36 uutta koronavirustartuntaa vuorokauden aikana, 340 asetettu karanteeniin Parkanossa, Nokialla varoitetaan joukkoaltistumisesta – viime päivinä Pirkanmaalla on uutisoitu tiheään työstä, jota koronajäljittäjät tekevät Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) ja Pirkanmaan kunnissa.
Pirkanmaalla epidemia pysyi pitkään hallinnassa muun muassa tehokkaan jäljitystyön ansiosta. Tosin nyt tartuntoja tulee päivä päivältä enemmän. Tällä hetkellä noin kolme neljästä tartuntalähteestä saadaan selville.
Tartunnan saaneille ja altistuneille soitetaan tai tekstataan. Finn-Medi 2:n tiloissa Tampereen Kaupissa puhelimet ovat ahkerassa käytössä.
– Tästä tulee sitten se karanteeni, kuuluu sairaanhoitaja Jenni Liemulan ääni käytävään, kun erikoislääkäri Ville Kaila kävelee ohi omalle työpisteelleen TAYSin koronajäljitysyksikössä. Hän on ollut tekemässä ja organisoimassa koronajäljitystä Pirkanmaan epidemian alusta saakka.
Kaila myöntää, että toisinaan reaktiot puhelimen toisessa päässä ovat kiukkuisia. Hän ymmärtää harmin.
Työ on raskasta.
– Se on hyvin intensiivistä. Soittoja tulee paljon. Jokainen tilanne on kuitenkin erilainen, ja siinä on hyvin iso vastuu. Me joudumme tekemään raskaita päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten perusoikeuksiin ja toimeentuloon.
Potilaiden kontaktoinnin lisäksi jäljitysyksikössä tehdään analyysiä jatkuvasti muuttuvasta tartuntatilanteesta.
– Vähintään yhtä tärkeää on kaiken kertyvän datan analysointi. Pitää miettiä, mistä tartuntoja tulee. Muuten kaikki rajoitustoimet ovat sokeita ja kohdentamattomia, Kaila sanoo.
Varsinkin nyt, kun tartuntoja ja altistumisia on paljon, tilannekuvan luomiseen ja työn organisoimiseen menee paljon aikaa.
– Toisin kuin monissa muissa sairaanhoitopiireissä, olemme alusta lähtien tehneet jäljitystä keskusjohtoisesti. Sairaanhoitopiiri pyrkii pitämään kaikkia lankoja käsissään, Kaila kertoo.
Valittu malli teettää TAYSissa töitä, mutta näin kokonaistilannekuva on Pirkanmaalla Kailan mielestä selkeämpi kuin jos jokainen kunta tekisi selvitystyön yksin ilman keskusjohtoa.
Opiskelijat ovat korvaamaton apu
Päivisin jäljitystyötä tekee TAYSissa seitsemän hoitajaa ja kaksi lääkäriä. Infektioyksiköstä saadaan tarvittaessa apua kriisitilanteessa.
– Koko ajan on tarvetta kasvattaa tätä tiimiä etupainotteisesti, jotta ei yhtäkkiä jouduttaisi ylikuormitustilanteeseen, erikoislääkäri Ville Kaila sanoo.
Ammattilaisten apuna on iltaisin ja viikonloppuisin kahdesta kolmeen opiskelijaa Tampereen yliopistosta. Työtä tekee 20 lääketieteen kandidaatin porukka, ja kukin tekee vuoroja sen verran kuin opinnoiltaan ehtii.
– He ovat korvaamattomia. Ilman heitä vakihenkilökunta olisi palanut loppuun jo keväällä. He ovat tehokkaita, nopeita oppimaan ja auttamishaluisia, Kaila kehuu.
Kailan täytyy nyt kiiruhtaa aloittamaan etäkokousta, jossa jäljitystyötä tekeville opiskelijoille kerrotaan potilastietojärjestelmästä ja uusimmat tilannetiedot. Kello on pian 15, jolloin alkaa Jere Rihtin ja muiden vuorossa olevien kandien työaika.
Rihti tekee yleensä pari työvuoroa viikossa. Hän oli ensimmäisten opiskelijoiden joukossa aloittamassa ilta- ja viikonlopputöitä keväällä.
– Onhan tämä aikamoista salapoliisityötä välillä, Rihti kuvailee.
Jokaisen tartunnan saaneen kohdalla selvitetään, onko hän mahdollisesti altistanut muita koronavirukselle. Joskus heitä voi olla isokin joukko.
Valtaosa puheluista on mennyt Rihtin mielestä ihan hyvin, koska suomalaiset luottavat terveydenhuoltojärjestelmään.
– Sairastuneet yleensä tietävät jo tilanteestaan etukäteen, koska labrat lähettävät usein tekstiviestillä tuloksen. Yllätykset tulevat altistuneiden kohdalla. Joskus ihmiset eivät tahdo uskoa, mutta tähän mennessä olen päässyt kaikkien kanssa yhteisymmärrykseen.
Jäljittäjiä myös kiitetään.
– Suhtautuminen on yleensä sellaista, että nyt hoidetaan omasta puolesta homma kunnialla loppuun. Usein vielä kiitellään meitä jäljittäjiä ja toivotetaan jaksamista, Iida-Elisa Launonen sanoo.
Potilastyö tuo vaihtelua teoreettiseen opiskeluun
Jäljitystyössä auttavat lääketieteen kandidaatit ovat 3. ja 4. vuosikurssin opiskelijoita. Varsinkin nuoremmille opiskelijoille työ tuo arvokasta kokemusta.
– Tästä saa ihan uudenlaista potilaskontaktiharjoitusta. Prekliinisessä vaiheessa opiskelu on vielä aika teoreettista, niin on kiva päästä myös käytännön töihin, Launonen kertoo.
Launonen aloitti jäljittäjänä syyskuussa. Työvuorojen rankkuus vaihtelee.
– Nyt ehkä enenevissä määrin on ollut kiirettä, niin silloin tietysti paineetkin nousevat.
Epidemiatilanne Pirkanmaalla on sen verran huolestuttava, että harkinnassa on etsiä jäljittäjiksi myös uusia opiskelijoista.
– Jatkuvasti kyselemme kandijäljittäjiltämme, että miten he kokevat tämän kuormituksen. Toistaiseksi tämä 20 opiskelijan rinki on ollut hyvä, mutta tarvittaessa laajennamme rinkiä. Emme halua, että hekään ylikuormittuvat. Tarkoitus ei ole, että tämä tuhoaisi tai hidastaisi heidän opintojaan, erikoislääkäri Kaila sanoo.
Jäljittäjät tarvitsevat apua myös tartunnan saaneilta.
– Meillä ei valitettavasti ole mitään kristallipalloa olemassa, joten tarvitsemme tietoa altistuneista. Pirkanmaalaiset auttavat meitä tartunnanjäljityksessä, ovat käyneet hyvin testeissä ja noudattaneet ohjeita.
Kaila korostaa, että koronajäljityskyselyn täyttäminen OmaTays -sivuilla (siirryt toiseen palveluun) säästää paljon jäljittäjien aikaa.
– Se nopeuttaa ja auttaa merkittävästi.
Myös koronakorvaukset auttavat hillitsemään epidemiaa. Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, jossa karanteeniajasta saa taloudellista korvausta. Esimerkiksi Britanniassa on arvioitu, että vain noin viidennes karanteeniin määrätyistä noudattaa määräystä.
– Tilanne voisi olla paha täälläkin, koska onhan se julmaa, jos sanotaan, että jää pois töistä etkä saa mistään rahaa, Kaila sanoo.
Lue myös:
Avi linjasi: Pirkanmaalla yleisötilaisuuksien maksimi 10 henkeä – päätös voimassa kolme viikkoa