1. yle.fi
  2. Uutiset

Merenkurkun saarilla elää tuhansia supikoiria – tehopyyntiin ryhtyneet metsästäjät tekevät parhaansa, ettei laji leviäisi jäitä pitkin Ruotsiin

Merenkurkussa on käynnissä supikoiran tehopyynti, jolloin pieni metsästyspartio koirineen lähtee noin viikoksi saaristoon niitä pyytämään.

supikoira
Metsästäjä tarkistaa loukun kunnon.
Supikoiraloukut tarkistetaan aamuvarhaisella Merenkurkussa. Katso video, miltä maastossa näyttää!

Kuusivuotias Freja on rodultaan itäsiperianlaika. Se on kokenut metsästyskoira, ja on ollut supikoirajahdissa ennenkin.

Freja on Björkön metsästysseuran jäsenen Simon Snyggin koira ja muun muassa he ovat lähdössä tehopyyntiä tekemään.

Niin kiire koiralla on päästä veneestä maastoon, että tassut lipeävät ja koira tipahtaa veteen. Siitä kuitenkin selvitään, ja koira pääsee etsimään kiinnostavia hajuja ja jälkiä.

Koira ja metsästäjät veneessä
Simon Snygg ja Johan Sten odottavat Freja-koiran kanssa pääsyä rantaan.Jarkko Heikkinen/Yle

Björköbyn isommilla saarilla koiraa ei nyt päästetä juoksemaan vapaana, sillä alueella on tehty susihavaintoja. Pienemmissä saarissa koira saa liikkua vapaasti.

Loukut ja riistakamerat käytössä

Merenkurkussa on parhaillaan käynnissä supikoiran tehopyynti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pieni metsästyspartio koirineen lähtee noin viikoksi saaristoon niitä pyytämään.

Supikoiria pyydetään loukuilla, mutta suurin osa saaliista tulee koirien avulla, kertoo Johan Sten Björkön metsästysseurasta.

– Noin 50 supikoiraa saadaan saaliiksi vuodessa, ja niistä pääosa tulee koirien kanssa, Sten sanoo.

Loukku
Supikoiran loukku kuusen alla.Jarkko Heikkinen/Yle

Loukkuja on saaristossa kymmenkunta, ja niissä käytetään syöttinä muun muassa kalaa.

Loukkuihin on asennettu niin sanotut loukkuvahdit. Jos supikoira menee loukkuun, lähtee siitä tekstiviestinä ilmoitus metsästäjille.

Riistakamerat ovat niin ikään apuna, ja niiden näyttämien havaintojen perusteella metsästäjät lähtevät koirien kanssa pyytämään.

Loukkuvahti
Loukkuvahti ilmoittaa tekstiviestillä, jos loukku on lauennut.Jarkko Heikkinen/Yle

Riistakeskus tukee vapaaehtoisten suorittamaa supikoirajahtia hankkimalla esimerkiksi loukkuja, kertoo Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan toimipaikasta riistasuunnittelija Jaakko Hautanen.

– Ollaan hankittu riistakameroita, loukkuja ja tehty kanuloukkuja. Maksamme tehopyyntiviikosta korvausta näille vapaaehtoisille metsästäjille. Lisäksi myös kilometrikorvauksia ja päivärahoja, Hautanen sanoo.

Pohjoismainen hanke

Supikoirapyynti on osa pohjoismaista hanketta. Siinä koitetaan rajoittaa supikoiran kannan kasvua ja estää supikoirien vaeltaminen muun muassa Ruotsiin, jossa oma supikoirakanta on vielä pieni.

Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Suomen riistakeskus ja Metsähallitus sekä Norja ja Ruotsi. Merenkurkussa myös Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus on tukenut projektin pyyntityötä yksityisillä suojelualueilla.

Riistasuunnittelija Jaakko Hautasen mukaan Merenkurkussa on tehty havaintoja supikoirista kutakuinkin koko saariston alueelta.

Eläinten vaeltamisen vuoksi Valassaaret on tärkeässä kohtaa.

– Jos tulee hyvä jäätalvi, supikoirat menevät Valassaarilta jäitä pitkin Ruotsiin. Sen vuoksi Valassaaret on pyynnin kannalta tärkeä paikka. Sieltä edetään sitten tänne Björköbyhyn päin, kertoo Hautanen.

Hyvät elinolosuhteet saaristossa

Supikoirien määrä alkoi Suomessa kasvaa kaakosta päin 1950-luvulla, ja sen jälkeen laji on levittäytynyt ihan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko maahan. Merenkurkun saaristossa arvioidaan olevan supikoiria tuhansia.

Saaristoon supikoiria tuo hyvät elinolosuhteet, kertoo Sten.

– Saaret ovat hankalien matkojen päässä, joten eläimet voivat olla rauhassa. Niillä on paljon ruokaa täällä. Ne syövät kaloja ja varsinkin vesilintujen pesistä munat ja lintujakin.

Supikoiran metsästystä
Pienillä saarilla metsästyskoiran voi päästää vapaaksi.Jarkko Heikkinen/Yle

Hautasen mukaan supikoirien aiheuttamia vahinkoja vesilintukannoille on nähty muun muassa juuri Valassaarilla.

Supikoira luokiteltiin vuonna 2020 haitalliseksi vieraslajiksi eikä se ole enää rauhoitettu.

Pyynti vähentänyt supikoirien määrää

Viime vuosina supikoirakantaan on tullut hieman muutosta pyyntien vuoksi.

Stenin mukaan supikoirien määrä on pienempi kuin joitakin vuosia sitten. Esimerkiksi paikassa, jossa nyt ollaan jahdissa, on Stenin arvion mukaan yli sata supikoiraa, mutta määrä voi olla lähempänä kahtasataakin.

Samalla saarella Freja-koira saa vanhan ladon pohjasta vainun, ja Freja lähtee vikkelästi kaivamaan tietään ladon alle.

Supikoiraa ei paikalta löydy mutta ladon alta näkyy sen pesän heiniä. Yöllä sataneella lumella näkyy myös supikoiran jälkiä. Todennäköisesti Freja isäntineen palaa tälle saarelle vielä uudemman kerran.

Lue seuraavaksi