1. yle.fi
  2. Uutiset

Diabeteslääkkeiden korvauksia leikattiin – tutkimuksen mukaan verensokeri nousi ja hoitotasapaino järkkyi osalla potilaista

Kela-korvausta pienennettiin vuonna 2017. Osa potilaista on vaihtanut tämän jälkeen lääkitystään taloudellisista syistä.

diabetes
Apteekkari esittelee Kontulan apteekissa kakkostyypin diabeteksen lääkkeitä, joiden Kela-korvaus on laskenut
Muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin ylemmästä alempaan erityiskorvausluokkaan vuonna 2017. Arkistokuva. Juha Kivioja / Yle

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin vuoden 2017 alussa ylemmästä alempaan Kelan erityiskorvausluokkaan. (siirryt toiseen palveluun)Tämä tarkoittaa, että potilaat maksavat lääkkeistään itse aiempaa isomman osan.

Insuliinit pysyivät muutoksen myötä ylemmässä erityiskorvausluokassa, mutta muista kuin insuliinivalmisteista korvataan enää 65 prosenttia.

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hoitotasapaino on huonontunut tämän jälkeen erityisesti niillä potilailla, jotka käyttivät lääkkeiden korvausmuutoksen aikaan muita diabeteslääkkeitä kuin metformiinia tai insuliinia, kuten uudempia ja kalliimpia GLP-1-analogeja, SGLT2-estäjiä ja DPP-4-estäjiä.

Osa heistä otti insuliinin tai metformiinin käyttöön taloudellisista syistä.

– Tämä näkyi hoitotasapainossa niin, että potilaan verensokeri nousi. Nousu oli pieni, mutta tiedetään, että heikentyneet verensokeriarvot lisäävät diabeteksen myöhempien komplikaatioiden riskiä, toteaa tutkijatohtori Piia Lavikainen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.

Vaikka muutos mittaustuloksissa ei oitis näkyisikään potilaan voinnissa, pidemmän ajan kuluessa hoitotasapainon huonontuminen voisi vaikuttaa taudin etenemiseen ja sitä myötä myös kustannuksiin. Yksi diabeteksen hoidon tavoitteista on hyvän hoitotasapainon ylläpito komplikaatioiden ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisemiseksi.

Osa potilaista osti vähemmän lääkkeitä kuin aiemmin

Diabeteslääkkeiden vuosikulutus myös väheni muutoksen jälkeen eli osa potilaista osti vähemmän lääkkeitä kuin aiemmin. Tutkimuksessa huomattiin, että potilaat siirtyivät ostamaan pienempiä lääkepakkauksia ja useammin kuin ennen muutosta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä BMC Health Services Research (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Korvausmuutoksen taustalla on hallitusohjelma, jossa asetettiin tavoitteeksi 150 miljoonan euron säästöt lääkekorvauksista. Muutos kosketti yli 300 000 tyypin 2 diabetesta sairastavan ihmisen elämää.

Tutkimus toteutettiin hyödyntäen tietoja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Siun soten elektronisesta potilastietojärjestelmästä sekä Kelan reseptitiedostosta. Tutkijoilla oli käytössään yli 8 000 potilaan tiedot.

– Tutkimusjoukossamme yhdeksän prosenttia potilaista käytti ennen korvausmuutosta muuta lääkettä kuin insuliinia tai metformiinia, ja heidän joukostaan osa muutti lääkitystään. Jos yhtä usean hoitotasapaino koko Suomen diabetespotilaiden joukossa on huonontunut, se on melko paljon koko maan tasolla, toteaa tutkijatohtori Piia Lavikainen.

Lavikainen muistuttaa, että moni diabetespotilas on pienituloinen, joten hoitavan tahon ja päättäjien tulisi huomioida korvausmuutoksen vaikutukset.

– Selvästi jo meidän aiemmista tutkimuksista pystyy päättelemään, että korvausmuutos näkyy osalla potilaista ongelmina hankkia lääkkeitä, joita olisi tarpeen käyttää. Aiempien tutkimusten mukaan jopa puolet raportoi, että jonkinlainen vaikutus tällä korvausmuutoksella on elämään ollut.

Tutkimusta rahoittivat Kela, Diabetesliitto, Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Lue myös:

Uudet lääkkeet mullistivat diabeteksen hoidon – sitten laki muuttui, eikä köyhimmillä ole enää niihin varaa

Voit keskustella uutisesta 3. joulukuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi