1. yle.fi
  2. Uutiset

Millaiselta kuulostavat ääniksi muutetut säätiedot? Musiikkiteknologiassa tehdään kokeiluja, joissa harpustakin kehkeytyy yllättävä soitin

Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian laitoksella tehdään erilaisia ääneen ja tuotantotekniikkaan liittyviä kokeiluja.

musiikkiteknologia
Janne Storm, Resonata-installaatio
Janne Storm operoimassa Resonata-installaatiota. Jussi Mankkinen / Yle

Janne Storm vetelee punaisten lankojen päässä olevia mustia kapuloita vasemmalta oikealle, ylös ja alas. Mieleen tulee jonkinlainen voimistelijan ja kapellimestarin yhdistelmä. Isolla näytöllä näkyy vuosilukuja, vihreää käyrää ja tietokoneanimaatioita. Korviin tarttuu outoja ääniä, joita voisi kuvitella kuulevansa tulevaisuuteen sijoittuvan scifi-elokuvan yhteydessä.

– Tämä puuuu- ääni tulee yön ja päivän lämpötilavaihtelun tasaisuudesta. Maan pyörimisnopeuden taajuus on kuultavissa tuosta lämpötilaerosta, ja samalla voi huomata, että kun kesäisin alkaa olla hieman lämpimämpää, alkaa yläsävelsarjoja tulla lisää, Storm kertoo.

Tällä tavalla toimii Janne Stormin dataa ääneksi muuttava Resonata-installaatio. Storm on hankkinut installaatiota varten erilaisia datapaketteja, joista yksi liittyy säähän.

– Periaatteessa mikä tahansa signaali, joka kulkee ylös ja alas, on muutettavissa ääneksi – sillä tavallahan ääni juuri toimii. Olen halunnut tutkia, millaisen kokemuksen esimerkiksi lääketieteellinen mittaus tai ilmastodata voi tarjota, jos sen muuttaa ääneksi – sen sijaan, että sitä vain lukisi pitkää numerolistana. Minua kiinnostaa, onko kokemus intuitiivisempi, jos koko listan kuuleekin äänenä.

Janne Storm, Resonata, musiikkiteknologia
Janne Stormia kiinnostaa datapakettien muuttaminen ääniksi. Jussi Mankkinen / Yle
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian laitoksen kokeellista musiikkia: kolme näkökulmaa.
Resonata-installaatio
Resonata-installaatiossa dataa on muutettu ääneksi, jota on nopeutettu jopa 26-miljoonakertaiseksi. Jussi Mankkinen / Yle

Storm on muuttanut ääniksi sekä ihmisen sisäavaruutta että kosmisia ulottuvuuksia, kuten sensoreilla mitattua unta ja aurinkokuntamme planeettojen koordinaatteja. Koska planeetat kiertävät tasaista kehää, niiden kohdalla rytmi on selviö, mutta rytmiä löytyy myös yllättävistä yhteyksistä, kuten lääketieteestä ja hermostosairauden datasta.

– Neuropatia-nimisestä hermostosairaudesta löytyy selkeä biitti – sitä ajattelee, että ihmisen kohdalla rytmiä syntyy, kun kaikki on hyvin, mutta tässä tapauksessa asia on päinvastoin, Storm pohtii.

Janne Stormin mukaan datan kuvaamisen hyöty äänenä liittyy korvan valtavaan resoluutioon ja sen kykyyn erottaa toistuvia malleja, vaikka ne tapahtuisivat niinkin nopeasti kuin kymmenen kertaa sekunnissa.

– Uskon, että datan ja tiedon sisäistämisessä kuulo voisi olla hirveän hyvä väline myös sellaisilla alueilla, joissa sitä ei aiemmin ole käytetty.

Emil Sana, Katilyne Roels, harppu
Emil Sanan ja Katilyne Roelsin Trapped-teos hyödyntää elekroakustisen harpun manipuloituja ääniä. Jussi Mankkinen / Yle

Harpun yllättävät ulottuvuudet

Resonata-installaatio on yksi esimerkki Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian laitoksen uusista kokeiluista. Laitoksen toimenkuvaan kuuluu etsiä uudenlaisia äänitys- ja tuotantotekniikoita sekä tuoda yllättäviä näkökulmia musiikkiin, jossa elektroninen ja akustinen kohtaavat.

Esimerkiksi perinteikkääksi ja yksioikoiseksikin soittimeksi mielletystä harpusta saadaan taiottua varsin yllättäviä ääniä, jos sille tielle lähdetään. Emil Sanan ja Katilyne Roelsin Trapped-teoksessa harppu kokeekin elektronisen muodonmuutoksen looppien ja kerroksittaisten äänien avustamana.

– Ihmisillä on valitettavasti edelleen hyvin stereotyyppinen käsitys siitä, millainen harppu on soittimena, ja mitä sillä oikein voi tehdä. Semminkin, kun jo nykyisessä klassisessa musiikissakin harpun puuosia voidaan koputella, tai esimerkiksi kynsiä voidaan vedellä kieliä pitkin, harpisti Katilyne Roels toteaa.

Roelsin mukaan harppuilmaisua pystyisi huoletta laventamaan vieläkin ennakkoluulottomampiin suuntiin.

– Harpulla voisi aivan hyvin soittaa rock-musiikkia. Itseasiassa kokeilimmekin sitä jo soundeilla, joihin ei harpun kohdalla ole aiemmin totuttu.

Katilyne Roels, harppu
Katilyne Roelsin mukaan ihmisten mielikuvat harpusta ovat usein varsin stereotyyppisiä. Jussi Mankkinen / Yle
Emil Sana, Katilyne Roels
Emil Sana ja Katilyne Roels harjoittelemassa Trapped-teosta Helsingin Musiikkitalossa. Jussi Mankkinen / Yle
Emil Sana ja Katilyne Roels
Emil Sanan läppäriä käytetään live-esityksissä. Jussi Mankkinen / Yle
Emil  Sana
Emil Sanaa kiinnostaa musiikkiteknologian lisäksi elokuvamusiikki. Jussi Mankkinen / Yle

Trappedin kohdalla työnjako on selkeä: Roels soittaa elektroakustista harppua, jonka ääniä Sana muokkaa ja manipuloi tietokoneella.

– Soitan koskettimia, mutta tavallaan myös minä soitan samalla harppua, koska tässä teoksessa muokkaan kyseisen soittimen ääniä – sekä etukäteen nauhoitettuja osioita että paikan päällä soitettuja, Emil Sana kertoo.

Sanan mukaan Trapped liittyy vahvasti elokuvamusiikin traditioon.

– Olen kiinnostunut siitä, että musiikin avulla kerrotaan tarina. Trapped on kappale, jossa on mukana myös tunnetta, eikä se jumiudu kokonaan tekniikkaan tai teknologiaan.

Otso Lähdeoja, Alejandro Montes de Oca
Otso Lähdeojan ja Alejandro Montes de Ocan projektissa dj-dekki muuttuu soittimeksi. Jussi Mankkinen / Yle

Tulevaisuudessa musiikkiteknologia pienenee entisestään

Musiikillisia kokeiluja voi tehdä myös käyttöliittymän kautta. Otso Lähdeojan ja Alejandro Montes de Ocan ELECTRONS ON THE BEAT! : RE-plugged - projektissa yhdelle hengelle suunnitellun dj-dekin takana operoikin kaksi käsiparia.

– Tässä on nimenomaisena tarkoituksena muuttaa perinteinen dj-dekki soittimeksi ja luovaan toimintaan liittyväksi työkaluksi. Äänimateriaali on omaamme, ja live-esitykseen kuuluu improvisaatiota, Otso Lähdeoja kertoo.

Lähdeojaa kiinnostaa tällä hetkellä etenkin digitaalisen aikakauden yhteismuusikkous.

– Erilaisten digitaalisten laitteiden kautta voidaan välittää muusikkojen keskinäistä tekemistä ehkä hieman eri tavalla kuin klassisen tai instrumentaalimusiikin traditiossa.

Otso Lähdeoja, Alejandro Montes de Oca
Kahden käsiparin kohtaamisia yhdelle käsiparille tarkoitetulla laitteella. Jussi Mankkinen / Yle
Otso Lähdeoja, Alejandro Montes de Oca
– Projektissamme on kyse on elektroakustisesta improvisoinnista. Olemme myös "häkänneet" eli muokanneet tätä laitetta hieman, eli se kontrolloi myös syntetisaattoria, Alejandro Montes de Oca kertoo. Jussi Mankkinen / Yle

Ääneksi muutettua dataa, manipuloitua harppua ja kokeellisia käyttöliittymiä – mihin suuntaan musiikkiteknologia tulevina vuosina katsoo?

Sibelius-Akatemian Musiikkiteknologian laitoksen äänityksestä ja äänituotannosta vastaavan lehtorin Miikka Huttusen mukaan kaikki ainakin pienenee.

– Tällä hetkellä ammattimainen musiikkistudio mahtuu läppäriin, parin vuoden kuluttua se sujahtaa kännykkään. Musiikin tekeminen on mullistunut, ja koneoppimisen ja automatisaation myötä siitä tulee tavalliselle ihmiselle entistäkin helpompaa. Tietokone auttaa säveltämään ja miksaamaan musiikkia siten, että laatu hipoo ammattijälkeä.

Miikka Huttunen, musiikkiteknologia
Miikka Huttusen mukaan koneoppiminen ja automatisaatio saavat aikaan sen, että lähitulevaisuudessa kuka tahansa pystyy tekemään ammattimaista musiikkia. Jussi Mankkinen / Yle

Parikymmentä vuotta sitten tilanne oli vielä hyvin erilainen

– Aloitin täällä opiskelun vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin jotakin teknistä asiaa laskettiin isolla tietokoneella, joka saattoi rumpsuttaa päiväkausia. Nyt samat asiat ovat työaseman liitännäisiä, jotka voidaan tuosta vain napsauttaa päälle, ja jotka tekevät saman asian sekunneissa, Miikka Huttunen toteaa.

Huttunen itse kokee tämän hetken nykyteknologian kuumaksi perunaksi käyttöliittymät.

– Nykyinen konemusiikki menee helposti siihen, että on läppäri ja hiiri tai dj-laitteet, mutta reaaliaikainen tekeminen voi olla haastavaa. Klassisen musiikin instrumenteissa on melko selkeä käyttöliittymä, jonka kautta tulee myös esityskäytäntö, mutta kuinka konemusiikkiin saisi performanssin tuntua?

Lue seuraavaksi