1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Mars (planeetat)

Pian perillä – kolme luotainta lähestyy Marsia

480 miljoonaa kilometriä naapuriin ovat kohta takana

Mars on kiviplaneetta, Maan sukua, lapsuudessaan varsin Maan kaltainen.

Marsiin voi ihminenkin asettua, kunhan on tietoa kunnon konsteiksi.

Yhdysvallat sanoo tekevänsä miehitettyjä lentoja jo ensi vuosikymmenellä.

Viime kesänä kolme luotainta lähti täydentämään tietojamme Marsista.

Kolmikko saavuttaa kiertoratansa ensi kuussa.

1800-luvulla uumoiltiin, että Marsissa on elämää. Teleskoopit tuntuivat kertovan, että siellä oli meriä ja mantereita.

Vuosisadan lopulla innostuttiin uusista havainnoista toden teolla: Marsissa oli kanavia!

Jonkun oli täytynyt rakentaa ne!

Kanavat osoittautuivat optiseksi harhaksi....

...ja elämää Marsissa on vain scifissä.

Vain onko?

Marsissa on voinut olla mikro-organismeja ja huimimmillaan on vieläkin.

Ne tai niiden fossiilit olisivat tieteelle huippulöytö ja valaisisivat myös sitä, miten maapallolle tuli elämää.

Lähikosketuksiin Marsin kanssa alettiin pyrkiä 60 vuotta sitten.

Tiede hyötyi, kun kylmää sotaa käytiin myös avaruudessa.

Yhdysvaltain Mariner 9 ja Neuvostoliiton Mars 2 -luotaimet onnistuivat asettumaan Marsin kiertoradalle marraskuussa 1971.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa otti valtikan erittäin onnistuneella Viking-ohjelmallaan.

Kesäkuussa 1976 saatiin kaikkien aikojen ensimmäinen valokuva Marsin pinnalta.

Nasan Curiosity-mönkijän selfie on kahden kuukauden takaa.

Tällä viikolla Curiosity täytti pyöreitä. Sille oli kertynyt 3 000 työntäyteistä Marsin päivää.

Kesällä matkaan lähti Nasan viides Mars-mönkijä.

Sen varusteena on myös suomalaista huippulaitteistoa, Ilmatieteen laitoksen paine- ja kosteusmittarit.

Kerran kahdessa vuodessa aukeaa aikaikkunaa, jolloin matka Maasta Marsiin on lyhimmillään.

Yhdyvaltain lisäksi myös Mars-matkojen ensikertalaiset Kiina ja Arabiemiraattien liitto hyödynsivät viime kesän ikkunaa.

Kiina aloittaa koko paketilla: sillä on kiertäjä, laskeutuja ja mönkijä.

Arabiemiraatit tyytyy kiertäjään. Sen nimi on Toivo.

Teknisesti ihmisenkin olisi mahdollista lentää Marsiin  jo tällä vuosikymmenellä. Mutta vaikka sinne pääsisi hengissä, niin takaisin välttämättä ei. 

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksen yksikön päällikkö Ari-Matti Harri

Piileekö ruosteenpunaisessa marsperässä muistoja elämästä?

Mitä mineraaleja marsperässä on?

Missä on jäätä ja ja kuinka paljon?

Mitä kaasukehässä tarkalleen tapahtuu?

Kysymyksiin tavoitellaan yhä täsmällisempiä vastauksia.

Marsiin lennätetään myös avaruuspukuja, vaikka ihminen sisältä vielä puuttuu.

Materiaalien suojaavuus ja paljon muuta pitää selvittää, ennen kuin ihmisen kannattaa lähteä Marsin ankariin oloihin.

Arabiemiraattien luotaimen on määrä asettua Marsin kietoradalla helmikuun yhdeksäntenä päivänä.

Nasan ja Kiinan luotaimet saapuvat samoihin aikoihin omille radoilleen.

Nasan mönkijä laskeutuu jo helmikuussa, Kiinan parin kuukauden kuluttua luotaimen saapumisesta.

Toivottavasti humpsahdus punaiselle pinnalle on juuri niin pehmeä kuin Kiinan avaruushallinnon animaatiossa.

Tekijät

Teksti ja kuvien käsittely

Anniina Wallius

Videoiden editointi

Retu Liikanen

Lähteet

  • Nasa
  • CNSA
  • UAESA
  • EPA
  • AOP

Julkaistu 17.1.

Lue seuraavaksi