1. yle.fi
  2. Uutiset

"Pahoittelen, että vaivaan taas" – Hetemäki vaati kirjeenvaihdossa valmiuslakia ja maskipakkoa jo lokakuussa, Marin: "Olen syvästi turhautunut"

Yle sai entisen valtiosihteerin ja pääministerin kirjeenvaihdon loka–marraskuulta.

valmiuslaki
Revinnäisiä Martti Hetemäen ja Sanna Marinin välisistä sähköpostiviesteistä.
Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki kävivät sähköpostissa keskustelua koronan hoidosta lokakuussa. Yle, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Valmiuslain käyttöönotto koronan torjumiseksi on hiertänyt hallitusta jo lokakuun lopulta lähtien.

Entinen valtiosihteeri, hallitukselle koronastrategiaa laatinut Martti Hetemäki on lähestynyt pääministeri Sanna Marinia (sd.) sähköpostilla useita kertoja ja varoittanut korkean korona-aallon riskistä ja sen vaatimista raskaista toimista.

Yle sai tietopyynnöllä haltuunsa työelämäprofessori Martti Hetemäen ja pääministeri Sanna Marinin viestinvaihdon.

Hetemäki pelkää, että Suomessa tauti voi räjähtää samoin kuin Belgiassa ja Hollannissa kävi lokakuussa.

Viestien mukana on myös Hetemäen hallitukselle lähettämiä muistioita ja nobelisti, professori Bengt Holmstömin ja Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkisen kanssa laadittuja tilastollisia selvityksiä ja skenaarioita koronasta.

Kirjeenvaihdosta selviää, että Hetemäki on jo kuukausi sitten ehdottanut maskipakkoa ja liikkumisen rajoittamista, jotta epidemia saadaan pysähtymään. Hän on nähnyt valmiuslain käyttöönoton välttämättömäksi.

Marin on vastannut Hetemäelle ja kertonut turhautumisestaan siihen, että alueet ja erityisesti pääkaupunkiseutu eivät tee tarpeeksi estääkseen virusta leviämästä. Marinin mielestä johtamisen suuri haaste on, että hallituksen mahdollisuudet toimia nojaavat välttämättömyyteen, eivät ennakointiin.

Marin kertoo viesteissä jo 20.10. pyytäneensä selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.

Espanjan-taudissa 1918 kuolemien huippu ajoittui käytännössä kaikissa maissa loka- ja marraskuuhun

Martti Hetemäki

20.10. klo 12.18 Hetemäki kirjoittaa: Hallituksen kannattaa pyytää oikeuskanslerilta näkemys valmiuslain käytöstä

Työelämäprofessori Martti Hetemäki kirjoittaa pääministerille. Hän on huolissaan koronaviruksen toisesta aallosta, joka jyllää Euroopassa. Hetemäki on valtiovarainministeriön entinen pitkäaikainen valtiosihteeri, jonka asiantuntemusta arvostetaan laajasti.

Hetemäki päättää kertoa huolensa pääministerille sähköposteissa. Hän kirjoittaa, että Suomesta voi tulla kuin tartuntojen toisen aallon Belgia, jos tautia ei torjuta tarpeeksi tehokkailla toimilla.

– Keskustelin eilen asiasta (oikeuskansleri) Tuomas Pöystin kanssa. Minusta hallituksen kannattaisi pyytää hänen näkemystä valmiuslain käyttöönotosta, Hetemäki kirjoittaa.

Martti Hetemäki
Entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki pelkää koronan nopeaa leviämistä Suomessa. Susanne Salin / Yle

Valtiosihteeri Martti Hetemäki johti keväällä hallituksen työryhmää, joka suunnitteli koronakriisista ulospääsyä. Hetemäki siirtyi syksyllä valtiovarainministeriöstä Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessoriksi.

Hän on jatkanut työtä koronan parissa uusien kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Hetemäki teki professori Bengt Holmströmin ja Suomen Pankin neuvonantajan Juhana Hukkisen kanssa arvion, miten koronapandemia voisi levitä. Ryhmä on tehnyt laajaa selvitystä, mitkä tekijät koronapandemiaan vaikuttavat.

Hetemäki lähettää ryhmän Princetonin yliopiston seminaarissa esitettävän työn Marinille. Lukuisien analyysien joukossa kirjoittajat vertailevat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tartuntamääriä. Siinä korostuu toimien ajoitus.

– Eli jos liikkumista vähennetään tänään, niin se näyttää johtavaan huomattavaan muutokseen tartunnoissa vasta monen viikon päästä. Tämä korostaa ennakoivien toimien merkitystä, asiantuntijat toteavat raportissaan.

20.10. Hetemäki lähettää muistion: “Valmiuslain käyttöönotto koronakriisin takia”

Hetemäki lähettää myös 20.10. päiväämänsä muistion, jonka nimeksi hän on antanut “Valmiuslain käyttöönotto koronakriisin takia”. Hän kirjoittaa, että kun keväällä kausivaihtelu auttoi taltuttamaan epidemian, syksyllä tilanne on päinvastainen.

– Kun kausivaihtelu painaa nyt tartuntoja ja kuolemia yhteen jyrkkään aaltoon, on riski tehohoidon kapasiteetin ylittymisestä mielestäni nyt selvästi suurempi kuin viime keväänä.

– Euroopassa eri maiden aallot voivat pakkautua samanaikaiseksi jyrkäksi aalloksi. Näin tapahtui Espanjan-taudissa 1918, jolloin kuolemien huippu ajoittui käytännössä kaikissa maissa loka- ja marraskuuhun, entinen valtiosihteeri kirjoittaa.

Hetemäki esittää, että hallitus ottaisi käyttöön valmiuslait, kahdesta eri syystä: sekä lisätäkseen toimivaltuuksiaan että luodakseen kriisitietoisuutta.

– Tartuntojen kasvun jatkuminen lienee vääjäämätöntä, mutta sen tehokas hidastaminen on mielestäni täysin mahdollista. Se voisi käytännössä edellyttää esimerkiksi maskien käyttöä koskevaa määräystä ja ennen muuta päätöksiä kontaktien vähentämiseksi. Jälkimmäinen voisi tarkoittaa esimerkiksi liikkumisen rajoittamista (mm. ei-välttämätön työmatkaliikenne) ja kieltämällä sisätiloissa tapahtuvat kokoontumiset, Hetemäki ehdottaa.

Olen syvästi turhautunut, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä. Hallituksen sisälläkin on vaikeuksia saada riittäviä toimia läpi.

Sanna Marin

20.10. klo 16.15 Marin vastaa: Alueilta puuttuu rohkeutta – “Olen syvästi turhautunut”

Marin vastaa Hetemäen sähköpostiin samana päivänä. Hän viestittää jakavansa Hetemäen huolen ja tunnistavansa tämän mainitsemat ongelmat koronaepidemian toisen aallon hoidossa. Pääministerin mukaan suomalaisten kriisitietoisuus ei ole riittävä.

– Hei Martti, Jaan huolesi tilanteesta ja tunnistan haasteet, joita kuvailet. Olen pyytänyt selvittämään valmiuslain käyttöönoton juridisia ulottuvuuksia. Oikeudellinen ja poliittinen kynnys valmiuslain käyttöönotolle on korkea. Näin tulee toki ollakin, Marin kirjoittaa.

Pääministeri harmittelee, että kaikki ne tahot, jotka ovat ensisijaisesti koronatoimista vastuussa – eli alueet ja kunnat, eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin. Yksimielisyyttä ei ole hallituspuolueidenkaan kesken.

– Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä. Hallituksen sisälläkin on vaikeuksia saada riittäviä toimia läpi eri puolueiden epäröinnistä johtuen.

En kvinna i munskydd står i mörkret.
Pääministeri Sanna Marin myönsi turhautumisensa koronan hitaaseen hoitoon jo lokakuussa,Lehtikuva

Alueilla on välineitä tehdä ennakoivia ja nopeita toimia, mutta rohkeutta puuttuu.

Sanna Marin

Marin 20.10: "Erityisesti kannan huolta pääkaupunkiseudun toimien vaatimattomuudesta"

Jo lokakuussa Marin patisti avoimesti alueita “ryhtiliikkeeseen” eli kiristämään koronarajoituksiaan.

Sähköpostiviestistä käy ilmi, että pääkaupunkiseutu oli pääministerin huolenaiheena jo lokakuussa.

– Alueilla on välineitä tehdä ennakoivia ja nopeita toimia, mutta rohkeutta puuttuu. Erityisesti kannan huolta pääkaupunkiseudun toimien vaatimattomuudesta, Marin vastaa Hetemäelle.

Marin myöntää, että ennakoivat rajoitukset todennäköisesti auttaisivat Suomen selviämään myös pienemmin taloudellisin vaurion. Oikeusvaltion ja suomalaisen järjestelmän reunaehdot tulevat kuitenkin vastaan.

– Näen, että nyt tarvittaisiin ennakoivia, nopeita ja voimakkaita toimia epidemian hillitsemiseksi. Uskon, että selviäisimme vähäisemmin vaurioin myös taloudellisesti, jos toimisimme näin. Suomen oikeudellinen kehikko ja mahdollisuutemme toimia nojaavat kuitenkin toimien välttämättömyyteen, ei ennakointiin. Tämä on johtamisen näkökulmasta suuri haaste, pääministeri kirjoittaa.

Pahimmassa riskiskenaariossa Suomi seuraa Hollannin tai Belgian kehitystä ja kuolemat seuraavat viiveellä tartuntojen kehitystä

Martti Hetemäki

20.10. klo 19.08 Hetemäki vastaa Marinille: Koronan hidastaminen on vaikeampaa kuin keväällä

Hetemäki on Marinin kanssa yhtä mieltä siitä, että kriisitietoisuus ei ole tasolla, jolla sen pitäisi olla.

Hän pitää ongelmallisena sitä, että perustuslaki edellyttää valmiuslain toimien olevan välttämättömiä, eikä valmiuslakia voida käyttää ennakoivasti.

– Toimien välttämättömyys vs. ennakointi on tosiaan iso ongelma. Oletan kuitenkin, että perustuslakiasiantuntijat ovat valmiita arvioimaan tilannetta riskinäkökulmasta.

Hetemäki kaipaa riskiskenaarioita, miten tehohoidon kapasiteetti riittää. Tautikäyrät näyttävät Hetemäen mielestä huolestuttavilta.

– Pahimmassa riskiskenaariossa Suomi seuraa esim. Hollannin tai Belgian kehitystä ja kuolemat seuraavat viiveellä tartuntojen kehitystä esim. Ranskan ja Espanjan tavoin, Hetemäki kirjoittaa.

Koronan pysäyttäminen on Hetemäen käsityksen mukaan vaikeampaa syksyllä kuin keväällä. Erilaisten kausitekijöitten takia korona ui myötävirtaan.

Syksyn tautihuippu saatetaan saavuttaa eri maissa samoihin aikoihin, ja tartunnat ja kuolemat voivat myös hiipua lähes samanaikaisesti Euroopan maissa.

Hetemäki vertaa mahdollista kehitystä vuoden 1918 Espanjan taudin käyrään, jossa oli jyrkkä ja korkea toinen aalto.

20.11. klo 10.57 Hetemäki palaa asiaan: "Arvoisa pääministeri, hyvä Sanna"

Lähes kuukauden tauon jälkeen Hetemäki palaa asiaan. Hän on kirjoittanut jälleen uuden muistion ja kertoo lähettäneensä sen valtiovarainministerille.

Hetemäki arvioi, että epidemiaa on vaikea pysäyttää, kun testeissä positiivisten tulosten osuus on noussut yhteen prosenttiin.

Helsingin ja Uudenmaan alueella taas positiivisten tulosten osuus oli jo marraskuun alussa 2,8 prosenttia.

Hetemäki muistuttaa jälleen, että kausitekijät lisäävät tartuntoja. Vastustuskyky heikkenee loka-marraskuussa, mikä vaikuttanee taudin vakavuuteen. Siksi kuolleisuus on alkanut nousta vasta lokakuussa.

Australiassa tautia taltutetaan Hetemäen mukaan “cirquit breakerilla”. Se tarkoittaa lyhyttä lockdownia eli yhteiskunnan sulkemista hetkeksi. Se otetaan käyttöön siellä, missä testeillä paljastuu tartuntarypäs.

– Tällä viikolla Etelä-Australia otti sen käyttöön 36:n positiivisen testin perusteella. Suomessa epidemian leviämisen esto edellyttänee mm. alueellisen liikkumisen rajoittamista ja valmiuslain käyttöönottoa, Hetemäki kirjoittaa.

22.11. klo 23.57 Hetemäki: “Pahoittelen, että vaivaan taas…”

Vielä viime viikonloppuna, kun VNK:n oikeudellinen arvio oli jo teossa, Hetemäki täsmensi pääministerille sähköpostilla näkemyksiään Suomen koronatilanteesta.

– Arvoisa pääministeri, hyvä Sanna, Pahoittelen, että vaivaan taas, koronakriisin huolestuttama Hetemäki aloittaa.

Vain kahta päivää aikaisemmin, perjantaina 20.11, pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli Jan Vapaavuoren johdolla kertonut koronatoimista, joissa taas pääministeri Marin totesi saman tien olevan kiristämisen varaa.

Tanskassa tartuntoja näyttää olevan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Sille on kuitenkin Hetemäen mielestä olemassa selitys:

– Jos Suomi testaisi Tanskan verran, olisi ilmaantuvuus todennäköisesti nyt Tanskan tasolla, Hetemäki arvioi.

Hetemäki pohtii myös, miksi Eurooppa ja USA valitsivat toisenlaisen koronalinjan kuin esim. Australia ja Uusi-Seelanti.

Liitteenä on muistio luennosta, jonka Hetemäki on pitämässä seuraavana päivänä Helsingin yliopistossa: Siinä on vertailtu Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä Australian, Uuden-Seelannin ja Aasian linjoja toisiinsa.

Hetemäki kehuu Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin sunnuntaista puhetta.

– Hän oli kyllä poikkeuksellisen vakava, Hetemäki lisää.

Löfven viittasi Ruotsin yli 6 400 koronakuolemaan. Hän sanoi, että se miten Ruotsissa nyt toimitaan, on ratkaisevaa sen suhteen, ketkä ovat vielä jäljellä joulua viettämässä.

Tapahtuu kirjeenvaihdon jälkeen: 23.11 Marin jyrähtää Pirkkalassa valmiuslaista

23. marraskuuta, yli kuukausi Hetemäen kanssa aloitetun kirjeenvaihdon jälkeen, pääministeri Marin otti yhtäkkiä käyttöön valmiuslaista puhumisen.

Vierailulla kotiseudullaan Pirkkalassa Marin muistutti, että mikäli epidemiaa ei alueellisilla toimilla ja normaalilainsäädännöllä saada kuriin, on mahdollista, että otetaan samat kovat keinot käyttöön kuin keväällä – valmiuslaki. Keväällä yksi järeimpiä valmiuslain sallimia kiristyksiä oli koko Uudenmaan sulkeminen.

Samana iltana Yle uutisoi hallituksen suunnitelmista pyytää oikeudellista selvitystä valmiuslaista oikeusministeriöltä ja oikeuskanslerilta. Yle kertoo myös, että hallitus selvittää, voisiko poikkeusolot todeta, vaikka valmiuslakia ei vielä otettaisi käyttöön. Poikkeusolot voisivat auttaa hallitusta “poliittisessa ohjauksessa”.

Tätä ei kuitenkaan pidetty mahdollisena. Sen sijaan valmiuslain käyttö on keinovalikoimassa, totesi oikeuskansleri.

– Sinänsä vakavassa pandemiassa näin voidaan tehdä, ja kyllä tilanne on vakavaan suuntaan Suomessa menossa, Pöysti totesi maanantaina Yle uutisille.

25. marraskuuta, yli kuukausi Hetemäen kirjeenvaihdon aloituksen jälkeen, valtioneuvoston kanslian teettämä oikeudellinen arvio valmiuslain käyttöönoton mahdollisuudesta valmistuu.

Arviossa korostuu toisaalta se, että koronatartuntojen määrän ja terveydenhuollon kantokyvyn perusteella valmiuslaki voitaisiin ottaa käyttöön, toisaalta juuri Marinin lokakuussa Hetemäelle mainitsema “oikeudellinen kehikko”, eli että perustuslaki antaa luvan käyttää valmiuslakia ainoastaan viimesijaisena keinona – toisin sanoen vasta kun kaikki muut keinot on jo kokeiltu.

Hallituksessa valmiuslain käyttö jakaa yhä näkemyksiä. Pääministeri Marin sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ovat vaatineet eri haastatteluissa kovia toimia ja kertoneet, että valmiuslain käyttöön voidaan joutua turvautumaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) taas kaipasi 24.11. “jäitä hattuun” valmiuslain soveltamisen kanssa.

Kiuru ja pääkaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ovat jatkuvasti väitelleet, otelleet ja arvostelleet raskaasti toisiaan siitä, tekeekö Helsinki tarpeeksi koronan torjumiseksi vai ei. Kiurun mielestä olisi ollut tehtävä huomattavasti enemmän.

Juttua korjattu 28.11.20 klo 12.30: Lisätty jutun viimeiseen osioon kappale, joka alkaa: "Tätä ei kuitenkaan pidetty mahdollisena."

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallitus haluaa ohjata koronatoimia, jos alueet eivät toimi ripeästi – selvityttää poikkeusolojen julistamista

Järeä valmiuslaki nostettiin taas pöydälle – Asiantuntijat muistuttavat, ettei poikkeusoloihin voi siirtyä kevein perustein

Lue seuraavaksi