Pekka Seppäsen kolumni: Uusi lippu Suomelle

Suomi tarvitsee uuden lipun, uuden kansallislaulun ja uuden valtiomuodon, arvelee Pekka Seppänen. Tämän kolumnin voi myös kuunnella.

Kuva: Laura Railamaa / Yle

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto peruuntui. Tilalle suunniteltiin uudenlainen juhla. Siitä näyttää tulevan upea.

Miksei samalla pantaisi uusiksi muukin Suomi-kuvasto? En tarkoita pelkästään sitä, että televisiossa näytettäisiin Tuntemattoman sotilaan sijasta vaikkapa Aki Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat.

Voisi miettiä vähän laajemmin.

Millaisia kansallisia symboleja ja käytänteitä syntyisi, jos niistä päätettäisiin nyt?

Aloitetaan Suomen lipusta. Hailakka sininen vaakaristi valkoisella pohjalla ei taatusti menestyisi avoimessa valtakunnallisessa ideakilpailussa.

Ideakilpailun raatia eli valintanyrkkiä johtaisi pääministerin kanssa yhteistoiminnassa tasavallan presidentti. Jäseniksi olisi kutsuttu Elastinen, Antti Holma, Krista Kosonen, Vappu Pimiä, Anna Puu, Riku Rantala, Teemu Selänne, Jorma Uotinen, Paula Vesala ja Joku Aivotutkija.

He eivät valitsisi osallistavalle ja osaavalle Suomelle noin valjua lippua. Mosambikin lipussakin on sentään rynnäkkökiväärin kuva. Suomen lippuun valittaisiin jääkiekkomaila ja kaikki ne sateenkaaren värit ja kuviot, joita kukin raadin jäsen ehdottaisi, ja sen lisäksi kukkia, mehiläisiä, koiria, rauhanmerkkejä, puukkoja, kirveitä ja mikrofoneja.

Suomen kansallislauluksi ei valittaisi Maamme-laulua, jonka saksalainen Friedrich Pacius aikoinaan hätäpäissään laati. Raadin jäsenet Elastinen, Uotinen ja niin edespäin kannattaisivat Sibeliuksen säveltämää Finlandia-hymniä.

Pääministeri kuitenkin rykisi, että Jukka Kuoppamäen laulua Sininen ja valkoinen esitetään jo nyt koulujen itsenäisyyspäiväjuhlissa, joten eikö voitaisi ottaa se. Sanat tosin muutettaisiin siten, että kansallislaulun nimi olisi Sininen ja valkoinen ja punainen ja aavistuksen verran vihreä.

Paula Vesala ei ehdota eikä kannata mitään. Kaikki valintanyrkin jäsenet tajuavat siinä silmänräpäyksessä, että kansallislaulu pitää tilata häneltä. Vesala lupautuukin tehtävään, heti vuonna 2024, sen jälkeen, kun hän on ehtinyt tarkistaa kalenterinsa, valita Arkkitehtuuri-Finlandian, konsertoida Esa-Pekka Salosen kanssa, mainostaa pankkiiriliike Taalerin rahastoja sekä valita Nobelin palkintojen saajat ja seuraavan paavin.

Valtiovarainministeriön raportin mukaan Suomella ei ole enää varaa elää tasavallassa. 

Tämän jälkeen raadilla on vuorossa helpompia tehtäviä, kuten Suomen valtiomuoto. Yhdenkään raatilaisen mielestä tasavalta ei ole toiminut hyvin, sillä kaikki kansalaiset eivät ole tolkun ihmisiä, vaan äänestävät väärin.

Sitä paitsi valtiovarainministeriön tuoreen raportin mukaan Suomella ei yksinkertaisesti ole enää varaa elää tasavallassa.

Raadin mielestä tarjolla on kaksi vahvaa vaihtoehtoa, kuningaskunta ja diktatuuri.

Presidentti toteaa, että diktatuurit eivät ole tätä päivää. Teemu Selänne twiittaa saman tien maailmalle, että Suomesta tulee kuningaskunta, onneksi olkoon Sauli Ensimäinen!!

Enää pitäisi määritellä liputuspäivät. Ei todellakaan maksettaisi huoltoyhtiölle siitä, että suurella vaivalla valittu lippu nostettaisiin salkoon Minna Canthin tai Aleksis Kiven syntymäpäivän vuoksi. Heidän passissaanhan lukee synnyinmaan kohdalla Venäjä.

Yksi raatilainen ehdottaa, että Osallistavassa Suomessa lippu nostettaisiin salkoon ainakin 7. toukokuuta, koska juuri sinä päivänä vuonna 1995 Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Toinen raatilainen muistuttaisi, että voittihan Suomi jo sitä ennen satoja maailmanmestaruuksia muissa lajeissa.

Anna Puu on sitä mieltä, että Alvar Aallon ja Risto Rytin syntymäpäivä 3. helmikuuta olisi täydellinen liputuspäivä, ovathan silloin syntyneet myös hiihtosankarit Marjatta Kajosmaa, Marjo Matikainen ja luisteluhiihdon keksinyt Pauli Siitonen.

Sekä Anna Puu itse, kuten Antti Holma ystävällisesti huomauttaa.

Holma ehdottaa, että eikö voitaisi käytännön syistä liputtaa vain maailmanmestari Keke Rosbergin syntymäpäivänä 6. joulukuuta. Mutta Anna Puu hoksaa kyllä, mistä on kyse.

Näin hyvässä porukassa tästäkin syntyy lopulta sopu. Liputuspäiviksi valitaan paitsi Anna Puun syntymäpäivä ja Antti Holman syntymäpäivä, myös Elastisen, Krista Kososen, Vappu Pimiän, presidentin, pääministerin, Riku Rantalan, Teemu Selänteen, Jorma Uotisen, Paula Vesalan ja Jonkun Aivotutkijan syntymäpäivät.

Pekka Seppänen

Kolumnin kirjoittaja pyytää anteeksi, että ehkä hiukan liikaa karnevalisoi Pyhää Itsenäisyyspäiväämme.

Aiheesta voi keskustella 4.12. klo 23.00 saakka.