1. yle.fi
  2. Uutiset

Näin Suomi aikoo käyttää EU:n reilun 2 miljardin elvytyseurot: ilmastopolitiikassa otetaan uusi vaihde, hoitojonoja lyhennetään

Valtiovarainministeri odottaa, että EU:n elvytysrahoilla saadaan Suomessa liikkeelle 10 miljardin euron investoinnit.

Euroopan unioni
Höyryä ja voimalinjoja
Elvytysrahoilla Suomi siirtää teollisuutta ja energiantuotantoa kohti vähähiilisyyttä.Esko Jämsä / AOP

Hallitus on saanut sovittua, miten Suomi käyttää EU:n elvytysrahoja. Rahoilla EU-maat yrittävät nostaa talouden kuopasta, johon koronavirus sen pudotti.

Talouskasvua pönkitetään noin 2,3 miljardilla. Pääpaino on ilmastopäästöjen vähentämisessä. Hallitus elvyttää taloutta niin, että uusilla investoinneilla tuetaan samalla ekologista kestävyyttä.

Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään perjantaina varojen käytöstä selonteon (siirryt toiseen palveluun).

– Ohjelma tukee monin tavoin Marinin hallituksen ohjelman taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden tavoitteita, selonteon alkutekstissä sanotaan.

Eduskunta saa sen keskusteltavakseen ensi viikon tiistaina. Sen esittelee valmistelusta vastannut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).

Loput Suomelle tulevasta rahasta, noin miljardi, tulee muiden rahastojen kautta, ja niistä hallitus päättää myöhemmin.

Suomessa elvytysrahalla edistetään sellaisia investointeja, jotka edistävät siirtymistä vähemmän hiilipäästöjä tuottavaan yhteiskuntaan. Tähän kuluu valtiovarainministeriön arvion mukaan yli miljardi. Osalla rahoista parannetaan kilpailukykyä.

Myös koronakriisin seurauksena venyneitä hoitojonoja puretaan noin 300 miljoonalla eurolla.

Vanhanen: Suunnittelemme tietoisena, että rahoja ei ole

EU on alustavasti sopinut ottavansa yhdessä 750 miljardin markkinalainan, jonka se jakaa avustuksina ja lainoina jäsenmaille. EU-maat ovat kuitenkin riitautuneet siitä, voivatko myös oikeusvaltioperiaatetta rikkovat maat saada EU-rahaa, ja siksi elvytyspaketista ei vielä ole voitu tehdä lopullista päätöstä.

Vanhanen ennakoi perjantaina, että ratkaisu syntyy tavalla tai toisella.

– Teemme suunnitelmaa tietoisena siitä, että rahoja ei ole. Uskon, että päätös lopulta tulee.

Vanhasen mukaan olisi koko Euroopan talouden kannalta haitallista, jos Puolan ja Unkarin jarrutus raunioittaisi pakettia.

– Näemme, että pääkilpailualueilla Kiinassa ja Yhdysvalloissa on valtava elvytys käynnissä, ja olisi melkoista haihattelua ajatella, että Euroopassa ei tarvittaisi yhdensuuntaista ja koordinoitua elvytystä, Vanhanen varoittaa.

– Suomelle ja Euroopalle on erittäin tärkeää, että tämä markkina-alue pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun, joka koronan jälkeen syntyy.

Vanhanen odottaa, että EU:n elvytysrahoilla saadaan Suomessa liikkeelle kaikkiaan noin kymmenen miljardin euron investoinnit. Tavoitteena on, että EU-raha on monissa hankkeissa vain pieni siivu, ja esimerkiksi hiilivoiman korvaamisessa uusiutuvalla energialla valtaosa rahoituksesta tulee energiayhtiöitä.

Eduskunta äänestää elvytysrahastosta samassa yhteydessä, kun se äänestää EU:n niin sanotusta omien varojen päätöksestä, kun asiasta on sopu EU-maiden välillä.

Vanhanen sanoo, että keväällä on määrä tehdä varsinaiset konkreettiset suunnitelmat, jotka käsitellään komissiossa ja EU:n neuvostossa. EU-maat pääsevät arvioimaan toistensa suunnitelmia, jonka jälkeen hankkeet lähtevät kilpailutukseen ja rahat pannaan varsinaiseen hakuun.

EU:n elvytyspaketti

  • Suomi saa EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä arviolta noin 2,3 miljardia euroa vuosien 2021–2023 aikana. Kaikkiaan Suomi voi saada avustuksia noin 3 miljardia.
  • Vähintään 37 % rahasta on käytettävä ilmastotoimiin ja 20 % digitalisaatioon.
  • Lisäksi komissio suosittelee Suomen satsaavan muun muassa työllisyyteen ja sote-palveluihin.
  • Suomi maksaa alustavan arvion mukaan yhteensä noin 6,6 miljardia euroa vuoteen 2058 mennessä.

Rahalle riittää käyttötarkoituksia

Hallituksella ei ollut vaikeuksia löytää kohteita, joihin rahaa tarvittaisiin. Puolueista pääministeripuolue on korostanut erityisesti sitä, että Suomen teollisuus pärjää jatkossakin. Keskustalle tärkeää on se, että investoinnit hyödyttävät koko maata. Koko hallituksen ja erityisesti vihreiden intressissä on ollut ilmastopäästöjen vähentäminen.

– Edelläkävijyys ilmastotyössä ja sen synnyttämät innovaatiot voivat yhtä aikaa tarjota Suomelle mahdollisuuden vähentää kasvihuonepäästöjä, synnyttää uusia työpaikkoja, kohentaa taloutta ja vientiä, vahvistaa hiilikädenjälkeä sekä edistää luonnon monimuotoisuutta, selonteossa sanotaan.

Näin Suomi aikoo käyttää EU:n elvytysrahan vuosina 2021–2023
Tämä on alustava arvio EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta saatavien rahojen jakautumisesta ja määrästä. Painopisteet menevät osin päällekkäin ja yksi toimi voi tukea niistä useampaa. Ilkka Kemppinen / Yle

Suomella on elvystysrahoille kuusi käyttökohdetta. Selonteossaan hallitus esittelee niihin liittyviä tavoitteita, mutta tarkan listan tuettavista kohteista se päättää vasta myöhemmin.

1. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot: 0,4–0,5 miljardia

  • Lisätään korkeakoulupaikkoja ja tuetaan työikäisten jatkuvaa oppimista
  • Kehitetään yritysten tutkimustoimintaa ja korkeakouluyhteistyötä.

2. Ympäristö- ja ilmastotoimet: 0,9–1,2 miljardia

  • Lisätään puhdasta energiaa, kuten merituuli- ja aurinkovoimaa, sekä biokaasun, hukkalämmön ja geotermisen energian käyttöä. Sen sijaan kivihiilen käyttö halutaan lopettaa ja turpeen käyttö puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
  • Rakennusten päästöt halutaan alas: tuetaan öljylämmityksestä luopumista ja energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia.
  • Liikenteen päästöjä taas vähennetään lisäämällä autojen sähkönlatauspisteitä ja biokaasun käyttöä.

3. Kansainvälinen kilpailukyky: 0,15–0,3 miljardia

  • Kansainvälisiä opiskelijoita ja työntekijöitä houkutellaan Suomeen paperisotaa vähentämällä ja rekrytointia helpottamalla. Uusien kasvojen halutaan auttavan suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään ja uudistumaan.
  • Erityistä tukea saavat koronakriisissä kärsineet alat, kuten luova työ, matkailu ja kulttuuri.

4. Infrastruktuuri ja digitalisaatio: 0,2–0,4 miljardia

  • Kaikkiin suomalaisiin talouksiin halutaan huippunopeat 5G-yhteydet etätyön helpottamiseksi.
  • Yritysten ja julkisen hallinnon palveluita digitalisoidaan ja esimerkiksi sähköisten kuittien ja laskujen käyttöä laajennetaan.

5. Työmarkkinoiden kehittäminen: 0,15–0,3 miljardia

  • Työnhaun palveluista halutaan monipuolisempia ja yksilöllisempiä. Tämä vaatii lisää digipalveluja ja työntekijöiden koulutusta. Erityisesti halutaan lisätä yli 55-vuotiaiden, maahanmuuttajanaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä.
  • Nuoria autetaan monin keinoin: työllisyys- ja mielenterveyspalveluja parannetaan ja koronan jälkiä häivytetään puuttumalla esimerkiksi oppimisvelkaan, koulupudokkuuteen ja epätasa-arvoon koulussa.

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut: 0,3–0,4 miljardia

  • Hoitovelkaa puretaan kehittämällä digitaalisia, kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluja.
  • Hoitajapulaa halutaan helpottaa tukemalla jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia, työhyvinvointia ja koulutettujen maahanmuuttajien pätevöitymistä.

Lue myös:

Lisää opiskelupaikkoja, hukkalämpöputki vai hammaslääkäriautoja? Selvitimme, mihin Suomi voisi käyttää 2,3 miljardia EU:n elvytysrahaa

Mikä on kiistelty EU:n elvytysrahasto? Lue 7 kysymystä ja vastausta, miten rahasto rakennetaan ja miksi Suomen poliitikot riitelevät siitä

Lue seuraavaksi