Koronarokotukset voivat alkaa Suomessa jo ennen joulua – Valmiit annokset odottavat lähtökäskyä rokotetehtaalla

Ensimmäistä myyntilupaa odotetaan Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle jopa joulukuun alkupuolella. Riskiryhmiä saatetaan rokottaa Suomessa jo joulukuussa.

Modernan koronarokotetta annettiin koehenkilölle Michiganissa Yhdysvalloissa elokuussa 2020. Kuva: AFP / Lehtikuva

Koronaepidemian toinen aalto ja uudelleen tiukentuneet rajoitukset ovat masentaneet joulua odottavia eurooppalaisia. Mutta samaan aikaan näkyy valoa tunnelin päässä.

Aiemmista arvioista poiketen koronarokotukset saattavat alkaa Euroopassa jo joulukuussa. Myös Suomi valmistautuu siihen, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja THL:sta kerrotaan Ylelle.

Ennakkoarvioiden mukaan ainakin Pfizerin ja BioNTechin rokote voisi saada myyntiluvan jopa joulukuun alkupuolella. Yhtiö on kertonut, että se voi aloittaa rokotteiden toimittamisen välittömästi myyntiluvan saamisen jälkeen.

– On varauduttu siihen, että myyntiluvan myöntämisen jälkeen on mahdollista aloittaa nopeasti rokotukset, kun rokote-erät on saatu maahan, ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Ekholm ei ota kantaa siihen, milloin ensimmäinen myyntilupa myönnetään ja mikä yhtiö sen saa.

Koronarokote olisi hartaasti toivottu joululahja koko maailmalle. Sen on määrä tehdä loppu tuhoisasta epidemiasta. Tähänastisten tulosten mukaan rokotteet estävät tehokkaasti koronataudin syntymistä. Vielä tutkitaan sitä, estävätkö ne myös tartunnan.

– Nyt ollaan lupaavassa tilanteessa. On rokotteita, joiden suojateho on sangen luotettavasti todistettu, Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, immunologian professori Mika Rämet sanoo.

Kaikille rokotetta ei riitä heti. Jonon kärjessä ovat koronapotilaita sairaaloissa hoitavat, hoitokodeissa työskentelevät, ikääntyneet ja sairauksien vuoksi riskialttiit. Aluksi heitäkin jouduttaneen laittamaan tärkeysjärjestykseen.

Pori Jazzin kaltaisten massatapahtumien järjestäminen ensi kesänä edellyttää todennäköisesti, että aikuisväestö on rokotettu kattavasti kesään mennessä. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Rokoteprofessori: Kesän massatapahtumat edellyttävät kattavaa rokottamista

Rokotekehitys ja tuotantokapasiteetin kasvu näyttävät nyt niin lupaavalta, että jopa koko Suomen aikuisväestö on mahdollista rokottaa kesään mennessä.

Se tarkoittaisi todennäköisesti varsin normaalia kesää: perinteisiä valmistujaisjuhlia, täysiä urheilukatsomoita, matkoja ulkomaille – jopa suuria väenkokouksia, kesäjuhlia ja konsertteja.

Professori Mika Rämet uskoo, että ainakin valmistujaisjuhlat voidaan järjestää koko suvun voimin. Riskiryhmät on rokotettu jo kevääseen mennessä.

Massatapahtumat edellyttävät Rämetin mukaan aikuisten varsin kattavaa rokottamista.

Yli 18-vuotiaita suomalaisia on yli neljä miljoonaa. Lapsille rokotetta ei ole tarkoitus alkuvaiheessa antaa.

– Virus ei häviä. Mitä isompi osa väestöä on rokotettu, sitä helpommin tartuttavuusluku painuu alle yhden ja epidemia laantuu, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Rämet sanoo.

Rokoteviranomaiset eivät halua ottaa vielä kantaa koko väestön rokotusaikatauluun. Se riippuu siitä, kuinka moni rokote saa myyntiluvan ensi kevääseen mennessä ja paljonko valmistajat voivat rokotteita eri tilaajille toimittaa.

Nyt luvan kynnyksellä on kolme rokotetta: Pfizerin ja BioNTechin, AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston sekä Modernan rokote. Useita muita rokotteita on tulossa jo mahdollisesti ensi keväänä.

Kolme valmistajaa on jo kertonut rokotteensa erinomaisesta suojatehosta: Pfizer yli 90, Moderna 95 ja AstraZeneca keskimäärin 70 prosentin tehosta, joka sekin on parempi kuin influessarokotteilla.

– Näiden rokotteiden etu on myös, että ne eivät voi aiheuttaa koronatautia, professori Rämet sanoo.

AstraZenecan rokotteen aikataulusta on nyt epävarmuutta. Yhtiö kertoi 26. marraskuuta olevansa valmis tekemään lisätutkimuksia sen aiemmissa tutkimuksissa tapahtuneen annosteluvirheen (siirryt toiseen palveluun) vuoksi. Vielä ei tiedetä, miten lupaviranomaiset asiaan suhtautuvat.

AstraZenecan rokotteen teho (siirryt toiseen palveluun) oli puolikkaan ja täyden annoksen yhdistelmällä 90 prosenttia, kahdella täydellä annoksella teho oli 62 prosenttia.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet arvioi, että kevääseen mennessä käytössä voi olla jo 4–6 koronarokotetta. Kuva: Tampereen yliopisto

Pfizer ja BioNTech voi saada myyntiluvan ensimmäisenä, AstraZenecaa jännitetään

Viime päivinä viralliset tahot ovat arvioineet, että ainakin yksi koronarokote voidaan saada käyttöön Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo ennen joulua.

Jonon kärjessä on yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Pfizerin ja sen saksalaisen kumppanin BioNTechin rokote.

Ensimmäiset eurooppalaiset on mahdollista rokottaa joulukuussa (siirryt toiseen palveluun), EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi 25. marraskuuta.

Yhdysvaltain tautikeskus CDC arvioi (siirryt toiseen palveluun) 24. marraskuuta, että myyntilupa Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle Yhdysvalloissa on tulossa todennäköisesti 10. joulukuuta, ja rokotukset alkavat sen jälkeen välittömästi.

Tiedossa ei ole päivämäärää, jolloin Euroopan lääkevirasto (EMA) päättää rokotteiden myyntiluvista.

THL:n Nohynek pitää kuitenkin todennäköisenä, että Pfizerin ja BioNTechin hanke on toimittanut EMA:lle kaiken saman aineiston kuin Yhdysvaltain ruoka- ja lääkevirastollekin (FDA).

Tällöin edellytykset päätökselle joulukuun alkupuolella ovat myös Euroopassa. Muodollisen päätöksen myyntiluvista tekee EU:n komissio sen jälkeen, kun EMA on antanut suosituksensa.

Seattlessa asuva Ian Haydon otti itselleen muistoksi kuvia, kun hän kävi terveysasemalla rokotettavana Moderna-yhtiön kehitteellä olevalla koronarokotteella. Kuva: Ian Haydonin kuva-arkisto

THL: Kylmäketju ei tule rokotteen jakelun esteeksi

Suomen poliitikot ja viranomaiset ovat olleet tähän mennessä melko hiljaa koronarokotusten aloittamisesta. Viime viikkoina on keskitytty epidemian taltuttamiseen uusilla rajoituksilla.

– Voisi olla motivoitumisen kannalta hyvä kertoa, että rokotukset ovat alkamassa mahdollisesti viikolla x. Että on valoa tunnelin päässä, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet pohtii.

Viranomaiset myöntävät Ylelle, että rokotekehityksen vauhti on jossain määrin yllättänyt heidät siitä huolimatta, että lupaprosessia on nopeutettu.

– Vauhti on yllättänyt kaikki, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo.

Viime keväänä muun muassa Euroopan lääkevirasto arvioi, että ensimmäiset rokotteet tulevat käyttöön 12–14 kuukauden kuluttua eli aikaisintaan keväällä 2021. Suomalaiset asiantuntija-arviot ovat olleet tosin jo loppukeväästä lähtien optimistisempia.

Nopea rokotekehitys ei liene yllättänyt Suomea kuitenkaan niin pahasti, että rokotukset lykkääntyisivät sen vuoksi. Viranomaiset varautuvat siihen, että Suomi on valmis ottamaan vastaan ensimmäisen rokote-erän, kun myyntilupa on tullut.

THL:n Hanna Nohynek kertoo, että esimerkiksi Pfizerin ja BioNTechin vaatima –70 asteen kylmäketju on jo kartoitettu, eikä se tule rokotteen jakelun esteeksi.

Rokotetta voidaan pitää –70 asteen hiilihappojäässä 10 päivää ja sen jälkeen viisi päivää jääkaapissa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että koronarokotteen vaatima kylmäketju on jo kartoitettu Suomessa Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Ensimmäisenä rokotettavien ikärajaa ei ole vielä vedetty

Tähän mennessä suomalaisille on kerrottu alustavasta rokotusjärjestyksestä.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ehdotti (siirryt toiseen palveluun) 18. marraskuuta, että ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta, hoitokotien työntekijät, iäkkäät ja sairauksien vuoksi koronan riskiryhmiin kuuluvat.

Iäkkäiden rajaa ei ole vielä vedetty eikä sairauksiensa puolesta kiireellisimpiin rokotettaviin kuuluvia ole määritelty.

Rokotusjärjestys tarkentuu, kun rokotteet saavat myyntilupia ja niiden tehosta ja turvallisuudesta eri ryhmissä tulee tarkempia tietoja.

Alustavasti kuitenkin tiedetään, että ainakin Pfizerin ja BioNTechin sekä Modernan rokotteiden teho on hyvä myös iäkkäillä.

Ensimmäinen Suomeen tuleva rokote-erä ei riitä kuitenkaan yhtä aikaa kaikille riskiryhmille. Tällöin täytyy päättää, mistä päästä aloitetaan.

Mutta minkä verran Suomi voi saada rokotteita joulupaketissa?

100 000 vai 300 000 rokotetta Suomen ennen joulua?

Terveysviranomaiset eivät vielä kerro, minkä verran rokotteita Suomi saa joulukuussa, jos lupa myönnetään esimerkiksi Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle.

Pfizer on ilmoittanut, että se voi toimittaa rokotteita joulukuussa 50 miljoonaa annosta maailmanlaajuisesti.

EU:n saamaa määrää ei ole kerrottu. Ottajia on maailmalla useita, EU:n lisäksi ainakin Yhdysvallat, Japani ja Kanada.

EU on väkilukunsa puolesta suurin tilaaja. Jos EU saisi ensi vaiheessa vaikka 10–20 miljoonaa rokotetta, Suomessa voitaisiin rokottaa välittömästi noin 120 000–250 000 ihmistä.

EU-maat saavat EU:n tilaamia rokotteita väkiluvunsa mukaisessa suhteessa, Suomi 1,23 prosenttia.

Terveiden työikäisten rokotukset alkavat näillä näkymin vasta vuoden 2021 puolella, kun muitakin rokotteita tulee käyttöön ja rokotteiden tuotanto kasvaa.

Vaikka yhtään myyntilupaa ei ole vielä myönnetty, jo nyt voidaan haarukoida, missä tahdissa Suomi tulee rokotteita saamaan ja voi väestön rokottaa.

– Nyt peli avataan. Kun edetään kevättä kohti, meillä voi olla 4–6 myyntiluvallista rokotetta, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet sanoo.

Optimistinen skenaario: suomalaiset rokotettu kesään mennessä

EU on tehnyt tähän mennessä kuusi rokotesopimusta. Suomi on mukana niissä kaikissa ja saa rokotehankinnoista väestömääränsä osuuden.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

EU on sopinut Pfizerin ja BioNTechin kanssa 200 miljoonan, Modernan kanssa 80 miljoonan ja AstraZenecan kanssa 300 miljoonan annoksen toimittamisesta. Sopimuksissa on myös optiot lisäeristä.

Saman mittaluokan sopimukset EU:lla on myös Sanofin ja GSK:n, Johnson & Johnson- sekä CureVac -yhtiöiden kanssa. Ne ovat rokotekehityksessä kolmea ensimmäistä jonkin verran jäljessä.

Kaikkia EU:n tilaamia rokoteannoksia ei tarvita EU-maihin, vaan niitä on varauduttu antamaan myös kehittyville maille.

Suomi tarvitsee aikuisväestön kattavaan rokottamiseen karkeasti kahdeksan miljoonaa annosta, kun jokaiselle annetaan kaksi annosta.

Suomen osuudet jo Pfizerin ja BioNTechin, Modernan ja AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteista kattaisivat lähes suomalaisten rokotetarpeen. Tätä koko osuutta ei saada todennäköisesti kesään mennessä käyttöön.

Kevääseen mennessä myyntiluvan voi saada kuitenkin kolme muutakin EU:n sopimuskumppania tai ainakin osa niistä.

Optimistisen skenaarion mukaan Suomen aikuisväestö voitaisiinkin rokottaa varsin kattavasti kesään mennessä.

Kun rokotteet ovat saaneet myyntiluvan, sen jälkeen on kyse siitä, missä tahdissa valmistajat kykenevät rokotteita toimittamaan.

Ainakaan tuotannon määrä ei näyttäisi tulevan esteeksi. AstraZeneca on ilmoittanut, että se voi toimittaa maailmanlaajuisesti 3,5 miljardia rokoteannosta vuonna 2021, Pfizer ja BioNTech 1,3 miljardia ja Moderna 0,5–1 miljardia annosta.

Jos rokotemäärät riittävät, suomalaisten rokottaminen tulee keväällä tuskin jäämään kiinni rokotusten järjestämisestä.

Väestön normaali influenssarokottaminen kestää 2–3 kuukautta. Kausittain annetaan noin 1,5 miljoonaa annosta.

Riippuen siitä kuinka nopeasti rokote-eriä saadaan maahan, kahden annoksen koronarokotus voitaneen hoitaa 4–6 kuukaudessa, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvioi.

Koronarokotusten järjestäminen on kuntien vastuulla. Arkistokuva. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Valmiit rokoteannokset odottavat jo lähtökäskyä

Mitä tapahtuu sinä mahdollisena joulukuun päivänä, kun ensimmäinen koronarokotelupa myönnetään?

Jos rokote on Pfizerin ja BioNTechin, sen annokset on tehty todennäköisesti Euroopan-tehtaassa Belgiassa. Valmiit rokoteannokset odottavat jo lähtökäskyä yhtiön keskusvarastolla Saksassa –70 asteen hiilihappojäässä.

Rekat vievät rokoteannokset lentokentälle, josta lento Suomeen kestää muutaman tunnin.

Valmistaja on luvannut toimittaa rokote-erät suoraan useisiin kohteisiin Suomessa. Ne ovat vielä saman vuorokauden sisällä päämäärässään.

Rokote-eriä saapuu ainakin viiteen yliopistosairaalaan, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun, todennäköisesti muuallekin.

Sieltä ne toimitetaan kuntiin, joiden vastuulla koronarokotusten järjestäminen on.

Ennen rokotusten aloittamista valtioneuvoston on kuitenkin pitänyt tehdä päätös pandemiarokotuksen aloittamisesta.

Kunnat ovat jo siinä vaiheessa tiedottaneet ketkä, missä ja milloin koronarokotuksen saavat. Rokotuksia tulevat antamaan myös yksityiset terveysasemat, joiden kanssa kunnat tekevät sopimuksia.

Hoitajat pistävät kaikille ilmaisen rokoteannoksen käsivarteen. Kolmen tai neljän viikon päähän varataan uusi aika toiselle annokselle.

Sen jälkeen vain odotetaan ja toivotaan parasta.

Aihetta käsitellään maanantaina 30.11. myös Ylen A-studion lähetyksessä TV 1:ssä klo 21.