Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut eläkeputken poistamisesta ja siihen liittyvistä muutosturvan parannuksista karahtivat kiville. Osapuolet neuvottelivat asiasta läpi koko viikonlopun ja maanantaista iltapäivästä alkaen.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies tviittasi neuvottelujen loppumisesta.
Neuvottelulähteistä kuvailtiin jo päivällä tilannetta "vaikeaksi ja hankalaksi" ja "ratkaisua haetaan, mutta varmaa se ei ole".
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo Ylelle, että ratkaisun hinta kipusi liian kovaksi.
– Siinä oli useita hintalappuja, jotka olisivat tulleet liian kalliiksi yrityksille: niin sanottu muutosturva ja irtisanomismaksut.
Häkämes korostaa hintaa nyt kun päätökset siirtyvät hallitukselle.
– Kustannusrasitus yrityksille ei saa olla sellainen, että se ehkäisee yritysten kasvua ja työllisyyttä. Vain sitä kautta koronavelasta selviydytään.
Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tviittasi neuvottelujen haaksirikosta.
– Erityisesti palkansaajien muutosturvaan liittyvät kysymykset olivat sellaisia, joissa työnantaja ei ollut valmis liikkumaan. Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin todeta, ettei yhteistä ratkaisua synny, sanoi Jarkko Eloranta Ylelle.
Elorannan mukaan ongelma kiteytyi käytännössä siihen, miten työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen olisi korvattu. Palkansaajat hakivat sen vastapainoksi muutosturvan parannuksia eli sitä, miten ihmiset työllistyisivät entistä nopeammin jäätyään työttömäksi.
– Se olisi tarkoittanut lisäpanoksia koulutukseen, mutta työnantajalla ei ollut valmiutta liikkua tässä asiassa. Eli ei ollut valmiutta satsata tähän nopeampaan työllistymiseen, Eloranta sanoi.
Neuvotteluiden kariutuminen sai ministerit kommentoimaan asiaa Twitterissä.
Hallitus antoi eläkeputken keskusjärjestöjen ratkaistavaksi
Hallitus oli antanut työnantaja- ja palkansaajajärjestöille tehtäväksi keksiä keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi.
Työmarkkinakeskusjärjestöjen toimilla olisi pitänyt saada aikaan vähintään 10 000 työllistä lisää tässä ikäryhmässä. Asiantuntijoiden mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii käytännössä eläkeputken poistamista, mutta myös muita toimia.
Hallitus on aiemmin sanonut päättävänsä toimista itse, jos järjestöt eivät löydä niistä sopua. Päätös eläkeputken poistosta on kuitenkin useammalle hallituspuolueelle epämieluisa, koska se ei lisää suosiota ensi kevään kuntavaalien alla. Työmarkkinajärjestöt taas tekisivät mieluummin itse esityksen kuin ottaisivat hallituksen päättämän mallin.
Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien avulla iäkäs työtön voi saada ansiosidonnaista päivärahaa eläkkeelle jäämiseen asti. Tällä hetkellä 59-vuotiaalla työttömällä (vuonna 1961 syntyneellä) työttömyysturvan lisäpäivät alkavat 62-vuotiaana (siirryt toiseen palveluun).
Eläkeputki on helpottanut vanhempien työntekijöiden irtisanomista yritysten saneeraustilanteissa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.
Lue lisää: