1. yle.fi
  2. Uutiset

Jaksanko ja mitä tapahtuu koulunkäynnille, jos en jaksa – pitkittynyt korona-aika turhauttaa ja ahdistaa, ja se näkyy nuorten auttavissa kanavissa

Arjen yksinäisyys on lisääntynyt etäopiskelujen vuoksi.

nuoret
Verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen.
Tänä vuonna myös itsetuhoisten nuorten yhteydenottojen määrä on selvästi noussut, kertoo Mieli ry:stä verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen. Jorge Gonzalez / Yle

Pitkään jatkunut koronaepidemia ahdistaa ja turhauttaa monia nuoria. Tämä näkyy syksyllä lisääntyneinä yhteydenottoina nuoria auttavissa palveluissa.

Esimerkiksi Mieli ry:n ja Punaisen ristin koordinoimassa ja valtakunnallisesti keskusteluapua tarjoavassa Sekasin-chatissa on viime aikoina korostunut eristäytymiseen, sosiaalisten tilanteiden puutteeseen ja etäkouluun liittyvä ahdistus.

Verkkokriisityön päällikön Satu Sutelaisen mukaan yhteydenottoja on tullut tähän mennessä selvästi edellisvuotta enemmän. Kasvu alkoi maaliskuussa ja yhteydenotot ovat lisääntyneet uudestaan syksyllä. Yhteyttä ottaa kuukausittain noin 12 000–15 000 nuorta, joista vain vajaalle 20 prosentille pystytään vastaamaan. Valtaosa heistä on 15–24-vuotiaita.

sekasin-chatin yhteydenottoyritykset
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suurin osa keskusteluista koskee pahaa oloa, mutta viime aikoina on Sutelaisen mukaan puhuttu enenevässä määrin koronasta. Keskusteluissa on noussut esiin koronan aiheuttama ahdistus sekä kysymykset siitä, miksi Suomessa ollaan jälleen samassa tilanteessa kuin keväällä, miten kauan epidemia kestää ja miten siitä selviydytään.

– Eristäytyminen, sosiaalisten tilanteiden puuttuminen ja etäkoulu ahdistavat nuoria. Myös ajatus siitä, että jaksanko tämän vaiheen ja jos en jaksa, niin mitä siitä seuraa koulunkäynnille ja tulevaisuudelle. Toki siellä on myös huolta omasta ja läheisten terveydestä.

Itsetuhoisuuteen liittyviä keskusteluja käyty enemmän

Tänä vuonna myös itsetuhoisten nuorten yhteydenottojen määrä on selvästi noussut, kertoo Sutelainen. Alkuvuonna itsetuhoisuuteen liittyviä keskusteluja käytiin keskimäärin viisi päivässä, toukokuussa 15 ja kesästä lähtien itsetuhoisuuteen liittyviä keskusteluja on käyty vuorokaudessa noin 11.

Sutelaisen mukaan määrään vaikuttaa se, että yhteydenottoihin on pystytty vastaamaan aiempaa enemmän.

– Nuorisotyöntekijöitä oli paljon linjoilla keskustelemassa keväällä, kun nuorten fyysiset tilat menivät poikkeusoloissa kiinni. Nyt tilanne on sama.

itsetuhoisuus yhteydenoton syynä Sekasin-chatissä, grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Hänen mukaansa itsetuhoisuuteen liittyvät keskustelut eivät automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen olisi yrittänyt itsemurhaa tai aikoisi niin tehdä.

– Paljon on niitä nuoria, jotka puhuvat pahasta olostaan, joka on niin voimakasta, että tuntuu ettei vaihtoehtoja ole. Silloin tulee kuolemanajatuksia. Ei haluta kuolla vaan halutaan, että se valtavan iso psyykkinen kipu lakkaisi. Se, että he hakevat apua, on tosi tärkeää, Sutelainen summaa.

Pitkittynyt epävarmuus luo turhaumaa

Mannerheimin lastensuojeluliiton MLL:n lasten ja nuorten auttavassa puhelimessa ja chatissä korona on puhuttanut epidemian alusta saakka. Viikoittaisia yhteydenottoyrityksiä on keskimäärin 3 000, joihin vain murto-osaan pystytään vastaamaan. Auttavaan puhelimeen soittava nuori on keskimäärin 12–14-vuotias ja chatissa keskustelijat ovat iältään 12 ikävuodesta ylöspäin.

Syksyllä esiin ovat nousseet etenkin koronan välilliset vaikutukset, kun vielä keväällä tietämättömyys, ennakkoluulot, pelot ja ahdistus kuuluivat lasten ja nuorten puheissa.. MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikön Tatjana Pajamäen mukaan tämä näkyy ärsytyksenä ja turhautuneisuutena tilanteeseen.

– Kyseessä on arkista turhaumaa. Heitä ärsyttää, että koulussa täytyy pitää maskia tai se, että opettajalla on maski, eikä hänen puhettaan kuule kunnolla, Pajamäki sanoo.

Tämän lisäksi masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteet ovat syksyn aikana lisääntyneet yhteyttä ottaneilla nuorilla aikuisilla. Pajamäen mukaan tunteet liittyvät pitkälti muuttuneeseen arkeen ja pitkäksi venähtäneeseen epävarmuuteen.

– Arjessa koettu yksinäisyys on lisääntynyt jokaisessa ikäluokassa. Taustalla on sosiaalisten kanssakäyntien vähyys ja etäkoulu. Myös vanhempien palveluissa yksinäisyys nousee esille, sanoo Pajamäki.

"Toivottavasti tulee etäopiskeluun mitoitettuja opintojaksoja"

Myös yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut. Yliopisto-opiskelijoille on tehty hoidon tarpeen arviointeja mielenterveysongelman vuoksi kuluvan vuoden tammi–lokakuussa 24 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana.

YTHS:n mielenterveystyön johtavan ylilääkärin Tommi Väyrysen mukaan kasvusta ei voi suoraan päätellä, kuinka iso osa mahdollisesti liittyy koronaepidemiaan. Väyrysen mukaan viimeisen neljän viiden vuoden aikana mielenterveysongelmiin on haettu aiempaa hanakammin apua. Palvelua käyttäneiden opiskelijoiden osuus on kasvanut.

Hänen mukaansa koronaepidemian aikana keskusteluissa on noussut esiin opiskelijoiden yksinäisyys. Tämän lisäksi etäopinnot on koettu huomattavasti vaativampina suorittaa kuin vastaava kurssi lähiopetuksena. Teema on noussut esiin myös yliopistojen teettämissä selvityksissä.

– Yliopisto ei tarjoa tällä hetkellä luontaista paikkaa kohdata opiskelukavereita, eivätkä opiskelijajärjestöt pysty sitä tarjoamaan. Eli on kokemus irrallisuudesta, Väyrynen pohtii.

Hän toivoo, että aikaa myöten opiskelijayhteisöissä ja yliopistoissa opitaan torjumaan stressinlähteitä.

– Toivottavasti tulee paremmin etäopiskeluun mitoitettuja opintojaksoja, etteivät ne kuormittaisi opiskelijoita niin paljon.

Puhu ja jaa huolesi

Mitä sitten tehdä, jos nykytilanne pännii tai ahdistaa? On todella tärkeää puhua ja jakaa huolta, muistuttaa Mieli ry:n Satu Sutelainen.

– On normaalia, että reagoidaan poikkeustilanteeseen näin. Kukaan ei ole rikki tai viallinen siksi, että oma psyyke reagoi koronaan vaan niin kuuluukin tehdä.

Hän kannustaa miettimään ja jatkamaan niitä keinoja, jotka kevään poikkeusoloissa toivat hyvää oloa.

YTHS:n Tommi Väyrynen kannustaa myös miettimään turvallisia tapoja tavata ystäviä ja läheisiä, jos yksinäisyys käy ylitsepääsemättömäksi. Vapaa-aika ja opiskelu on syytä pitää erillään.

– Toisaalta noudattaa tavallista vuorokausirytmiä. Se ei helpota tilannetta, jos univalverytmi on ihan sekaisin.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Pfizer lupaa rokotetoimitusten viivästyvän sittenkin vain viikolla, Suomessa 190 uutta tartuntaa, Venäjä avaa lentoyhteyden Moskovaan

Kuuntele myös:

Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle

Lue seuraavaksi