1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. arkkitehtuuri

Moni vieroksui Alvar Aaltoa, eikä "funkkislaatikko" ollut kelvata kirkoksi – pohjalaisesta uhosta syntyi kuitenkin Lakeuden risti

Seinäjoen tunnetuimman maamerkin Lakeuden ristin kirkon ja tornin valmistumisesta on kulunut kuusikymmentä vuotta. Kirkon suunnitteluun liittyy monta tarinaa ja sattumaakin.

arkkitehtuuri
Seinäjoen Aalto-keskus lakeuden risti, kaupungintalo ja kirjasto.
Seinäjoen Lakeuden risti valmistui 1960, eikä silloin vielä tiedetty, että ympärille tulee rakentumaan kokonainen Aalto-keskus virastotaloineen ja kirjastoineen. YLE / Mari Latva-Karjanmaa

Ristin muotoinen 65 metriä korkea torni ja iso 1200 ihmistä vetävä moderni kirkko.

Kuulostaa suunnitelmalle, joka istuisi pääkaupunkiin tai vähintään hiippakunnan keskuskaupunkiin. Ei ensimmäisenä tule mieleen, että suunnitelma tehtiin muutaman tuhannen asukkaan Seinäjoen seurakunnalle 1950-luvulla.

Suureellisella ajatuksella on kuitenkin selityksensä.

Kirkko keskelle peltoa

Seinäjokelainen valtiopäiväneuvos ja Alvar Aalto -seura Alvarianian puheenjohtaja Markus Aaltonen on tutkinut kirkon perustamista edeltävää päätöksentekoa. Hän on kirjoittanut sen myös kirjaksi.

1940-luvulla Seinäjoen kauppalassa ryhdyttiin haaveilemaan uudesta kirkosta. Törnävän kirkko oli jäänyt kauas keskustasta ja oli kaiken lisäksi maalaiskunnan puolella.

Aaltonen kertoo, miten kirkolle ensinnäkin etsittiin sopivaa paikkaa tasaiselta maalta, peltojen keskeltä.

– Yleensä kirkot sijaitsevat jonkinlaisella mäellä, mutta Seinäjoen keskustassa ei oikeastaan ollut mäkiä. Jo pienehköä maankohoumaa sanottiin mäeksi. Luhtaanmäki oli vesiperäisellä alueella parasta hiesupohjaista rakennusmaata. Sinne oli aiottu kirkkoa, mutta se meni lääninsairaalalle. Tällä kohdalla oli kaksi pientä sodan aikana ilmatorjuntatykkejä varten rakennettua nyppylää. Se näytti tuolta kaupungilta päin kai jonkinlaiselta mäeltä. Oli ehkä puolen metrin nyppylä, naurahtaa Aaltonen.

Lakeuden Ristin torni Seinäjoella
Lakeuden ristin tornilla on korkeutta 65 metriä. Hanne Leiwo / Yle

Mahtaileva kirkko – tuomiokirkko

Toinen tärkeä kirkon rakentamiseen yhtä aikaa vaikuttanut tapahtuma oli se, että Turun arkkihiippakuntaan päätettiin perustaa kaksi uutta hiippakuntaa. Näistä toinen tulisi Etelä-Pohjanmaalle.

– Vuoden 1953 kirkolliskokous teki päätöksen siitä, että Seinäjoki olisi piispanistuimen paikka. Mutta siitä sitten alkoi kovat kähinät täällä, kertoo Aaltonen.

Pieni seurakunta – jossa oli väkeä vuonna 1959 yhteensä 14 000, kun kauppala ja maalaiskunta liitettiin yhteen – ryhtyi rakentamaan tuomiokirkkoa Seinäjoelle.

Pitkän poliittisen väännön jälkeen naapuri Lapua kuitenkin vei tuomiokapitulin Seinäjoen nenän edestä.

Seinäjoen Lakeuden ristin kirkko ja torni iltapimeällä, taustalla loistaa kuu.
Lakeuden ristin kirkko täysikuun aikaan. Elina Niemistö / Yle

Aalto ei kaikkia innostanut

Vaikka arkkitehti Alvar Aalto oli kuortanelaissyntyisenä ikään kuin oman kylän poikia, hänen valintansa ei ollut mikään ilmiselvä. Aalto oli jo maailmankuulu ja hänen moderni tyylinsä ei todellakaan ihastuttanut kaikkia, etenkään kirkon piireissä.

Aaltonen tietää, että ensimmäisissä suunnitelmissa jopa kirjoitettiin: "Ei sitten mitään funkkislaatikkoa".

Rakennustoimikunnan puheenjohtaja, rehtori Reino Ala-Kulju (myös kuortanelaissyntyinen) kutsui suunnitteluavukseen vanhan rintamakaverinsa arkkitehti Viktor Rytöhongan. He listasivat viisi kirkonrakentamisessa jo kannuksensa saanutta arkkitehtiä, joita voitaisiin suunnittelijoiksi pyytää.

Tuolla listalla ei Aaltoa ollut.

– Rytöhonka edusti perinteistä muotokieltä. Aallon ja nuorempien arkkitehtien johdolla Suomea vietiin uuteen aikaan. Papisto ja vanhat arkkitehdit tarpoivat menneisyydessä, toteaa Aaltonen.

Seinäjoella kuitenkin ymmärrettiin, että jos rakennetaan tuomiokirkkoa, tarvitaan tueksi arkkitehtiliittoa ja lopulta yhteisyössä järjestettiin arkkitehtikilpailu.

– Ala-Kulju vastusti Aaltoa ja teki sitä vielä aika pitkään. Senkin jälkeen, kun kirkkoneuvosto ja rakentamistoimikunta olivat tehneet päätökset, Ala-Kulju yritti levittää harhaista tietoa Aallon kalleudesta ja pyrki hankkimaan Rytöhongalta halvemman tarjouksen. Mutta Rytöhonka tekikin kalliimman tarjouksen ja tarpeeton hanke tyssäsi siihen. Lisäksi Aalto oli tehnyt täällä jo vaikutuksen moneen ja arkkitehtiliiton kaksi asiantuntijaa olivat tärkeässä roolissa.

Alvar Aallon suunnittelema kirkko Seinäjoen Lakeuden risti.
Lakeuden ristin torni on edelleen tärkeä Seinäjoen maamerkki.Elina Niemistö / Yle

Näkyyhän se varmasti?

Suunnitteluvaihe kesti pitkään, rakentaminen sen sijaan ei, kertoo Aaltonen. Ei, vaikka kuudenkymmenenviiden metrin korkuinen torni oli varmasti haastava 50-luvun tekniikalla ja koneilla. Ja vaati huimapäisyyttä.

– Voi sanoa, että Lakeuden risti tehtiin ikään kuin käsityönä. Rakennusliike, Koskisen Kallen firma, itse tuunasi kaikenlaisia työkoneita. Esimerkiksi nostolaitteet piti koppuloida itse kottikärryistä ja muista, toteaa Aaltonen.

Tornin rakentaminen ja sen korkeus ovat synnyttäneet monenlaisia tarinoita.

– Piispa (Olavi) Kares kirjoitti muistelmissaan, että kun Seinäjoen seurakunnan johto oli äärimmäisen pettynyt lapualaisiin ja presidentti Kekkoseen, ja kun Alvar Aalto lähti viimeisen kerran työmaalta pellon poikki rautatieasemalla, Reino Ala-Kulju olisi juossut perässä ja huutanut, että "näkyyhän se nyt sitten varmasti Lapualle"?

Sisu ja uho

Lausahdus oli mahdollisesti huumoria, mutta kertoo silti pettymyksestä ja katkeruudesta, kun Seinäjoki hävisi tuomiokapitulin Lapualle. Aaltonen kertoo, että kirkolliskokous olisi tehnyt yksimielisen päätöksen Seinäjoen puolesta ja eduskunta vielä hyväksynyt lakimuutoksen, että tuomiokapituli voisi sijaita myös kauppalassa. Siksi odotukset olivat olleet korkealla.

Tappiomieliala ei kuitenkaan purkautunut niin, että kirkon rakentaminen olisi jätetty sikseen. Niinkin olisi voinut käydä.

– Nöyryytys ja katkera mieli olisi hyvin voinut saada rahapulaa potevan seurakunnan panemaan pillit pussiin. Ylpeyttä oli kuitenkin niin paljon jäljellä, ettei maailmankuulun arkkitehdin suunnitelmaa voinut jättää. Päätettiin tehdä tuomiokirkon kokoinen kirkko, sanoo Aaltonen.

Alvar Aalto -säätiön sivuilla voi tutkia kirkon piirustuksia (siirryt toiseen palveluun).

Seinäjoen Apila-kirjaston ikkunasta näkyy ja heijastuu Lakeuden risti.
Seinäjoen uusi Apila-kirjasto kunnioittaa Aalto-keskusta ja sen isosta ikkunaseinästä avautuu näkymä Lakeuden ristin suuntaan. Apila-kirjasto valmistui vuonna 2012 ja on JKMM-arkkitehtien luomus. Elina Niemistö / Yle

Tulikin kokonainen Aalto-keskus

Kenties ilmassa oli jonkinlaista pohjalaista uhoa. Ja onneksi oli.

Tulevina vuosina Lakeuden ristin yhteyteen rakennettiin vielä monta muutakin Aallon suunnittelemaa rakennusta. Kauppalasta kaupungiksi kasvanut Seinäjoki sai kaupungintalon (1962), kirjaston (1965), virastotalon (1968) ja vielä Aallon kuoleman jälkeen teatterinkin (1987). Lisäksi Seinäjoella sijaitsee myös Aallon varhaista tuotantoa oleva suojeluskuntatalo (1926).

Aalto-keskus on seinäjokelaisten ylpeys ja maailmanlaajuisestikin hieno kokonaisuus, jota käyvät katsomassa turistit ja arkkitehtiopiskelijat ympäri maailman.

– Se on ollut meillä iso asia, että onnistuttiin tämän uuden Apila-kirjaston kanssa, ettei tärvätty Aalto-keskusta ja kyettiin pitämään Aallon kirjastokin kirjastokäytössä, kehuu Markus Aaltonen.

Apila-kirjasto valmistui vuonna 2012 Aallon kirjaston viereen. Kirjastot toimivat yhdessä kaupunginkirjastona. Niitä yhdistää maanalainen yhdyskäytävä.

Sitä Aaltonen vielä toivoo, että Seinäjoen kaupunki järjestäisi Aalto-keskuksen viereiselle ammattikoulukäytöstä vapautuvalle tontille arkkitehtikilpailun.

Jotta Aalto-keskus saisi arvoisensa naapurin.

Valo siivilöityy kirjastoon.
Aallon kirjasto Seinäjoella on edelleen kirjastokäytössä, vaikka uusi kirjasto valmistui 2012. YLE Pohjanmaa

Lue myös: Nämä Alvar Aallon tuntemattomat helmet jäävät monilta huomaamatta: kaksi taloyhtiötä nousi arvoonsa vasta peruskorjauksen jälkeen

Ohjaaja Virpi Suutari yllättyi tehdessään dokumenttia Alvar Aallosta ja väittää, että suomalaisilta on jäänyt ymmärtämättä huippuarkkitehdista keskeinen asia

Alvar Aallon muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa kuvataiteilijoiden kanssa

Imatran ylpeys Vuoksenniskan kirkko rapistuu

Lue seuraavaksi