1. yle.fi
  2. Uutiset

Karjalan kieltä elvyttänyt seura teki näyttävän mahalaskun – kieliaktivistit näkevät sen mahdollisuutena

Kieliryhmät toivovat, että karjalan kieltä voitaisiin jatkossa elvyttää sovussa.

karjalan kieli
Karjalan bukvari eli aapinen eteläkarjalaksi.
Kukin karjalan kielimuoto on yrittänyt elvyttää kieltä tahoillaan. Nyt kieliaktivistit toivovat yhteistyötä.Pauliina Tolvanen / Yle

Ellendätgo karjalakse?

Ymmärrätkö karjalaa oli ensimmäisiä ilmauksia, jonka Milla Tynnyrinen oppi lapsena.

Siilinjärvellä asuneen Tynnyrisen neljästä isovanhemmasta kaksi oli karjalankielisiä. Myös vanhemmat olivat oppineet jonkin verran kieltä, mutta tyttärelle asti kielitaito ei ollut siirtynyt. Ei ennen kuin Tynnyrinen parikymppisenä päätti opetella itse isovanhempiensa kielen.

Opetusta oli vaikea löytää, minkä takia Tynnyrinen opiskeli itsenäisesti kirjoista. Itä-Suomen yliopiston karjalan opintoihin hän törmäsi sattumalta.

– Vaati salapoliisityötä ennen kuin selvisi, missä karjalaa ylipäätään voi opiskella. Olisi hyvä, jos olisi olemassa yksi taho, mistä saisi tietoa, Tynnyrinen sanoo.

Kieliseuran konkurssi on mahdollisuus

23-vuotiaan Tynnyrisen kokemus kuvaa karjalan kielen tilannetta.

Kielen elvyttäminen on ollut hajanaista, ja tänä vuonna tilanne on ollut entistäkin sekavampi.

Myrskyn silmässä on ollut Karjalan kielen seura, jonka kautta valtio on rahoittanut kielen elvyttämistä. Seuran rahankäytössä on ollut epäselvyyksiä, minkä takia opetus- ja kulttuuriministeriö jäädytti sen tuet. Kesällä yhdistys meni konkurssiin.

Pelkän kriisin sijasta karjalankielinen yhteisö näkee tilanteessa mahdollisuuden.

Osa karjalankielisistä on nimittäin ollut pettynyt Karjalan kielen seuraan. Sen on katsottu edistäneen vain yhtä karjalan kielimuotoa, livvinkarjalaa.

Nyt kun seura ei ole enää toiminnassa, kieliyhteisöllä on mahdollisuus aloittaa työ puhtaalta pöydältä.

Milla Tynyrinen istuu luokkahuoneessa.
Oma kieli on tärkeä osa karjalaista identiteettiä, mutta karjalaisuuden edellytys se ei ole. Milla Tynnyrinen katsoo, että jokainen, joka kokee olevansa karjalainen, voi sitä olla.Pauliina Tolvanen / Yle

Erimielisyydet painavat kieliyhteisöä

Ensimmäinen askel on jo otettu.

Samoihin aikoihin Karjalan kielen seuran konkurssin kanssa Suomeen perustettiin uusi kieliyhdistys Karjalan kielet. Sen puheenjohtaja joensuulainen Matti Jeskanen kertoo, että ajatuksena on ajaa tasapuolisesti kaikkien karjalan kielimuotojen asiaa.

– Yhteistyö on perusedellytys. Sen olemme nähneet, että yksi seura, jossa ei ole kaikkien kielimuotojen edustajia, ei pysty ajamaan kaikkien asiaa, Jeskanen toteaa.

Yhteisen sävelen löytäminen vaatii työtä. Karjalan kielessä on kolme erilaista kielimuotoa, ja niiden välillä on ollut erimielisyyksiä.

Keskustelua on käyty esimerkiksi siitä, millä nimellä mitäkin kielimuotoa sopii kutsua. Jo kielimuotojen luetteleminen on siis ollut tulkittavissa kannanotoksi.

Sanomalehti Karjalaisen parin vuoden takaisessa artikkelissa ristiveto on avattu juuria myöten (siirryt toiseen palveluun).

Karjalankielisessä yhteisössä on kuitenkin halua päästä erimielisyyksistä yli, sillä isot tavoitteet ovat yhteisiä.

Karjalaisia on enemmän kuin saamelaisia

Karjalankieliset eivät ole pieni vähemmistö. Uusimman arvion mukaan Suomessa on noin 11 000 ihmistä, jotka puhuvat karjalan kieltä hyvin. Yli 20 000 ihmistä ymmärtää kieltä tai puhuu sitä vähän.

Vertailun vuoksi: Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista.

Karjalankielisten tavoitteena onkin, että heidän kielensä saisi saman aseman kuin saamen kielillä on. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että karjalan kieli mainittaisiin perustuslaissa. Tällä hetkellä perustuslakiin on kirjattu suomen ja ruotsin lisäksi saamen kieli, romanikielet ja viittomakieli.

Ideaalitilanteessa karjalan kielellä olisi oma kielilaki, jossa karjalaisten kielelliset oikeudet määriteltäisiin tarkemmin.

– Karjalan kielen kirjaaminen perustuslakiin osoittaisi, että valtio tunnustaa karjalan kielen. Tällä hetkellä näin ei ole, Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin professori Helka Riionheimo sanoo.

Symboliselta tuntuvalta tunnustuksella olisi käytännön merkitystä. Se mahdollistaisi pitkäjänteisen kielen elvyttämisen ja ennen kaikkea turvaisi rahoituksen.

Matti Jeskanen, puheenjohtaja, Karjalan kielet ry, suojamaskissa
Uutta kieliyhdistystä luotsaava Matti Jeskanen näkee kaksi isoa tavoitetta: karjalan kielestä kirjaus perustuslakiin ja karjalan kielelle oma neuvottelukunta.Ari Haimakainen / Yle

Virallinen asema ja virallinen elvytysohjelma

Toinen iso tavoite on karjalan kielen neuvottelukunnan perustaminen.

Matti Jeskasen mukaan neuvottelukunta olisi se elin, joka voisi laatia karjalan kielen virallisen elvytysohjelman: päättää, miten kielen tulevaisuus turvataan ja miten mahdolliset tukirahat jaetaan.

– Neuvottelukunta ei olisi minkään yhdistyksen alainen, vaan siinä olisi mukana kaikkien kielimuotojen edustajat, kielen asiantuntijoita sekä valtiovallan edustajia, Matti Jeskanen toteaa.

Myös tutkijat ovat katsoneet, että vastuu karjalan kielen säilymisestä tulisi olla vakaalla instituutiolla yksittäisten järjestöjen sijaan (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Valtio on tukenut karjalan kielen elvyttämistä, mutta rahoituksen jatko on auki.

Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa ensin selvittää, mihin Karjalan kielen seura on saamansa valtionosuudet käyttänyt. Tarkastuksen piti valmistua joulukuussa, mutta se viivästyy. Tarkastuspäällikkö Sami Salonen arvioi, että raportti valmistuu vuodenvaihteen jälkeen.

Tutkija panostaisi lapsiin ja nuoriin

Professori Helka Riionheimo näkee, että jatkossa rahaa tulisi käyttää etenkin lapsiin ja nuoriin. Hän viittaa kielen elvyttämisestä tehtyihin tutkimuksiin.

– Karjalan kielen säilyminen elävänä edellyttää, että Suomessa on perheitä, missä lapsille puhutaan karjalaa ja missä lapsi oppii karjalaa äidinkielenä, Riionheimo toteaa.

Yhteiskunta voisi tukea lasten kielen oppimista tarjoamalla karjalankielistä päivähoitoa sekä karjalan kielen opetusta kouluissa.

Ongelmana on, että vaikka karjalan kieltä puhuvia ihmisiä on tuhansia, he asuvat hajallaan ja valtaosa on jo ikääntyneitä.

Helka Riionheimo katsoo kameraan.
Itä-Suomen yliopiston professori Helka Riionheimo näkee, että karjalan kielellä on vielä hyvä mahdollisuus säilyä elävänä.Pauliina Tolvanen / Yle

Karjala kuuluu kaikille, jotka kokevat sen omakseen

Mutta ei toivoa ole menetetty. Vaikka vain harva lapsi oppii kotonaan karjalan kielen, on nuorten kiinnostus karjalaisuutta kohtaan ollut nousussa.

Helka Riionheimon mukaan tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yliopiston kieliopintoihin on joka vuosi tulijoita. Lisäksi nuoret ovat ottaneet näkyvämpää roolia karjalankielisessä yhteisössä.

Milla Tynnyrinen on mukana Karjalaiset nuoret Suomessa -järjestössä. Sen somesivustoilla karjalan kielellä kerrotaan pride-viikosta siinä missä pääsiäisestä.

Tynnyrinen katsoo, ettei karjalaisuutta tule määritellä liian tiukasti, sillä karjalaisuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita.

– Kaiken pohjalla on yhteinen historia ja yhteinen tulevaisuus, jonkinlainen side karjalaiseen identiteettiin.

Lue lisää:

Isoisän tarina teki Tuomo Kondiesta aktivistin, joka hylkäsi suomalaisen sukunimensä: "Kalevala on karjalaisilta varastettu"

Maura Häkki kertoo Tiktokissa karjalaisuudesta, koska kukaan muu ei sitä tee – "Teen tätä tavallaan vihakommenttien takia"

Arkkipiispa Leon perustama Karjalan kielen seura keskeyttää toimintansa rahapulan takia – taustalla edellisen valtionrahoituksen epäselvyydet

Lue seuraavaksi