1. yle.fi
  2. Uutiset

Kirjeenvaihtajan analyysi: Joe Bidenin ulkopoliittisten tavoitteiden suurin haaste löytyy kotikentiltä

Jos Joe Biden haluaa presidenttinä palauttaa Yhdysvallat kansainvälisen päätöksenteon päätypaikalle, huomio pitäisi kääntää ensin sisäpolitiikkaan, kirjoittaa Ylen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Iida Tikka.

USA:n vaalit 2020
Joe Biden esitteli ministeriehdokkaitaan.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden esitteli hallintonsa ensimmäiset nimitykset tiistaina kotikaupungissaan Wilmingtonissa.Mark Makela / AFP

WashingtonUusi viikko, uusia uutisia Yhdysvaltain presidentin vaihdoksesta. Tällä viikolla Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden nimittää varmasti lisää ehdokkaita tulevaan hallintoonsa.

Biden aloitti ehdokkaiden nimeämisen viime viikolla muun muassa ulkoministerin, valtiovarainministerin ja YK-lähettilään pesteistä. Nimettyjen joukkio on täynnä ulkopolitiikan konkareita.

Joukko ensisijaisesti sisäpoliittisia, tärkeitä salkkuja on vielä jakamatta. Biden ei ole vielä nimennyt esimerkiksi työministeriä, terveysministeriä, energiaministeriä, opetusministeriä tai maatalousministeriä.

Ulko-ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien pestien jakaminen ensin oli Bidenilta harkittu viesti maailmalle. Ulkopolitiikka on keskiössä, ja Yhdysvallat palaa kansainvälisten neuvottelupöytien päätypaikalle neljän vuoden yksinäisen toilailun jälkeen.

Vuonna 2020 uuden hallinnon korupuheet kuulostavat kuitenkin epärealistisilta. Kotimaan ongelmat voivat olla ylitsepääsemätön este Bidenin kunnianhimoisille tavoitteille maailmalla.

Biden tarvitsee vahvaa tukea kotimaassa voidakseen viedä läpi ulkopoliittisia päätöksiä. Sitä hän ei ole saamassa.

Edustajainhuoneessa demokraateilla on niukka enemmistö, mutta ulkopolitiikan kannalta tärkeämpi on senaatti. Senaatin voimasuhteet ovat vielä auki ja riippuvat tammikuussa järjestettävistä Georgian osavaltion erityisvaaleista. Mutta vaikka demokraatit voittaisivat kummatkin jaossa olevat senaattipaikat, puolue ei saa selvää enemmistöä.

Mike Pence, Kelly Loeffler ja David Perdue vilkuttavat yleisölle
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence (vas.) ja Georgian istuvat republikaanisenaattorit Kelly Loeffler ja David Perdue kampanjoivat Cantonin kaupungissa Georgiassa 20. marraskuuta.EPA / Tami Chappell

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että erityisesti kansainvälisten sopimusten solmiminen vaikeutuu huomattavasti. Yhdysvaltain perustuslain mukaan niiden laillistaminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön senaatissa.

Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen laillistamisesta ei koskaan edes äänestetty senaatissa, koska Barack Obaman hallinto tiesi, ettei sopimus saisi tarvittavaa tukea. Siksi sopimuksen pyörtäminen hoitui presidentti Donald Trumpilta vaivattomasti.

Bidenin kokenut ulkopoliittinen tiimi pyrkii palauttamaan Trumpin kaudella pirstaloitunutta luottamusta Yhdysvaltoihin.

Lue tästä keitä Joe Biden on valinnut hallintoonsa – Ensinimitykset kielivät kansainvälisen yhteistyön painottamisesta ja tasa-arvon arvostuksesta

Se ei kuitenkaan ole oikotie onneen, sillä kansainväliset neuvottelijat tietävät Yhdysvaltojen sisäpoliittisen painolastin. Sisäpolitiikkaan liittyvä kikkailu on nakertanut kumppaneiden uskoa Yhdysvaltoihin vuosikausia ennen Trumpin presidenttiyttä.

Yhdysvallat on vuosien ajan toiminut monissa sopimuksissa tärkeänä neuvottelijana ja puskenut kansainvälistä päätöksentekoa eteenpäin johtavan supervallan voimalla. Loppumetreillä maa on kuitenkin jättäytynyt samojen sopimusten ulkopuolelle tai niitä ei ole ratifioitu.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen lasi- ja teräsrakenteinen toimitalo
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC Hollannin Haagissa.AOP

Yhdysvallat ei esimerkiksi ole allekirjoittanut YK:n merioikeusyleissopimusta republikaanipoliitikkojen vastustuksen vuoksi. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on ratifioimatta pitkälti ruohonjuuritason konservatiiviryhmien aktivismin ansiosta. Yhdysvallat ei ole mukana kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, jota se auttoi muodostamaan.

Jos kotikenttä ei tue presidenttiä, kumppanimaiden on hankala luottaa jatkossakaan sopimusten kestävyyteen.

Monet republikaanit vastustavat kansainvälisiä sopimuksia periaatteesta, sillä ne rajaavat kansallista päätäntävaltaa. Bidenista on tulossa presidentti ennennäkemättömän polarisoituneessa tilanteessa, jossa vastapuoli asettuu entistä todennäköisemmin poikkiteloin.

Lisäksi Yhdysvaltojen asema maailmalla on merkittävästi heikentynyt. Koronakriisi on vain vauhdittanut maan kestämätöntä eriarvoisuutta ja murentanut kansainvälistä arvovaltaa. Yhdysvallat ei myöskään ole enää yksiselitteisesti maailman hegemoninen johtaja. Nouseva suurvalta Kiina haastaa Yhdysvaltoja maailmanmarkkinoilla ja kerryttää sotilaallista voimaansa, vaikka Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittinen johtoasema on vielä toistaiseksi selkeä.

Yhdysvaltain kasvava eriarvoistuminen (siirryt toiseen palveluun) on myös heikentänyt maan pehmeää voimaa eli liberaalin demokratian vetovoimaisuutta. Se näkyy autoritaarisuuden nousuna ympäri maailman.

Biden kuvaili viime tiistaina haluavansa Yhdysvaltojen johtavan maailmaa "esimerkkinsä voimalla, ei voimansa näyttämisellä". Jotta Yhdysvallat voisi onnistua siinä, pitäisi maan olla taas edelläkävijä.

Kotimaassa Biden haluaa ajaa läpi suuria rakennemuutoksia esimerkiksi energiasektorilla, missä presidentti aikoo vauhdittaa Yhdysvaltoja harppaukseen kohti uusiutuvaa energiaa. Samoin Biden haluaa nostaa koulutuksen laatua ja tavoittavuutta, koska Yhdysvallat on siinäkin jäänyt muista kehittyneistä maista jälkeen.

Biden vannoo, että Yhdysvallat ei seuraavalla presidenttikaudella vetäydy kansainväliseltä näyttämöltä. Mutta maan täytyy kyllä kääntyä sisäänpäin, ainakin Bidenin kauden alkuvaiheessa.

Jakoa odottavat sisäpoliittiset ministerinsalkut ovat kohtalokkaan ratkaisevat, myös ulkopolitiikan kannalta.

Voit tästä kuunnella radion Maailmanpolitiikan arkipäivää-lähetyksen lauantailta, aiheena: Pyörtääkö Biden täysin Amerikka ensin -politiikan?

Lue myös:

Tuleva presidentti Joe Biden valitsi viestintähenkilöstönsä Valkoiseen taloon

Joe Biden saattaa tuoda Yhdysvallat takaisin Iranin ydinaseohjelmaa hillitsevään sopimukseen

Kirjeenvaihtajalta: Paluu entiseen, jota ei enää ole – Biden luottaa tuttuihin tekijöihin ulkopoliittisen murroksen keskellä

Yhdysvaltain ulkoministeriksi tulossa Bidenin pitkäaikainen tukija ja turvallisuuspolitiikan tuntija – aivan erityinen suhde Antony Blinkenillä on Ranskaan

Lue seuraavaksi