Hyppää sisältöön

Opiskelijat kertovat naisten seksuaalisesta ahdistelusta teekkaribileissä – "fuksirastilla" painostettu juomaan piimää miesopiskelijan haarovälistä

Tampereen ylioppilaskunnassa ei tulevaisuudessa enää suvaita yhden sukupuolen yhdistyksiä.

Somevaikuttaja Natalia Salmelan Instagram-postaus herätti keskustelun opiskelijapiireissä tapahtuvasta häirinnästä. Kuva: Tiina Leinonen

Somevaikuttaja Natalia Salmela on nostanut Instagramissa esiin miesteekkareiden sopimattoman käytöksen naisia kohtaan.

Salmela jakoi kokemuksensa teekkaribileistä, koska yliopistojen salaseurat ovat ehdolla vuoden naisvihamielisimmäksi paikaksi viikonloppuna järjestettävässä Naisvihagaalassa.

Naisvihagaalan takana on feministinen taideaktivistiryhmä Cult Cunth, jonka mukaan yliopistojen herrainkerhot pitävät yllä naisvihaa. Aktivistiryhmä mainitsee nimeltä tamperelaiset teekkarikerhot Rankat Ankat ja Blebeijit, josta Natalia Salmelalla on kokemuksia.

Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Tampereen teknillisessä yliopistossa tuolloin 19-vuotias Salmela sai kutsun salaisiin bileisiin.

Paikan päällä paljastui, että muutkin kutsutut olivat "hyvännäköisiä fuksityttöjä". Kutsujat olivat teekkarikerho Blebeijien miesjäseniä. Bileet alkoivat fuksityttöjen ja blebeijien välisellä jalkapallo-ottelulla.

– Aina kun tuli maali, piti avata skumppapullo ja juoda se tyhjäksi ennen kuin sai jatkaa peliä, Salmela muistelee.

Pelin aikana kävi ilmeiseksi, että tarkoitus oli vain juottaa tytöt mahdollisimman humalaan. Kukaan heistä ei kehdannut kieltäytyä ryhmäpaineen alla.

– Kun useampi laatikko oli juotu, porukka ohjattiin saunatiloihin ja tytöt kannettiin ja heitettiin vaatteet päällä uima-altaaseen. Koska oli syksy, eikä kenelläkään ollut vaihtovaatteita, sen jälkeen piti riisua vaatteet ja mennä kuivattelemaan saunaan, Salmela kirjoittaa.

Tapauksesta on 13 vuotta. Salmela epäili Instagram-postauksessaan, että meno on noista ajoista varmasti muuttunut. Hän sai kymmeniä vastauksia.

Niissä kerrottiin, että vastaavanlaisia bileitä on järjestetty Tampereella vielä kolme vuotta sitten. Myös muista yliopistoista ja teknillisistä korkeakouluista kerrottiin samanlaisia tarinoita.

Teekkarikaste kuuluu näkyvästi tamperelaiseen vappuperinteeseen. Tänä vuonna kaste järjestettiin koronan vuoksi vasta syksyllä. Jutussa kerrotut väärinkäytökset eivät liity kyseiseen tapahtumaan. Arkistokuva. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Häirinnän juuret ovat historiassa

Yleen yhteyttä ottanut Tampereella opiskeleva naisteekkari kertoo, että Salmelan kuvailemia futisotteluita järjestetään edelleen. Hänen mukaansa kaikki tietävät häirinnästä, mutta kukaan ei tee asialle mitään, koska "pojat on poikia, ja sehän on vain huumoria".

– Teekkarikulttuurissa vallitsee hiljaisen hyväksynnän kulttuuri, jossa asioiden todellinen laita kyllä tiedostetaan, mutta siihen ei puututa. Ongelma on todella laaja, ja vaatisi suurta asennemuutosta sekä avointa keskustelua asiasta, hän kirjoittaa.

Naisteekkari esiintyy jutussa nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Yle sai vastauksen sähköpostilla arvostelun kohteeksi johtuneilta teekkarikerhoilta. Ne kertoivat seuranneensa viime päivien keskusteluja, ja käsitelleensä asiaa sekä sisäisesti että yhdessä ylioppilaskunnan kanssa.

– Me Blebeijikerhossa ja Rankoissa Ankoissa emme hyväksy häirintää tai seksuaalista ahdistelua toiminnassamme tai tapahtumissamme missään muodossa emmekä kenenkään toimesta. Otamme käydyn keskustelun ja siinä jaetut kokemukset vakavasti, vastauksessa kirjoitetaan.

Kerhojen mukaan viimeaikaisessa keskustelussa on noussut esiin asioita niiden historioista. Kerhojen nykyiset aktiivit tekevät jatkuvasti kehitystyötä muuttaakseen toimintaa yhdenvertaisemmaksi.

– Tällä hetkellä aktiivisesti toimivat henkilöt ovat olleet mukana vain muutaman vuoden. Olemme nykytoimijoiden kesken kiinnittäneet entistä enemmän huomiota esille nousseisiin epäkohtiin ja olemme myös parantaneet toimintaamme aktiivisesti viime vuosien aikana. Kerhojemme yhdenvertaisuustyö on vielä kesken, ja käyty keskustelu on antanut meille paljon käsiteltävää. Olemme sitoutuneet ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä tehtävässä yhdenvertaisuusprojektissa kehittämään toimintaamme yhdenvertaisemmaksi.

Teekkarikulttuuri ei ole vielä valmis

Tampereen ylioppilaskunnan TREY:n piirissä toimii tällä hetkellä 150 järjestöä, joista neljän jäsenyys on rajattu vain yhdelle sukupuolelle ja joihin pääsee jäseneksi vain kutsun perusteella. Sekä miesten Blebeijit ja Rankat Ankat että naisten Uros ja Pile ovat teekkariyhdistyksiä.

Natalia Salmelan entistä opinahjoa Tampereen teknillistä yliopistoa ei enää ole, sillä se yhdistyi vuoden 2019 alusta Tampereen yliopiston kanssa. Samalla yhdistyivät myös ylioppilaskunnat.

Uuden ylioppilaskunnan puheenjohtaja Annika Nevanpää pitää Natalia Salmelan keskustelun aloitusta tervetulleena.

– Häirintä on vakava ongelma opiskelijayhteisössä läpi koko Suomen. On hyvä, että siitä puhutaan, hän sanoo.

Nevanpää kirjoitti asiasta myös ylioppilaskunnan nettisivuilla (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) maanantaina.

Nevanpään mukaan Tampereella on jo otettu kutsukerhojen toiminta tarkastelun alle.

Tampereen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Annika Nevanpään mukaan on hyvä, että häirinnästä puhutaan. Kuva: Matias Väänänen / Yle

– Ylioppilaskuntien yhdistyessä eniten keskustelua ja harmitusta herätti se, että osaan opiskelijakerhoista pääsee mukaan vain kutsusta ja jäsenyys on rajattu vain toiselle sukupuolelle, Nevanpää kertoo.

Myös Tampereen Teekkarit ry:ssä on seurattu somekeskustelua. Yhdistyksen puheenjohtaja Olga Teräväinen korostaa, että Tampereen Teekkarit, Blebeijit ja Rankat Ankat ovat kaikki itsenäisiä rekisteröityneitä yhdistyksiä ja jokainen niistä on vastuussa omasta toiminnastaan.

– Teekkarikulttuurin kulmakiviä ovat ennen kaikkea yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä moninaiset perinteet, kuten Wappu, sitsit, kyykkä ja laulukulttuuri. Teekkarikulttuuriin ei kuulu minkäänlainen häirintä tai epäasiallinen kohtelu, hän kertoo sähköpostissa.

Teräväisen mukaan naisten asema teekkarikulttuurin kehittämisessä ja toteuttamisessa on tällä hetkellä vahva. Tampereella naisia on mukana aktiivisessa järjestötoiminnassa suhteellisesti enemmän kuin heidän osuutensa on kaikista tekniikan alan opiskelijoista.

– Konkreettisina esimerkkeinä koko kulttuurin muuttumisesta ovat laulukirjaan tehdyt muutokset, sekä sitsikulttuurin sukupuolittuneiden perinteiden poistaminen. Teekkarikulttuuri ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan kulttuuria kehitetään jatkuvasti.

Vain miehille tarkoitetuilla kutsukerhoilla on tällä hetkellä edelleen erittäin merkittävä asema tamperelaisessa teekkarikulttuurissa. Blebejit toimittavat wappulehti Tamppia ja Rankat ankat ovat hoitaneet esimerkiksi teekkarikasteen mainosmyyntiä, joka mahdollista tapahtuman järjestämisen. Molemmat ovat myös merkittäviä tulonlähteitä kerhoille.

Perinteitä on tarkasteltava kriittisesti

Natalia Salmelan aloittama Instagram-keskustelu on huomattu myös Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. LUT-yliopiston tuotantotalouden opiskelija Elina Uotila on puhunut asiasta kavereidensa kanssa.

– Tiedostan, että tätä kulttuuria on ja on hyvä käydä asiasta keskustelua. Paljon laitetaan perinteiden piikkiin, kun teekkarikulttuuria halutaan vaalia. Että se on muka ihan ok, kun on aina ollut näin, toteaa Uotila.

Lappeenrannassa tuotantotaloutta opiskeleva Elina Uotila ei itse ole kokenut häirintää, mutta on kuullut tapauksista. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Uotila ei ole itse kokenut seksuaalista ahdistelua tai häirintää. Hän on kuitenkin kuullut esimerkiksi fuksirastista, jossa suihinottoa demonstroidaan juomalla haarovälistä piimää.

– Minusta tuo on mautonta ja menee yli. En lähtisi tekemään enkä järjestämään tuollaista. Toivon, että näitä asioita ja perinteitä lähdetään tarkastelemaan kriittisemmällä silmällä.

LUT-yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Antti Ilmavirta kertoo, ettei kyseenalaista fuksirastia ole hänen tietojensa mukaan järjestetty kuin kerran. Hän myös sanoo, ettei kyse ole ollut virallisesta osasta mitään tapahtumaa.

– Vähän on ollut värikynää mukana, että mitä siellä on tapahtunut. Kun kuulimme tästä, ylioppilaskunta teki hyvin nopeasti selväksi ettei se ole ok. Pidettiin myös tarkkaan huolta, ettei sitä enää tapahtunut seuraavana vuonna, toteaa Ilmavirta.

Ilmavirran mukaan LTKY:n oma tapahtumaohjeistus kieltää esimerkiksi kannustamasta alkoholin käyttöön ja alastomuuteen. LTKY on myös yhdessä ainejärjestöjen kanssa allekirjoittanut yhdenvertaisuusjulistuksen. Ilmavirta toivoo, että opiskelijayhteisössä syrjintää tai naisvihamielisyyttä kokeneet henkilöt ottaisivat matalalla kynnyksellä yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin.

– Ylioppilaskunta toivottaa keskustelun aiheesta tervetulleeksi. Meillä on selvät ohjeet, ettei tällaista hyväksytä. Arvojamme ovat yhdenvertaisuus ja toisten kunnioittaminen. Jos niitä on loukattu, tottakai tuntuu pahalta.

Myös LUT-yliopistossa kauppatieteitä opiskelevat Janika Tuomola ja Victoria Mielck ovat tyytyväisiä, että naisiin kohdistuva häirintä ja vähättely tuodaan nyt julki. Hekään eivät ole kokeneet sitä itse, mutta tunnistavat ongelman.

– Yliopiston ylemmät tahot eivät ehkä ole tietoisia tästä. Nyt, kun asia tulee julki, niin varmasti tätä saadaan kitkettyä, Tuomola ja Mielck toteavat.

Janika Tuomola ja Victoria Mielck ovat tyytyväisiä, että naisiin kohdistuva häirintä ja vähättely tuodaan nyt julki. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Teekkaribileiden kulttuuriin kuuluu alkoholi, alastomuus ja räävitön meininki. Tuomola ja Mielck pohtivat, että hyvän maun raja voi mennä tilanteesta riippuen jo sekasaunassa.

– Natan päivityksissä tuli ilmi, että on pakotettu riisumaan ja menemään sekasaunaan ja heitetty uimaan. Raja menee siinä, mikä ei tunnu enää itsestä hyvältä.

LTKY:n pääsihteeri Antti Ilmavirta muistuttaa, että teekkaribileissä on myös positiivisia puolia. Hän toivoo, että myös niistä kirjoitettaisiin enemmän julkisuudessa.

– Ettei olisi pelkkää negatiivisuutta, jonka uskon olevan erittäin pieni osa todellisuutta. Ihmiset esimerkiksi tapaavat uusia kavereita niiden kautta.

Ilmavirran mukaan teekkarikulttuuri on myös yleisesti ottaen siistiytynyt esimerkiksi 2000-luvun alkuvuosista.

– Olisi ihanaa sanoa, ettei yksittäisiä ylilyöntejä voi tapahtua. Jokainen on liikaa. Mutta jos me niistä kuulemme, puutumme niihin erittäin herkästi.

LUT-yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Antti Ilmavirta ei hyväksy asiatonta käytöstä muita kohtaan. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Eroon yhden sukupuolen yhdistyksistä

Opiskelijayhdistykset ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, joilla on oma hallinto. Ylioppilaskunnalla ei ole niihin varsinaista käskyvaltaa, mutta se myöntää niille muun muassa toiminta-avustuksia, tiloja ja koulutusta.

Tampereen ylioppilaskunta TREY aloitti heti perustamisensa jälkeen yhdenvertaisuusprojektin, jonka tarkoituksena on tuoda lisää avoimuutta opiskelijakerhojen toimintaan. Projektissa ei käsitellä häirintätapauksia. Kerhot ovat Annika Nevanpään mukaan ymmärtäneet tilanteen vakavuuden ja aloittaneet omien yhdenvertaisuussuunnitelmiensa tekemisen.

– Kun yhdenvertaisuusprojekti tulee maaliin, kerhojen jäsenvalinnan pitää olla avointa eikä meillä voi olla enää pelkästään miehille tai naisille tarkoitettuja kerhoja. Ylioppilaskunta on sitoutunut siihen, että kerhoilla on aikaa yhdenvertaistaa toimintaansa kesään 2021 asti. Toki, jos on tarvetta, yhteistyö voidaan katkaista aiemminkin, Nevanpää sanoo.

Annika Nevanpää luotsaa ensi vuoden alusta Suomen ylioppilaskuntien liittoa. Vaikka häirintää ja seksismiä opiskelijapiireissä vielä on, hänen mielestään tasa-arvon tiellä on menty hurjasti eteenpäin.

– Itse olin fuksi vuonna 2016. Senkin jälkeen on tapahtunut paljon. Laulukirjoja siistitään vauhdilla ja häirintään puututaan. Nyt ollaan paljon tietoisempia asiasta, Nevanpää sanoo.

Ylen aamu 2.12.2020: Siirtyvätkö yliopistojen herrakerhot historiaan? Keskustelemassa bloggari Natalia Salmela, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Kesseli sekä tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

Päivitys 2.12. Korjattu koulun nimi. Tampereen teknillinen korkeakoulu vaihtoi nimensä Tampereen teknilliseksi yliopistoksi vuonna 2003.

Onko opiskelijatoiminta sukupuolittunutta? Missä asioissa se näkyy? Voit keskustella aiheesta 2.12. klo 23 asti.