1. yle.fi
  2. Uutiset

Oululaispoliitikot kertovat huonosta keskustelukulttuurista kaupunginvaltuustossa – valtuutettu: "Vallitsee pelon ja turvattomuuden ilmapiiri"

Yle kysyi oululaisten valtuutettujen näkemystä valtuuston keskustelukulttuurista. Moni koki, että se on tällä kaudella poikkeuksellisen huono.

kunnanvaltuustot
Oulun kaupunginvaltuuston kokous
Ylen valtuutetuille tekemässä kyselyssä oltiin laajasti sitä mieltä, että valtuuston keskustelukulttuurissa on ongelmia. Kuva on valtuuston kokouksesta 30.11. Paulus Markkula / Yle

Ilmapiiri Oulun kaupunginvaltuustossa on huono. Poikkeuksellisen hankalan meneillään olevan valtuustokauden ongelmat kärjistyivät rumaksi riitelyksi 9. marraskuuta valtuuston kokouksessa, jossa käsiteltiin kahta isoa asiaa: kunnallisveron korotusta ja valtuuston oikeutta saada tietoa Oulun yliopiston keskustakampushankkeesta.

Puhe kärjistyi asiattomuuksiin ja jopa kiroiluksi sekä kokouksessa että kokouschatissa tapahtuneen pitkällisen provosoinnin vuoksi. Kiroilijoista vihreiden valtuutettu Latekoe Lawson Hellu on pyytänyt julkisesti anteeksi käytöstään.

Oulun kaupunginvaltuuston kokous kärjistyivät rumaksi riitelyksi 9. marraskuuta. Kiroilijoista valtuutettu Latekoe Lawson Hellu on pyytänyt julkisesti anteeksi käytöstään. Alkuperäinen video: Oulun kaupunki/ Saha Prod. Editointi: Timo Nykyri / Yle

Marraskuun alun valtuuston kokoukseen liittyen on tehty toistaiseksi yksi rikosilmoitus valtuutettu Junes Lokan toiminnasta. Rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista kertoo, että tätä toisen valtuutetun tekemää ilmoitusta tutkitaan laittomana uhkauksena. Rikoksen epäillään tapahtuneen Lokan oman videolähetyksen välityksellä kokouksen aikana, ei varsinaisessa kokoustilanteessa. Poliisi sai Kalevan (siirryt toiseen palveluun) mukaan asiasta myöhemmin lisätietoa, minkä jälkeen toiseksi rikosnimikkeeksi kirjattiin kunnianloukkaus.

Ongelmat ovat kuitenkin yhtä kokousta laajempia, käy ilmi vastauksista, joita Yle sai kaikille kaupunginvaltuutetuille tehtyyn sähköpostikyselyyn. Siihen vastasi 37 valtuutettua 67:stä. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet valtuutetut olivat sitä mieltä, että valtuuston keskustelukulttuurissa on ongelmia. Vain neljä vastaajaa ei kokenut näin.

Ilmapiiri tällä valtuustokaudella on ollut poikkeuksellisen huono

Lähes puolet Ylelle sähköpostitse vastanneista valtuutetuista mainitsi esimerkkeinä keskustelukulttuurin heikkenemisestä valtuutettujen ja ryhmien solvaamisen, henkilökohtaisen loukkaamisen, tarkoituksellisen provosoinnin ja valtuuston polarisoitumisen. Tässä ei ryhmien välillä ollut suuria eroja.

Suurinta valtuustoryhmää keskustaa edustava kolmannen kauden valtuutettu Kyösti Oikarinen sanoo esimerkiksi vastauksessaan, että tämä valtuustokausi on ollut keskustelukulttuuriltaan aivan ainutlaatuinen.

– Valtuustoon on noussut uusia ryhmiä, joille rauhallinen käyttäytyminen ja rakentava keskustelu ei ole tärkeää. Poliitikot ja osittain kansalaiset sekä mediakin on turtunut huonoon puheenparteen ja epäkohteliaaseen debattiin, Oikarinen kertoo.

Etäkokousten aikana keskustelu on Oikarisen mielestä vielä pahentunut.

– Esimerkkiä ovat näyttäneet jopa kansanedustajat ja tietenkin Trump. Monet ajattelevat, että ilkeä puhe on sallittua ja jopa toivottavaa.

Kritiikki kohdistuu erityisesti valtuutettu Junes Lokkaan

Kolmasosa kyselyyn vastanneista valtuutetuista nosti keskeisimmäksi syyksi keskustelukulttuurin kovenemiseen valtuuston nousseen uuden ryhmän eli Junes Lokan edustaman Aidon suomalaisen yhteislistan.

Neljättä kauttaan Oulun kaupunginvaltuustossa istuva vihreiden Satu Haapasen mielestä Lokka on onnistunut vääristämään valtuuston keskustelukulttuurin kauden alusta alkaen. Haapasen mukaan valtuutetut ovat tulleet varovaisemmiksi omissa puheissaan, koska pelkäävät joutuvansa Lokan hyökkäyksien kohteeksi.

– Tällä hetkellä valtuustossa vallitsee pelon ja turvattomuuden ilmapiiri, Haapanen kertoo vastauksessaan Ylelle.

Haapanen näkee, että lähes jokainen valtuutettu on enemmän tai vähemmän varuillaan Lokan suhteen.

– Ymmärrän hyvin, miksi suurin osa valtuutetuista on mieluummin hiljaa kuin puuttuu hänen puheisiinsa tai tekisi osaltaan edes kunnianloukkausilmoituksen, Haapanen sanoo.

Myös Vasemmistoliiton kolmannen kauden valtuutettu Anne Huotari näkee tämän valtuustokauden keskustelukulttuurin pahenemisen johtuvan valtuutettu Junes Lokan käyttäytymisestä. Huotarin mielestä vain Lokka käyttää toistuvasti ja tahallisesti eettisesti arveluttavaa kieltä valtuustossa.

– Jo alussa hän arvosteli valtuutettujen ulkonäköä ja nimitteli muun muassa vajakeiksi ja lukemattomilla muilla halventamistarkoituksessa käyttämillä nimillä.

Esimerkiksi marraskuisessa kokouksessa Lokka käytti muista valtuutetuista ilmaisua "nämä ihmiset, en mä tiedä onko nämä edes ihmisiä". Huotari kertoo, että lisäksi hän nimitti halventavasti valtuutettuja teams-linkin viesteissä, mikä ei näkynyt yleisölle.

Olun kaupunginvaltuuston kokouschat-keskustelua 9.11.2020
Kuvakaappaus Oulun kaupunginvaltuuston kokouschatista 9. marraskuuta. Timo Sipola / Yle
Oulun kaupunginvaltuuston kokouschat-keskustelua 9.11.2020
Kuvakaappaus Oulun kaupunginvaltuuston kokouschatista 9. marraskuuta. Timo Sipola / Yle

Usea valtuutettu pyysi Huotarin mukaan puheenjohtajaa puuttumaan tilanteeseen kokouschatissa.

Lopulta Satu Haapanen pyysi työnjärjestyspuheenvuoron ja sanoi asiattomasta käytöksestä, mutta ei kertonut sen esiintyvän myös viesteissä. Tämän jälkeen tilanne riistäytyi käsistä, mikä näkyy muun muassa jutussa olevalla videolla.

Yksi valtuutettu kertoi vastauksessaan Ylelle, että on hakenut koko perheelleen turvakiellon, koska on joutunut Lokan taustajoukkojen vihan kohteeksi. Hän ei halua kertoa asiasta nimellään turvallisuutensa takaamiseksi.

Osa kokee, ettei kaikesta saa puhua

Aidon suomalaisen yhteislistan Junes Lokka puolestaan nimeää vastauksessaan Oulun kaupunginvaltuuston keskeiseksi keskustelukulttuurin puutteeksi sen, että valtuutetut eivät osaa olla sekuntiakaan hiljaa, kun hän puhuu.

– Olen sanonut tämän heille useasti, ja myös puheenjohtaja on huomauttanut heitä, mutta he eivät tottele. Viime kokouksessa puheenjohtaja joutui mykistämään heidät, kun vihreät vihapuhuivat.

Ensimmäisen kauden valtuutetun mielestä asia johtuu tapojen puutteesta.

– Vapaa kasvatus tuottaa tuollaisia yksilöitä.

Ratkaisuksi keskustelukulttuurin parantamiseen Lokka esittää, että heidät pitäisi poistaa salista kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti.

– En ole koskaan tavannut yhtä moukkamaisia ihmisiä kuin Oulun valtuutetut.

Myös perussuomalaisten valtuutettu, kansanedustaja Jenna Simula kokee Lokan tavoin, että ongelma on siinä, että puhetta ei sallita tarpeeksi.

Hän toteaa vastauksessaan, että Oulun kaupunginvaltuuston heikentynyt keskustelukulttuuri kiertyy maahanmuutosta ja sen vaikutuksista puhumisen ympärille.

Simulan mielestä maahanmuutto on aihe, joka saa ihmiset puhumaan valtuustossa puhujan päälle, syyttelemään rasismista ja ihmisvihamielisyydestä, vaikka maahanmuuttokriittinen puhe tai esitys olisi kuinka asiallinen tahansa.

– Rasismiväitteillä yritetään hiljentää puhuja ja estää maahanmuuttokriittisen ajattelun leviämistä. Muuta syytä en keksi.

Kokouksiin kaivataan tiukempaa puheenjohtajuutta

Puolet Ylen kyselyyn vastanneista valtuuston jäsenistä nosti myös esiin sen, että puheenjohtajan tulisi olla tiukempi kokouksissa. Puheenjohtajaa kritisoitiin siitä, että hän ei puutu asiattomaan käytökseen ja puheisiin tarpeeksi.

Kokousten striimaaminen, valtuutettujen julkisuushakuisuus ja kuntavaalien läheisyys mainittiin myös syinä heikkoon keskustelukulttuuriin muutamissa vastauksissa.

Kokoomusta edustava valtuuston puheenjohtaja Juha Hänninen on istunut valtuustossa kaksikymmentä vuotta. Hän sanoo, että koskaan aiemmin keskustelukulttuuri ei ole ollut tällaista kuin meneillään olevalla valtuustokaudella. Etäkokoukset ovat tehneet asiasta entistä vaikeamman.

Oulun kaupunginvaltuuston etäkokousjärjestelmä oli marraskuun kokouksessa puutteellinen. Puheenjohtaja ei voinut sulkea valtuutettujen mikkejä, mikä mahdollisti esimerkiksi päälle puhumisen. Tämän hetken tiedon mukaan teknisiä ongelmia tulevissa Oulun kaupunginvaltuuston etäkokouksissa ei pitäisi olla.

Hänninen näkee, että pienellä osalla valtuuston jäsenistä on parantamista käytöstavoissa.

– Aikuisille ihmisille valtuustosali ei ole paras paikka opettaa käytöstapoja. Jos kotikasvatus on epäonnistunut, ollaan vähän myöhässä. Jos rankaisutoimiin joudutaan ja häiriön tuottaminen on pääasia, niin kaveri ei ole ymmärtänyt, miksi on valtuustossa.

Asiattomaan puheeseen pitää Hännisen mielestä kuitenkin puuttua.

– Suosittelen tekemään rikosilmoituksen, jos rikoksia kuten kunnianloukkaus, vihapuhe tai rasistiset puheet on tehty.

Puheenjohtamista on myös tarkoitus Hännisen mukaan jatkossa jakaa varapuheenjohtajien kanssa tunnin rupeamiin työn helpottamiseksi.

– Jos on seitsemän tuntia suorassa lähetyksessä ja juuri kärsii hengittää, niin ei se ole helppo hetki, sanoo Hänninen.

Asiaton puhe ei kuulu valtuustoon

Itä-Suomen yliopiston kuntaoikeuden professori Asko Uoti on katsonut valtuuston kokousstriimin ja kommentoi keskustelukulttuuria oikeudellisesta näkökulmasta.

– Voidaan sanoa, että Oulun marraskuisessa valtuustokokouksessa esiintyi vähintäänkin piirteitä sangen rasistissävyisestä kielenkäytöstä. Suomen oikeusjärjestyksen ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuslinjausten mukaisesti sellaiset ilmaukset tulee kitkeä pois kunnallisten toimielinten keskustelupuheenvuoroista.

Toisaalta kyseisessä Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa esiintyi Uotin mukaan myös yleisempääkin vihapuhetta. Tässä suhteessa kokouskäyttäytymisen lain- ja asianmukaisuutta rikkoi useampikin valtuutettu.

Kunta-alan konsulttitoimisto Hallintoakatemian erityisasiantuntija Tuuli Tarukannel ja koulutuspäällikkö Pirjo Ala-Hemmilä arvioivat striimin pohjalta, miltä asia ulkopuolisten kunnallishallinnon ammattilaisten silmin näyttää ja mitä Oulun valtuuston keskustelukulttuurille olisi tehtävissä.

He korostavat, että luottamushenkilöllä on velvollisuus toimia hyvän hallinnon mukaisesti ja velvoite arvokkaaseen käytökseen sekä asialliseen kielenkäyttöön. Myös kuntalaisella on oikeus hyvään hallintoon ja sellaiseen päätöksentekoon, jolla hänen oikeusturvansa toteutuu.

Marraskuisessa Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuutettujen puhe oli heidän arvionsa mukaan toista alas painavaa, epäasiallista ja jopa solvaavaa.

Epäkohtia ovat heidän mukaansa myös päälle puhuminen ja puheenjohtajan johtamisen kyseenalaistaminen.

Viranhaltijat toimivat Ala-Hemmilän mukaan kokouksessa hienosti. He vastasivat ilkeisiin kommentteihin asiallisesti ja hoitivat rauhallisesti vaativaa tilannetta.

– Myös puheenjohtajan toiminta oli napakkaa ja hyvää. Jos joku ei tarkoituksellisesti halua toimia arvokkaasti kuten valtuutetun kuuluu, niin pelkällä hyvällä puheenjohtajuudella sitä ongelmaa ei ratkaista. Se vaatii muitakin toimenpiteitä, sanoo Pirjo Ala-Hemmilä.

Tuuli Tarukannel pohtii, että pääosa valtuutetuista voisi esimerkiksi yhteisesti päättää, että he eivät provosoidu tilanteissa, joissa heitä yritetään provosoida tietyn tyyppiseen käytökseen.

Puheenjohtajan asia olisi Tarukannelin mukaan jälkikäteen käydä kahdenkeskisiä keskusteluja niiden valtuutettujen kanssa, joiden toiminnassa on kohentamisen varaa.

Neljännen kauden valtuutettu Satu Haapanen sanoo, että valtuutettujen kannalta kokouksiin on nykyään ikävä mennä.

– Aiemmin oli aina kiinnostavaa mennä kokouksiin keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista, vaikka asiat olivat vaikeitakin. Nyt kokoukset ovat ilmapiiriltään ikäviä ja surullisia.

Juttua on täydennetty 2.12. kello 16.44: Juttuun on lisätty poliisilta saatu tieto, että esitutkinnan perusteella rikoksen epäillään tapahtuneen Lokan oman videolähetyksen välityksellä kokouksen aikana, ei varsinaisessa kokoustilanteessa.

Lue seuraavaksi