Hyppää sisältöön

Oma henkinen hyvinvointi huoletti marraskuussa melkein joka viidettä – kuulumisten vaihtaminen on nyt tärkeää, sanoo Olavi Sydänmaanlakka

Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaisista noin kolme neljäsosaa oli marraskuussa huolissaan läheisensä riskistä sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kehottaa nyt ottamaan aktiivisesti yhteyttä muihin ja kysymään kuulumisia. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Paheneva koronatilanne kaventaa elämää. Samaan aikaan pimeä aika lisääntyy.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan ihmisten hyvinvointi on nyt aikamoisella koetuksella.

– Se, mikä meille isoiten kärsimystä tuottaa, on yhteyden menettäminen toisiin ihmisiin konkreettisella, fyysisellä tasolla.

Viime kevät meni poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopeutuessa. Nyt kun koronatilanne vain jatkuu, moni kokee apaattisuutta.

– Tunnelma alkaa olla aika lailla tapissaan, Sydänmaanlakka sanoo.

Tilastokeskuksen toteuttaman ja Valtioneuvoston toimeksiantaman Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista melkein joka viides (18 %) oli marraskuussa huolissaan omasta henkisestä hyvinvoinnistaan.

Kansalaispulssi-kyselyllä (siirryt toiseen palveluun) on koronapandemian aikana seurattu suomalaisten mielipiteitä muun muassa omasta mielialasta ja viranomaistoiminnasta. Kyselyä on tehty huhtikuusta lähtien, pääosin parin kolmen viikon välein. Tuoreimmat vastaukset on kerätty 18.–23. marraskuuta. Tuolloin vastaajia oli runsaat 1 500.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaikka valtaosaa kyselyn vastaajista oma henkinen hyvinvointi ei huoleta, Olavi Sydänmaanlakan mielestä huolta kantavien määrä on suuri. Hän arvioi määrän vielä kasvavan.

– Minusta kuulostaa, että se on alkulukema ja ne todelliset lukemat ovat vielä edessäpäin. Koronan myötä mielen hyvinvointiin liittyvät teemat ovat levinneet koko kansan pariin.

Huoli omasta henkisestä voinnista on syksyn mittaan pienin askelin yleistynyt ja se on nyt suurin piirtein yhtä yleistä kuin koronakeväänä. Kesällä huoli kosketti harvempia.

Läheisen riski sairastua koronaan huolettaa enemmän kuin oma sairastuminen

Omasta riskistä sairastua koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin oli marraskuussa huolissaan 44 prosenttia Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista. Läheisen riskistä sairastua COVID-19-tautiin kantoi huolta selvästi suurempi joukko, 73 prosenttia.

Noin puolet vastaajista oli huolissaan siitä, että tartuttaisi koronaviruksen muihin oireettomana taudinkantajana.

Kesällä, kun koronatilanne oli Suomessa rauhallinen, myös huolta omasta ja läheisten sairastumisesta kannettiin vähemmän.

Huoli omasta jaksamisesta, koronaan sairastumisen pelko, samoin kuin taloudelliset huolet näkyvät tällä hetkellä yhteydenottojen lisääntymisenä myös esimerkiksi työterveydessä.

Iloa löytyy pitkistä lenkeistä, teinien läsnäolosta ja auringon pilkahduksista

Helsinkiläinen 16-vuotias Gabi Berman kertoo saavansa tällä hetkellä elämäänsä energiaa ulkoliikunnasta sekä oman perheen kanssa vietetystä ajasta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Kysyimme vastaantulijoilta Helsingin Malmilla, mistä he löytävät arkeensa tämänhetkisessä tilanteessa energiaa. Ainakin ulkona liikkuminen ja läheisten kanssa oleminen ovat tämän hetken valonpilkahduksia.

– Ulkona oleminen on räjähdysmäisesti lisääntynyt ainakin omalla kohdallani. Ja teinit kotona piristävät päivää, Hanna Niittymäki sanoo.

– Liikunta ja perheen kanssa oleminen. Ei tässä oikein muuta viitsi tehdä, että pääsisi sitten viettämään joulua kivasti perheen kanssa, sanoo puolestaan Gabi Berman.

– Kyllä ne ovat sellaiset ilmat, kun aurinko paistaa, ja lapsenlapset, Seija Takala miettii.

Eero Koskenperä puolestaan kertoo saavansa tähänkin hetkeen energiaa karjalaisesta luonteestaan.

– Äitini on karjalainen. Vaikka nyt itse kehun, olen perinyt häneltä aika iloisen luonteen. Ja sen päälle pitkää lenkkiä.

Sydänmaanlakka: Kuulumisten vaihtaminen on nyt tärkeää

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mukaan tämän hetken tilanteessa merkityksellisyyttä ja valoa elämään saattaa löytyä hyvin pienistä, yksinkertaisista asioista. Hyvän olon hetkiä voi piiloutua arkiseen ruuanlaittoon, toisen ihmisen kanssa juttelemiseen tai vaikka kodin kunnostukseen.

– Voisi kiinnittää huomiota pieniin tekemisiin, pieniin hetkiin ja yhdessä olemisiin, joiden ohi me normiaikana aika usein kuljemme.

Sydänmaanlakka korostaa, että yhteyden ylläpitäminen muihin ihmisiin ja kuulumisten vaihtaminen on nyt hyvin tärkeää. Myönteisestä näkökulmasta katsottuna korona-aika voi jopa opettaa meille uudelleen keskustelukulttuuria.

– Niiden, joilla voimia on jäljellä, tulee olla aktiivisia ja soittaa niille, jotka jäävät omaan luukkuunsa yksin.

Käsillä oleva aika on hänen mukaansa erityisen lamaannuttavaa yksinäisyyttä kokeville ihmisille. Korona-aika voi toisaalta olla monille muillekin kosketuspinta siihen, mitä yksinäisyys voi todella olla.

YK varoitti jo keväällä koronapandemian jälkeisestä mielenterveyskriisistä. Olavi Sydänmaanlakan mielestä Suomeen olisi nyt rakennettava palvelukulttuuria, jossa sopivaa apua saa entistä nopeammin, jo silloin, kun avunhakija kokee sitä tarvitsevansa.

– Meillä on juuri nyt sopiva hetki rakentaa turvaverkkoa tilanteeseen, joka meillä on edessä koronapandemian jälkeen.

Valtioneuvoston toimeksiantamaa ja Tilastokeskuksen toteuttamaa Kansalaispulssi-kyselyä on tehty korona-aikana, huhtikuusta 2020 lähtien. Verkkokyselynä tehdyn kyselyn vastaajamäärä on eri kierroksilla ollut noin 1 100–1 700 vastaajaa. Vastaajat ovat olleet 15–74-vuotiaita suomalaisia. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on 95 prosentin todennäköisyydellä 2–3 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

Voit keskustella jutun aiheesta 3.12. klo 23 saakka.

Lue myös: