. Sen takia alkuvaiheessa ei saada tietoa, onko rokote käytettävissä lapsilla.

Joihinkin tutkimuksiin on sittemmin otettu nuoria ja lapsia mukaan. Luvassa on siis myös tietoa, miten rokotteet toimivat lapsilla.

Toisaalta lapset eivät ole olleet koronan kohdalla erityinen riskiryhmä. Heille koronaviruksesta on aiheutunut suhteellisen vähän sairauksia, varsinkin vakavia.

Lasten infektiotautiopin professori Ville Peltola Tyksin lasten ja nuorten klinikalla
Koronarokotteen myyntilupa voi professori Ville Peltolan mukaan olla myös kohdennettu: määritellään, minkä ikäisille rokotetta voi antaa. Päivi Leppänen / Yle

3. Käynnistyvätkö rokotukset heti koko maassa?

Koko maan tasapuolinen rokottaminen on nyt linja, josta lähdetään.

On kyllä keskusteltu, aloitetaanko rokotukset heti koko maassa vai ensin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

4. Riittääkö, että rokotetaan vain kerran?

Jotta koronarokotteella saadaan ensimmäinen suoja, tarvitaan kaksi rokotusta noin kolmen viikon välein.

Vielä ei tiedetä, kuinka pitkä teho rokotteella on. En osaa sanoa, tarvitaanko vuoden tai vuosien päästä uusia rokotuksia.

5. Onko rokotteen nopeassa kehittelyssä riskinsä?

Arvioinnissa on samat kriteerit kuin muiden rokotteiden kohdalla. Tarvitaan yhtä hyvä näyttö sekä tehosta että turvallisuudesta.

Pandemian alussa arvioitiin, että kuluisi ainakin 1,5 vuotta, ennen kuin rokote on käytössä. Nyt on mennyt vasta alle vuosi. Rokotusten historiassa ei ole ennen nähty tällaista nopeutta.

Vauhti on mahdollinen, koska asiaan on panostettu paljon. Eri vaiheiden tutkimuksia on viety rinnan eteenpäin, ja suuriin tehotutkimuksiinkin on päästy äkkiä.

6. Loppuvatko koronamurheet rokotuksiin?

Ei heti, vaikka pidemmällä aikavälillä rokotuksilla onkin tärkeä rooli koko epidemian pysäyttämisessä ja torjunnassa.

Rokotteita saadaan aluksi vähän kerrallaan, eikä väestöstä kovin suuri osa tule heti rokotetuksi. Tarvitaan siis molempia: sekä rokotetta että nykyisin käytössä olevia toimia, joilla estetään tartuntoja.

Maskit, käsihygienia ja turvavälit kuuluvat elämäämme vielä jonkin aikaa. Rokotteet eivät heti korvaa niitä.

7. Voitetaanko koronavirusta koskaan kokonaan?

Tätä ei kukaan tiedä vielä. On arveltu, että koronavirus voi jäädä kiertämään maailman väestöä samaan tapaan kuin muut hengitystievirukset. Silloin se ilmaantuisi kausittain.

8. Entä jos ihmiset eivät haluakaan koronarokotetta?

Uskon, että suurin osa haluaa rokotteen.

Jokaisen kannattaa ajatella asiaa omalta kohdaltaan siinä suhteessa, että koronavirus on riskiryhmille hyvinkin vaarallinen, mutta se voi myös aiheuttaa vakavan taudin kenelle vain aiemmin terveelle ihmiselle.

Kannattaa ottaa rokote, kun sitä tarjotaan. Näin suojautuu itse taudilta ja suojaa samalla myös omaa lähipiiriään.

Rokotukset ovat toki vapaaehtoisia. Jokainen saa tehdä oman ratkaisunsa. THL:n keväisen kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 29.11. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Voiko rokotteen RNA jäädä osaksi geeniperimää? Estääkö rokote viruksen leviämisen? Kysyitte koronarokotteista, asiantuntijat vastaavat

Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville

Lue seuraavaksi